Verkkokauppajärjestelmät ja erilaiset verkkokauppojen toteutusmallit vuonna 2021

North Patrolin vuoden 2021 selvitys isojen kotimaisten verkkokauppojen teknologioista avaa verkkokauppajärjestelmien markkinaa, erityisesti astetta isompien liiketoimintojen näkökulmasta. Vuoden 2021 selvityksen kärkeen kiilasivat räätälöidyt toteutukset, joilla tässä yhteydessä viitataan lähinnä asiakkaalle näkyvään verkkokaupan kerrokseen. Täysin räätälinä ei juuri kukaan rakenna verkkokauppaansa, mutta asiakkaille näkyvän käyttöliittymäkerroksen saattavat monet isot yritykset rakentaa käytännössä räätälitoteutuksena.

Toisesta sijasta pitää kiinni Magento, joka on tosin nykyisin jakautunut moniin eri versioihin, eikä kaikkien näiden versioiden tulevaisuus näytä lainkaan yhtä hyvältä. Kolmannella sijalla oleva WordPress hengittääkin jo Magenton niskaan, ja todennäköisesti ohittaa sen ensi vuonna.

Selvityksessä oli mukana yli 400 verkkokauppaa, joiden verkkokaupan kokoluokan on arvioitu olevan merkittävä. Minimikriteerinä oli muun muassa taustayhtiön vähintään miljoonan euron liikevaihto. Läheskään kaikista kaupoista ei verkkokaupan liikevaihtoa luonnollisesti tiedetä, koska yritykset eivät kovin mielellään kerro tällaisia ulos. Moni yritys saattaa kuitenkin kertoa esimerkiksi prosenttiosuuden kokonaismyynnistä osana tulostietojaan tai vuosikertomustaan, joten tämäntyyppisellä salapoliisityöllä on monen verkkokaupan liikevaihto käytännössä tiedossa. Selvityksen otoksesta voi lukea tarkemmin North Patrolin tulosartikkelista tai vaihtoehtoisesti voi katsella webinaaritallenteen, jossa kerrotaan tarkemmin tuloksista ja taustoista.

Räätälöityjen esityskerrosten tasainen nousu

Räätälöidyt esityskerrokset ovat selvästi olleet trendissä viime vuosina, ja tämä näkyy tämänkin selvityksen tuloksista. Moni iso yritys on siirtynyt digikehityksessään inhouse-tekemisen malliin, ja yleensä inhouse-tiimit preferoivat räätälöityjä toteutusmalleja, kuten tässäkin blogissa on kirjoitettu. Monella isolla yrityksellä saattaa toki silti olla taustalla joku järeä verkkokauppajärjestelmä, kuten SAP:in tuotteita, mutta asiakkaille näkyvä käyttöliittymäkerros tehdään inhouse-tiimin toimesta räätälinä, usein nojaten johonkin Javascript-sovelluskehykseen, kuten Reactiin.

Isojen verkkokauppojen saralla on myös paljon sellaisia kauppoja, joiden myymät tuotteet eivät ole tavallista ”pakettitavaraa”, vaan voivat olla matkoja, hotellihuoneita tai vaikkapa vuokrattavia autoja. Tällaisten kauppojen kohdalla saattavat ihanteelliset käyttöliittymäratkaisut olla kovin erilaisia kuin perinteisissä pakettikaupoissa, ja tällöin voi olla hyvät syyt rakentaa asiakkaille näkyvä kerros räätälitoteutuksena. Monen verkkokauppajärjestelmän valmiit sivupohjat ja kaupan toimintalogiikka (esimerkiksi maksuprosessit, ostoskorin toiminta, tuoteyhdistelmät) kun on rakentunut vahvasti pakettikaupan tarpeisiin, ja sen logiikan venyttäminen vaikkapa asioiden vuokraamiseen ja lisäpalveluiden myymiseen voi olla työläs ja hankala prosessi.

Kaikki verkkokauppahan ei ole pakettikauppaa. Merkittävä osa verkkokaupasta on kapasiteetin myymistä ja digitaalisia palveluita. Näihin alueisiin taas ei löydy lainkaan samalla tavalla valmistuotteita kuin pakettikauppaan.

