Sähköpostimarkkinoinnin työkalut Suomessa
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 14 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Miltä mediatalojen evästelappujen pitäisi oikeasti näyttää?.
Hakukoneiden ja sosiaalisen median rynnistyksestä huolimatta sähköpostimarkkinointi voi edelleen vahvasti, ja myös siihen erikoistuneita yrityksiä löytyy markkinoilta varsin paljon. Tässä artikkelissa tehdään katsaus siihen millaisia työkaluja löytyy kotimaisilta markkinoilta ja miten sopivan työkalun valintaa kannattaa lähestyä.
Sähköpostimarkkinointityökalu (tai “uutiskirjetyökalu”) on vuosia ollut yksi kysytyimpiä julkaisujärjestelmien “lisäominaisuuksia”. Valitettavasti ei ole aina järkevää yrittää ostaa samalla kertaa julkaisujärjestelmää ja monipuolista sähköpostimarkkinointityökalua – tai edes yksinkertaista uutiskirjetyökalua.
Sähköpostimarkkinointi on oma erikoisalueensa jonka laadukas toteutus vaatii myös työkalulta varsin paljon. Jo pelkkään uutiskirjeiden lähettämiseen ja sähköpostiviestien laadukkaaseen toteutukseen liittyy paljon erityisasioita jotka pitää tuntea jos haluaa tehdä toimivaa sähköpostimarkkinointia. Tämä voi tuntua aluksi omituiselta, mutta kun ryhtyy miettimään vaikkapa kuinka paljon erilaisia sähköpostiohjelmia on markkinoilla, niin ymmärtää kuinka hankalasta alueesta onkaan kysymys.
Uutiskirjeitä lähetellään Suomessa hyvin monenlaisilla välineillä.
Isot mediatalot ovat tyypillisesti ostaneet jonkun järeän tuotteen itselleen käyttöön (esim. Lyris). Mainostoimistot ja mediatoimistot taas hyödyntävät usein esimerkiksi Apsis-sähköpostimarkkinointituotetta. Monet organisaatiot lähettelevät kirjeensä julkaisujärjestelmien kyljessä ostamiensa uutiskirjetoimintojen avulla. Toiset hyödyntävät jotain palveluna ostettavaa sähköpostimarkkinointityökalua. Etenkin CampaignMonitor ja MailChimp tulevat usein vastaan tällaisissa tapauksissa.
Kenties eniten harmitusta ja tuskailua liittyy erilaisiin julkaisujärjestelmien kyljessä ostettuihin uutiskirjetyökaluihin. Tästäkin huolimatta moni asiakasorganisaatio sitkeästi haluaa ostaa julkaisujärjestelmän ja uutiskirjetyökalun samassa paketissa. Tämän halun seurauksena erittäin moni julkaisujärjestelmätoimittaja onkin kehittänyt oman tuotteensa kylkeen oman uutiskirjetoiminnon. Valitettavasti vain muutamalla kotimaisella julkaisujärjestelmätoimittajalla on olemassa oman tuotteen rinnalla aidosti kilpailukykyinen sähköpostimarkkinointityökalu. Useimmat näistä lisätoiminnoista ovat “vasemmalla kädellä koodattuja” viritelmiä joita ei todellisiksi markkinointityökaluiksi voi oikein nimittää.
Viime vuosina trendi on onneksi vienyt vahvasti suuntaan jossa julkaisujärjestelmätoimittajat ovat ottaneet tarjontaansa jonkun kolmannen osapuolen työkalun.
Erikoistuneet työkalut ovatkin monella tapaa parempia vaihtoehtoja, koska näissä ominaisuudet ovat kehittyneet vuosien varrella, ja myös käytettävyys on yleensä ratkaisevasti parempaa kuin sekalaisissa julkaisujärjestelmien uutiskirjemoduuleissa.
Aktiivisia ja erikoistuneita toimijoita ovat kotimaisilla markkinoilla ainakin Apsis, Postiviidakko ja e-maileri.
- Apsis on pohjoismaiden markkinoilla toimiva uutiskirjetyökalu, jolla on myös toimisto Suomessa. Apsista edustavat useat kotimaiset digitoimistot, joten Apsikseen saattaa törmätä vaikka olisi pyytänyt tarjousta joltain julkaisujärjestelmätoimittajalta tai digitoimistolta.
- e-maileri on jo pidempään markkinoilla ollut kotimainen uutiskirjetyökalu jonka toimisto sijaitsee Turussa.
