Hollannissa viritteillä IP-ohjelmoijien kilta – milloin Suomessa?

Artikkeli

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 17 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Selvitys alkaa: Shopify-kumppanit Suomessa 2022.

Harri* vinkkasi kiinnostavan aloitteen täältä Hollannista. Guild of Front End Programmers – Käyttöliittymäohjelmoijien kilta keskittyy luomaan nettifirmoissa työskenteleville ohjelmoijille standardeja ja nostamaan toimenkuvan arvostusta luomalla osaamisen luokitusjärjestelmän. Erittäin kunnioitettava aloite ja tässä olisi varmasti ideaa Suomessakin. ‘

Syntymässä oleva kilta tiivistää edelleen toimistojen tekijöiden välistä yhteistyötä. Viime syksynä käynnistyivät käyttöliittymäsuunnittelijoiden yhteistyöfoorumi, DDUX*, Design for Digital User Experience ja Web Analytics Association Nederland. Lisäksi toimistojen välisiä suhteita koordinoidaan johtajatasolla PIBN – Platform voor Internet Bureaus Nederland* – hankkeessa.

Luulin itse, että Suomi oli järjestäytymisen kultamaa – mutta ainakin tässä asiassa dutsit tuntuvat peittoavan kirkkaasti kotimaamme. Kysymys Vierityspalkin lukijoille: olisiko tällaisille hankkeille tilausta myös Suomessa ja miten homma saataisiin mielestänne eteenpäin? Ovatko MTL*, TTL* ja MARK* riittävät foorumit Suomen digitekijöille ja tunnemmeko me siellä itsemme kotoisiksi? Jos ei, niin missäs sitten verkottua?

Ajatukset ja kommentit tervetulleita!

[* Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.]

5 kommenttia on “Hollannissa viritteillä IP-ohjelmoijien kilta – milloin Suomessa?”

  1. Quirksblogista:

    “We want to issue certificates to good, standards-aware front-end programmers, so that non-specialists can easily see whether a certain person knows what he’s doing.”

    “I am putting this [certificate] criterion to a member vote, and currently a majority of 24 to 19 members favours stricter entry norms such as valid code, knowledge of semantics, and separation of structure and presentation.” (Lihavoinnit minun.)

    Pointti on siis web-standardeissa, ei markkinoinnissa (MTL, MARK) ja “digitekemisessä” (TTL[?]).

    Vastaus Tommin kysymykseen: kyllä, Suomeenkin tarvittaisiin vastaavanlainen kilta, jonka myöntämä sertifikaatti kertoisi varsinkin julkishallinnon tilaajille onko se-ja-se tekijä tietoinen muun muassa web-standardeista, (web-sivujen) semantiikasta ja rakenteen ja esitystavan erottamisen tärkeydestä.

  2. Kommentoin näemmä mielessäni lähinnä tuo front-end -kiltakysymys enkä huomioinut muita esimerkkejä. Valitan epäselkeyttäni. Aikainen aamu. Joka tapauksessa, front-end-killassa on kysymys vähän muusta kuin “IP-ohjelmoijista”.

  3. Ei huono idea.

    Välillä tuntuu että web-suunnittelun/kehityksen valistuksen aalto ei ole iskenyt Suomeen ollenkaan mitä tulee SEO/saavutettavuus/semantiikka -osastoon sivustoilla. Voisin olettaa että käyttöliittymäohjelmointi-ihmiset ovat hyvin perillä näistä asioista, mutta oppi pitäisi saada menemään myös ohjelmoijien ja Flashin vääntäjien aivoihin. Nämä kuitenkin ovat osaltaan vastuussa sivustojen toteutuksesta ja monesti HTML on heille vain pakkopullaa, jota on pakko tehdä, laadulla ei niin väliä.

    Tällainen kilta tai ry voisi olla tehokaskin taho ajamaan “oikeaoppisen” web-koodaamisen asiaa, mutta miten uudet opit ja parhaat käytännöt saadaan näiden web-standari-intoilijoiden piiristä leviämään laajemmalti muiden kehittäjien sekä myös rahakirstun vartijoiden pariin?