Siksi on ymmärrettävää, että etenkin isojen yritysten verkkokaupoissa on paljon varsin räätälöityjä käyttöliittymiä. Isoilla yrityksillä on myös varaa maksaa näistä syntyvät kustannukset, jotka ovat tässä kokoluokassa käytännössä aina kuusinumeroisia euromääriä. Samasta syystä tietysti moni ohjelmistofirma on ryhtynyt lobbaamaan räätälöityjen verkkokauppojen puolesta. Tällaiset ovat tekijöille erittäin hyvää ja vieläpä jatkuvaa liiketoimintaa.

Kovin paljon nykyistä suuremmaksi ilmiöksi esityskerroksen räätälöinti kuitenkaan tuskin nousee, koska euromääräiset kustannukset ovat huomattavat ja usein ratkaisu ei ole esimerkiksi markkinointitiimin kannalta ideaali, kun hallintavälineet räätälöityyn kauppaan puuttuvat usein lähes kokonaan – tai nekin pitää rakentaa räätälöityinä työkaluina. Siksikin tämä ratkaisu kulkee yleensä yhdessä inhouse-tekemisen strategian kanssa. Kun koodarit ja markkinointi-ihmiset ovat samaa tiimiä, ja tekeminen on jatkuvaa niin kooditasolla kuin kampanjoinnissa, voi räätälöity tekeminen olla kaikkien mielestä tehokasta. Mallin kustannukset toki edellyttävät yleensä verkkokauppaa, jonka liikevaihdossa puhutaan useista kymmenistä miljoonista euroista, hieman toki myytävien tuotteiden katerakenteesta riippuen.

Erittäin tuotepohjaiset ratkaisut nousevat

Huomattava ilmiö on myös esimerkiksi Shopify-alustan suosio Suomessa, jopa isojen verkkokauppojen saralla. Yhä useampi verkkokauppias tuntuu valitsevan alustakseen tällaisen varsin rajoitetun, mutta kansainvälisesti erittäin suositun valmisalustan. Tämä tuntuu olevan yleistä etenkin pakettikauppojen saralla, jossa moni tuotepohjainen ratkaisu on selvästi kehittynyt niin pitkälle, että harva kauppias enää tarvitsee räätälöintiä oman kauppansa pystytyksessä.

Suomi on ehkä tullut jopa jälkijunassa Shopify-ilmiöön. Esimerkiksi WordPressin ympärillä oleva iso ekosysteemi on voinut osaltaan vaikuttaa siihen, että kansainvälisesti suosittu valmisratkaisu ei ole onnistunut etenemään yhtä nopeasti kuin monessa muussa markkinassa.

Toisaalta myös WordPress ja Woocommerce ovat kasvattaneet suosiota voimakkaasti, jopa voimakkaammin kuin Shopify. Tämäkin on luontevaa kehitystä, koska WordPress asettuu verkkokauppa-alustana jonnekin Shopifyn ja Magenton välimaastoon, tarjoten tuoteominaisuuksia, mutta mahdollistaen myös jonkinlaiset räätälöinnit. Tukena on myös erittäin laaja toimistojen verkosto, joten osaavia tekijöitä löytyy runsaasti. Samaa ei voi sanoa Shopifystä, ainakaan vielä.

Isot kansainväliset alustat eivät juhli prosenttiosuuksilla

Moni iso kansainvälinen alusta ei juhli tässä katsauksessa isoja lukemia, mutta tämä ei tarkoita sitä etteikö näilläkin olisi omat, uskolliset asiakkaansa. SAP:in Commerce Cloud (ex-hybris) saattaisi edelleen olla top-3 verkkokauppa-alusta Suomessa, jos tiedossa olisi euromääräiset investoinnit eri alustojen pystytykseen ja ylläpitoon. Sama ilmiö liittyy Salesforceen ja Episerveriin (joka tunnetaan toki nykyisin Optimizelynä). Yksittäisiä kauppoja ei ole välttämättä montaa, korkeintaan kaksinumeroinen määrä, mutta jokainen näistä on usean sadan tuhannen euron asiakkuus.

SAP:ia käytetään paljon esimerkiksi monimutkaisissa B2B-skenaarioissa. Salesforcea taas arvioidaan usein tilanteissa, joissa Salesforcelta on jo käytössä laajasti muita tuotteita, esimerkiksi CRM-ratkaisu. Episerver taas esiintyy useimmiten asiakkailla, joilla on paljon kansainvälistä toimintaa ja paljon erilaisia sivustoja eri markkina-alueilla.