- Postiviidakko on kotimaisen Koodiviidakko Oy:n kehittämä oma tuote. Koodiviidakolla on toimistot Oulussa ja Helsingissä.
Mainittujen tuotteiden lisäksi erittäin monilta kotimaisilta digitoimistoilta ja ohjelmistotaloilta löytyy omia tuotteita. Esimerkiksi Hurjan Smart Viestintätyökalu, eSuora tai Zonerin Uutiskirje ovat esimerkkejä tuotteistetuista sähköpostimarkkinointityökaluista. Lisäksi esimerkiksi Fonectan Kontaktikone on monen mainostajan suosima työkalu joka tarjoaa apua myös sopivien lähetyslistojen löytämiseen ja hallintaan. Kaupallisten julkaisujärjestelmätuotteidenkin kyljestä löytyy joitain varsin päteviä työkaluja, mutta kuten todettua, näiden taso vaihtelee varsin paljon.
Avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmätuotteisiin taas löytyy tyypillisesti useitakin erilaisia uutiskirjemoduuleita tai laajennuksia. Näihin moduuleihin ja laajennuksiin kannattaa suhtautua lähtökohtaisesti samalla tavalla kuin kaupallisten julkaisujärjestelmien moduuleihin. Taso vaihtelee erittäin paljon.
Lisäksi useisiin tuotteisiin löytyy valmiit integraatiot tai laajennusmoduulit suosituimpiin palveluna ostettaviin sähköpostityökaluihin (kuten CampaignMonitoriin tai MailChimppiin).
Ulkomaisia CampaignMonitorin ja MailChimpin kaltaisia tuotteita kannattaakin käyttää vertailukohtana kun hakee parasta tuotetta itselleen. Monissa tapauksissa näiden tuotteiden ominaisuudet ja hinnoittelu kun voi olla ylivertaista kotimaiseen tarjontaan nähden. Jos taas kotimaisesta tuesta ja käyttöliittymän suomenkielisyydestä haluaa maksaa, niin kannattaa myös varmistaa, että tukea ja apua on saatavilla silloin kun sitä tarvitsee.
Sähköpostimarkkinoinnista kiinnostuneen kannattaakin aina tutustua useampaan eri tuotteeseen ennen valinnan tekemisestä. Tuotteiden välillä on huomattavia eroja käytettävyydessä ja ominaisuuksissa. Myös hinnoittelumallit ovat hyvin erilaisia. Toiset hinnoittelumallit ovat sopivampia asiakkaille jotka lähettävät kirjeitä usein ja laajoille vastaanottajalistoille, ja toiset hinnoittelumallit taas sopivat paremmin maltilliseen lähettelyyn.
Tärkeintä on ymmärtää, että sähköpostimarkkinointi ja erilaiset uutiskirjetyökalut eivät edelleenkään ole mitenkään “kypsä ala” vaan kaikenlaisia toimijoita löytyy, ja kaikki markkinoilta löytyvät tuotteet eivät suinkaan ole kaikille soveltuvia ratkaisuja. Etenkin julkaisujärjestelmien kylkiäisinä tarjottavat “moduulit” ja “lisäosat” kannattaa testata huolella ennenkuin ryhtyy rakentamaan omaa sähköpostimarkkinointiaan näiden työkalujen varaan.
Lue lisää aiheesta: Markkinoinnin automaation järjestelmät Suomessa
22 kommenttia on “Sähköpostimarkkinoinnin työkalut Suomessa”
Kommentointi on suljettu.
Juha Söderholm
EmailVision, DotMailer ja Benchmark Email ei ainakaan saannut mitään mainintaa.
Noi jenkkityökalut ei sovi B2B-markkinointiin ollenkaan: Mailien kun tarttis olla double opt-in.
Kotimaiset työkalut ei oikeen taas sovi affimarkkinointiin. Hyvälle lähettäjän anonymiteetin säilyttävälle järjestelmälle olis kysyntää. Siis sellaiselle jonka kehittäjä maksaisi lahjuksia operaattoreille, jotta mailit menisivät kunnolla läpi.
Tommi
MarketingSherpalta tulee juuri ulos aiheesta myös vuosirappari – tämä kandee jokaisen aiheesta kiinnostuneen lueskella läpi:
*linkki poistettu*
hgv
Tarkoittaako ”vasemmalla kädellä koodattu viritelmä” sitä että on vähän/vähemmän ominaisuuksia vai sitä että on huonolaatuinen?