    Käyttöliittymäohjelmoija voi tehdä viimeisen päälle hienot html-sivupohjat, joissa esitys ja toiminallisuus on erotettu rakenteesta, jotka löytyvät hakukoneesta ja toimivat niin puheselaimessa kuin kännykässäkin, mutta sivuston toteutukseen käytetty CMS pilaa paketin suoltamalla paskaa koodia. Miten perustellaan kehittäjälle ja pomolle että kannattaa käyttää XXX tuntia työtä ja XX tuhatta euroa julkaisujärjestelmän muokkaamiseen, jotta se ei enää ota kantaa sisällön esitystapaan tai edes tuottaisi säälistä HTML:ää? Tai miten tämä perustellaan asiakkaalle?

    Toinen ongelma on se, että vain murto-osa ihmisistä (aiheesta tai alasta riippumatta) jaksaa aktiivisesti tehdä töitä omalla ajalla jonkun elämänlaatua parantavan asian eteen. Suurin osa web-maakareista tekee hommia “vain työkseen” ja lopettaa taulukoilla taittamisen joka päivä klo 16:00.

  4. Yhdyn Birchan kommenttiin muuten mutten ole niin optimistinen käyttöliittymäohjelmoijienkaan tietämyksen suhteen. Moni tietää mutta vähintään yhtä moni ei. Varsinkin siksi kiltaa tarvittaisiin.

    Tuo CMS:n suoltama paska koodi on huono veruke. Oletus on, että CMS:t ovat aina olleet ja tulevat olemaan sellaisia kuin ovat. Niitä ei kukaan kehitä eivätkä ne kehity. Ymmärrän kyllä, jos juuri nyt joku yrittää syöttää validia koodia huonoon CMS:iin eikä onnistu. Siksi normaaliin kehitysprosessiin pitää ottaa mukaan myös CMS:n edelleen kehittäminen. On niitä hyviäkin CMS:ia. Äkkiäkös sellaiseen vaihtaa. ;)

  5. Hyviä pointteja molemmilta. CMS-asiasta olen Anonyymin kanssa samoilla linjoilla. Yhteistyö back-end devaajien kanssa on tässäkin tapauksessa paikallaan.

    Itse toivoisin kuitenkin , että valtion tasolla täällä otettaisiin asioihin samalla tavalla kantaa noihin asioihin kuin Hollannissa. http://www.quirksmode.org/blog/archives/2007/01/new_dutch_acces.html

    Uskon, että suomesta löytyy valistuneita tyyppejä, mutta emme ole ehkä tottuneet tekemään asioista samalla tavalla “numeroa” kuin ulkomaiset kolleegamme. Tämä olisi kuitenkin koko alan kehityksen kannalta suotavaa.

    Suomen mahdollisen killan tarkoituksena olisi mielestäni keskustella asioista, jakaa informaatiota / parhaita käytäntöjä eri tahojen kesken. Mahdollinen linkittyminen WaSP:iin(Web standards Organisation) voisi olla paikallisjärjestönä järkevää.

    Valistustyötä fronttikoodareiden kohdalla voisi jakaa kahteen kategoriaan: niihin jotka ovat olleet alalla pitkään ja tottuneet old-school menetelmiin ja nykypolveen jotka eivät ole kuulleetkaan taulutaitosta.

    Lisäksi aikanaan kun työskentelin edellisellä työnantajalla kiersimme yhdessä kolleegani kanssa puhumassa web-standardeista ja niiden merkityksestä bisneksen kannalta sekä firman sisällä että myös asiakasrajapinnassa. Yhdistimme SEO/SEM, web-standardit ja esteettömyyden yhdeksi koulutuskokonaisuudeksi.

Kommentointi on suljettu.



Vierityspalkki-blogi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset.
Lisätietoa blogista ja sen lukijoista.

  • 1100+ asiantuntija-artikkelia.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja.


    Kaikki artikkelit

  • 1300+ digipalvelun referenssicasea.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.


    Selaa toimistojen julkaisuja

  • 1000+ aktiivista lukijaa blogin kuukausikirjeellä.

    Kerran kuukaudessa ilmestyvä kuukausikirje koostaa julkaistut artikkelit, uudet julkaisut, avoimet työpaikat ja ajankohtaiset linkkivinkit.


    Tilaa uutiskirje

  • 31 kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.


    Selaa Toimistot-listaa

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen – ihan oikeasti.

Siirry takaisin sivun alkuun