Pienet kotimaiset porskuttavat, mutta menettävät koko ajan suhteellista markkinaosuutta

Markkinassa aiemmin merkittäviä pelureita olleet kotimaiset toimijat, kuten Vilkas ja Mycashflow, ovat edelleen tilastoissa mukana varsin hyvillä osuuksilla, mutta kokonaiskuvassa näiden suhteellinen markkinaosuus laskee koko ajan.

Esimerkiksi Mycashflow on raportoinut varsin hyvää kasvua koronan seurauksena, mutta käytännössä WordPress ja Shopify ovat jo aikoja sitten ohittaneet järjestelmän uusien asennuksien määrässä.

Vilkas ja Mycashflow pärjäävät, koska heillä on 20 vuoden aikana kertynyt asiakaspohja, eikä verkkokauppoja uudistella uusille alustoille aivan joka vuosi. Sama hidas, mutta vääjäämätön laskusuhdanne on nähty aiemmin myös kotimaisten julkaisujärjestelmien saralla. Verkkokauppajärjestelmien kohdalla kansainväliset alustat ovat kenties vieläkin vahvemmassa suhteellisessa asemassa, koska moni verkkokauppias tekee liiketoimintaa monessa eri maassa.

Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö pienempien markkinaosuuksien järjestelmillä voisi tehdä hyvää liiketoimintaa. Verkkokaupan asiakkaiden näkökulmasta on kovin vähän merkitystä sillä, millä järjestelmällä kauppa on tehty. Laskusuhdanteessakin oleva alusta voi palvella hyvin vielä pitkään, eikä kalliiseen uudistukseen kannata yleensä lähteä ennenkuin on pakko.

Myllerrys markkinassa jatkuu

Kuten artikkelin alussakin jo todettiin, on Magento melkoisessa murroksessa. Suomessa erityisen suosittu avoimen koodin versio on jäänyt Adobe-omistuksessa tuuliajolle, tai ainakin kehittäjäyhteisön sisällä on selvästi erilaisia näkemyksiä siitä mihin suuntaan järjestelmää tulisi kehittää. Irtautuminen pääomistajan, Adoben, suojista lienee edessä, eikä tämä välttämättä ole asiakkaiden kannalta hyvä asia, etenkään lyhyen tähtäimen kehityksen näkökulmasta.

Kaupallisen version puolella Adobe myös ajaa asiakkaita vahvasti pilviversion puolelle, jonka hintalaput taas ovat useimmille kotimaisille Magento-asiakkaille liian kovia. Verkkokaupan liikevaihdon tulee olla useita miljoonia euroja, jotta kaupallista versiota kannattaa edes harkita.

Täten Magenton osalta on odotettavissa laskusuhdannetta ainakin asiakkaiden lukumäärässä. Todennäköisesti Adoben omistuksessa olevasta Magentosta tuleekin enemmän SAP:in tuotteiden, Episerverin ja Salesforcen kaltainen peluri, joka kyllä kilpailee isojen kauppojen alueella aktiivisesti, mutta ei ole enää niin laajasti käytetty ratkaisu, mitä Magento aiemmin on ollut.

WordPressille markkinan myllerrys varmasti kelpaa, ja odotettavissa on Woocommercen noususuhdannetta, vaikka nykyisellään WordPress ei vielä kovin monipuolinen verkkokauppajärjestelmä olekaan. Täten sen markkinaosuudelle on olemassa jonkinlainen katto. Kuvaavaa on se, että esimerkiksi vanhoista Magentoista siirtyneet asiakkaat eivät suinkaan ole menneet yksiselitteisesti WordPressin käyttäjiksi, vaan ovat hajautuneet moniin eri järjestelmiin. Tämä kuvaa hyvin verkkokauppajärjestelmien markkinaa tällä hetkellä. Eri järjestelmät ovat erikoistuneet erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin, ja myös kumppanikentän osaamisessa on isoja eroja.

Lue lisää:

• North Patrolin blogissa selvitysten tulosten tiivistelmä
• North Patrolin pitämä webinaari selvityksen tuloksista (Heikki Toivo ja Perttu Tolvanen)