Ensin mainittuhan voi olla myös hyvä strategia ja tietoinen valinta.
Anonyymi
Vinkki sähköpostimarkkinointityökalun valintaan täältä vastaanottavalta puolelta: käytä aikasi johonkin rakentavaan.
Juha Söderholm
Anonyymi: Älä ota sitä niin henkilökohtaisesti – kyse on vaan rahasta, ei mitään henkilökohtaista siis =)
Perttu Tolvanen
hgv: Kärjistän jutussa asiaa, koska olen törmännyt liikaa erilaisiin virityksiin jotka on koodattu sinne julkkarin kylkeen vain jotta on saatu ruksattua tarjouspyynnön taulukosta se kohta jossa kysytään, että onko julkaisujärjestelmässä sähköpostikirjetyökalu. Näissä taas on kumpaakin mainitsemaasi luokkaa havaittu, eli osa näistä työkaluista on ihan päteviä, riisuttuja työkaluja – mutta osa on sitten kesäduunarin projekteja jotka toimivat jos muistavat. Kummassakin tapauksessa tosin yhteistä on se, että työkalun kehitystä ei tehdä aktiivisesti ja tuotekehityksen näkökulmasta se on sellainen ”vakio-ominaisuus” joka toimii yhdellä tavalla ja asiakas on hankala jos odottaa siltä liikoja.
Fakta on toki, että julkaisujärjestelmäasiakkaan tarve on usein hyvin yksinkertainen. Tyypillisin lienee että asiakas haluaa vain että järjestelmä koostaa uutisista kerran kuukaudessa siistin uutiskirjeen jonka saa lähetettyä helposti sen tilanneille. Ja siinä kaikki. Usein näitä asiakkaita ei edes kiinnosta, että kuka klikkaa mitäkin ja meneekö se kirje oikeasti kaikille läpi (tai se on varsin toissijaista tietoa).
Sitten on minusta ihan eri sarjan työkaluja ne jotka ovat oikeasti sähköpostimarkkinointityökaluja. Ja Juha on varmasti oikeassa todetessaan, että näitä järjestelmiä on monia muitakin joihin kannattaa tutustua jos hakee aidosti työvälinettä verkkomarkkinointiin.
Jotenkin pitäisi erotella selkeämmin, että mitkä ovat ”uutiskirjemoduuleita” (=yleensä julkkarin kyljessä olevia ihan asiallisia palikoita siihen yksinkertaiseen viikko/kuukausikirjeen lähettämiseen) ja mitkä ovat sähköpostimarkkinointityökaluja.
Juha Söderholm
Varmin tapa saada mailinsa roskapostilistoille on lähetellä ”uutiskirjeitä” omista palvelimistaan tai edes ISP:n tahoille dedikoimattomista palvelimista.
Ongelma on myös se, että peruswebbipalvelimen mail transport agentti ei sovellu massapostituksien tekemiseen: Nämä kun toimivat silleen, että ”optimoivat” jonoja ja lähettävät esim. yhdessä rykäyksessä kaikki mailit @hotmail.com osoitteisiin ja toisessa @gmail.com -osoitteisiin, yms. Ja tämä aiheuttaa sen että vastaanottava mailipalvelin/spämmi huomaa ”spämmäyksen” ja suurin osa maileista ei mene ikinä perille (eikä varmaankaan myöskään seuraavat lähetykset).
Kaikki _AMMATTIMAISET_ työkalut oikeasti maksavat operaattoreille, jotta heidän postinsa menisivät paremmin läpi.
Juha Söderholm
Joten tässä myös vastaus Pertun mainostukseen julkkarien yhteydessä olevista massamailin lähetyspalveluista, että niitä harvoin tulisi käyttää mihinkään. :)
SS
Mihin Juha tää sun väite perustuu: ”Kaikki _AMMATTIMAISET_ työkalut oikeasti maksavat operaattoreille, jotta heidän postinsa menisivät paremmin läpi.”? Paljonko pitää maksaa ja kenelle?
Meillä on julkaisujärjestelmässä toi uutiskirje ja jota kyllä aika aktiivisesti käytetään, niin en ole havainnut ongelmia kuin pari kertaa. Aika vähän tosin lähetellään mihinkään Hotmaileihin ja Gmaileihin. Enimmäkseen kun toi on B-2-B käytössä. Olen kyllä siitä samaa mieltä että jos uutiskirje on enemmänkin massajakeluun (kymmeniätuhansia osoitteita kerralla) niin silloin kannattaa miettiä aika tarkasti että kenen ratkaisu on paras, mutta kyllä niitä uutiskirjeitä voi lähettää vähän pienemmillekkin vastaanottajajoukoille…
Petri Mertanen
Mielenkiintoinen keskustelu. Sähköpostimarkkinointi voi hyvin ja sen kyllä huomaa omassakin laatikossa. Taktiikkana tuntuu olevan monesti ”toimitusjohtaja vastaa loppujen lopulta kuitenkin kaikesta”. Kun sähköpostimarkkinointia tehdään niin yksi tärkeä kysymys on, kuinka laadukas rekisteri saadaan luotua? Tänään olen poistunut puolenkymmeneltä listalta… umpimähkäinen spämmääminen voi tappaa koko uutiskirjemarkkinoinnin.
Asiakkaat pyrkivät konsolidoimaan käytössä olevia järjestelmiä ja toimittajien lukumäärää. Se lienee yksi tärkeimmistä syistä miksi valitaan julkaisujärjestelmän uutiskirjetoiminnallisuus. Myös sisältö saadaan siirtymään helposti tai automaattisesti uutiskirjeeseen, eikä manuaalista tiedonsiirtoa tarvitse tehdä.
Huonon uutiskirjetoteutuksen voi tehdä myös hyvällä järjestelmällä ja hyvin suunniteltu kampanja voidaan toteuttaa yksinkertaisellakin järjestelmällä. Konseptisuunnittelu varmasti asettaa tietyt vaatimukset järjestelmälle.
NXC on tehnyt avoimen lähdekoodin eZ Publish sisällönhallintajärjestelmään liittyvän uutiskirjelaajennuksen (nvNewsletter), jonka käyttö GPL lisenssillä on ilmaista, mutta jonka ylläpidosta (hosting) aihetuuu jonkin verran kustannuksia. Sovellus sisältää lähes kaikki jutussa mainitun e-mailerin toiminnallisuudet.
Uutiskirjemarkkinoinnille (kuten muillekin toimenpiteille) on syytä asettaa mittarit, joiden avulla tehokkuutta arvioidaan. Näitä ovat mm. toteutuneet tavoitteet, konversioaste, kustannukset (CPC, CPA), poistumiset laskeutumissivulta ja uutiskirjeestä, klikkausasteet sekä lähetykset / näyttökerrat sekä tietenkin ROI / ROAS.
Kokemukseni mukaan uutiskirjemarkkinoinnissa kiinnitetään helposti huomiota teknisiin yksityiskohtiin kun samaan aikaan kokonaiskonsepti sekä mittaaminen ovat retuperällä. Teknisillä asioilla on toki väliä, mutta asiakkaat painiskelevat usein monien erilaisten kriteerien kanssa.
Ystävällisesti,
Petri Mertanen
CEO Finland
NXC – OPEN RELIABLE
Aki Björklund
Jos poistelet käsin huonoja osoitteita tai siirrät sisältösi työläästi käsin uutiskirjetyökaluun, teet jotain väärin. Oikeilla työkaluilla nämä onnistuvat automaattisesti.
Konsolidointi on huono perustelu, koska kyllähän palvelun voi ostaa yhden toimittajan kautta vaikka se todellisuudessa rakentuisikin palasista. Hyvien web-rajapintojen aikana ei integrointi ole mikään erityisen kivulias toimenpide, eli mitään säästöä ei ainakaan synny.
Huonolla työkalulla päätyy helposti ja huomaamattaan mustalle listalle. Ei mikään järkevä yritys sellaista riskiä halua ottaa.
Petri Mertanen
Toki hyvissä järjestelmissä on avoimet rajapinnat, joilla integrointi onnistuu. Näin ei ole kuitenkaan oletusarvoisesti ja järjestelmien integrointiinkin voi mennä aikaa. Hyvä kriteeri kyllä.
Anonyymi
Juha Söderholm: Täytyy myöntää, että otan spämmit henkilökohtaisena vittuiluna. Merkkaan kaikki säännönmukaisesti roskapostiksi sekä Gmailissa että omalla koneella, jos sinne asti sattuu vuotamaan. Olen tietysti vain yksi huutaja metsässä mutta toivoisin postittelijoiden ottavan huomioon tämänkin puolen ennen kuin tuhlaavat aikaansa ja rahojaan postitussysteemeihin.
On loppujen lopuksi yksi hailea minkä järjestelmän valitsee, jos lähtökohta on sokkopostitus satunnaisesti (toisinaan tietosuojalain vastaisista) yhteystietoarkistoista tai julkisista yritysrekistereistä revittyihin osoitteisiin.
Juha Söderholm
SS:
Läpimenoprosentteihin. Koitapa joskus lähettää 100 000 rekisteriin validoimattomasta sähköpostipalvelimesta.
Ongelma tosiaan tulee nimenomaan kun yhdistelmä on iso rekisteri + paljon inet.fi, hotmail.com, gmail.com jne tyylisiä kuluttajaosotteita.
Lähes kaikilla merkittävillä operaattoreilla (Hotmail, Gmail, Elisa, Sonera, blacklistit, jne) on summat määriteltynä tolle – niitä vaan ei oo juurikaan operaattorit mainostele, tietynlaista kaksinaismoralismia siis :)
Juha Söderholm
Anonyymi: Myös postin ”tilanneet” käyttäjät käyttäytyvät idiootisti ja merkkaavat noita posteja spämmeiksi (spämmihän ei välttämättä ole ”roskaa” vaan ihan asiallinen mainos jostain tuotteesta), tämä aiheuttaa ongelmia meille joidenka pitäisi maksaa Ferrarin kuukausierät. :)
Juha Söderholm
Piti vielä sanoa noihin maksuihin, että noita ”vapaita” ja kaupallisia blacklistejä käytetään myös kiristykseen – jos oma firmasi päätyy niihin niin $$$ pääsee pois.
Ei hyvä suunta minusta.
jeejee
Vaikea uskoa että ne sinun meililistan 100000 kuluttajaa olisivat varta vasten tilanneet uutiskirjettäsi. Eli vastaanottajan kannalta ne ovat ihka aitoa spammia, vaikka lähettäjän mielestä olisivat asiallisia tuotemainoksia.
Juha Söderholm
Jeejee, on ne tilanneet. Suomessa itseasiassa aika monellakin on ihan laillisia 100-200t B2C-listoja.
Anonyymi
Juha Söderholm: Eivät ole tilanneet. Katsopas, näin helppoa on heitellä kivoja faktoideja. Saisinko jotain lähteitä tuolle ”laillisia 100-200t B2C-listoja” -väitteelle?
Pekka Sahlsten
CRM:n, kuten Salesforcen massa-email-palvelut puuttuvat myös (vasurilla koodattujen) listalta. Juurikin ollaan testaamassa, onko SF:n palvelusta yhtään mihinkään. Sikkö nyt saa tosin lähettääkään kork. 1000 mailia / pv. ja muutenkin puhtaasti b2b-vehje.
Juha Söderholm
Useammalla affiliate-julkaisijoilla on tuollaisia listoja, monet toki perustuvat ostettuihin co-reggeihin, mutta ovat sinänsä ihan laillisia.
Tanskalaisilla ja ruotsalaisilla veijareilla on 200-300k listoja suomalaisista ihmisistä ja ovatkin vastuussa suurimmalta osalta suomen ”roskapostituksesta”.
Omassa hallinnassa on tällä hetkellä yli 300k laillinen lista.
Jari Seppälä
Pistetään nyt tähän ikivanhaan ketjuun viestiä kun hakutuloksissa kuitenkin tulee helposti eteen.
Muistakaahan nyt niitten listojen kanssa se että vaikka lista olisikin ”laillinen” niin sille lähettäminen todennäköisesti rikkoo eri palveluntarjoajien käyttöehtoja. Näin siis tilanteessa kun kyseessä ei ole lista johon asiakkaat ovat itse liittyneet.
B2B spämmääminen on kielletty lähes jokaisen palveluntarjoajan käyttöehdoissa. Yleensä roskapostiksi määritellään sellainen massapostitus jota vastaanottajat eivät ole etukäteen hyväksyneet. Eli vaikka laki ei kiellä, niin lainmukaiset käyttöehdot kieltää. Sanktioitahan tästä tuskin tulee sen enempää kuin että lähettäjän kaikki sähköpostit voidaan kieltää villisti eri toimijoiden osalta. Niiden purkaminen onkin sitten kinkkinen juttu, voi äkkiä joutua siirtämään liiketoimintansa eri verkkotunnuksen alle.
Älkää ostako sähköpostilistoja!