HSL näyttää esimerkkiä web-kehityksen budjetoinnissa

Perttu Tolvanen

Kuten aiemmassa Ylen kilpailutuksia käsitelleessä jutussa todettiin, eivät monen miljoonan euron resurssivuokrausdiilit web-palveluiden kehitykseen ole julkisrahoitteisissa isoissa organisaatioissa mitenkään täysin poikkeuksellisia tällä hetkellä.

Nyt HSL on käynnistänyt kilpailutuksen jossa se hakee kumppania hsl.fi-verkkopalvelun kehitykseen. Puitesopimuksen arvioitu arvo on kolme (3) miljoonaa euroa neljälle vuodelle. Tätä voi pitää vahvana esimerkkinä siitä miten tärkeänä digitaaliset palvelut HSL:ssä nähdään. Osaltaan se on myös esimerkki siitä, että vaikka viime vuosina on nähty paljon investointia mobiilisovelluksiin, niin organisaatioiden ydinsivustojen merkitys ei ole vähentynyt, päinvastoin.

Kuvaus hankinnasta:

“Hankinnan kohteena on HSL:n uuden hsl.fi-verkkopalvelun tekninen suunnittelu, toteutus ja monikanavainen julkaisuprosessi (avainsanat: static site generator, pipelines, templates). MVP-version julkaisun jälkeen jatkokehitykseen kuuluvat julkaistussa versiossa havaittujen virheiden korjaaminen. Hankinnan tavoitteena on luoda uusi, moderni verkkosivusto, joka tarjoaa erinomaisen asiakaskokemuksen ja jonka ylläpito on helppoa sekä kustannustehokasta. Uuden sivuston on tuettava erilaisia päätelaitteita, ja oltava käytettävyydeltään ja saavutettavuudeltaan erinomaisella tasolla. Sivuston tulee olla kokonaisuudessaan Web Content Accessibility Guidelines –standardin mukainen. Sisällönhallintajärjestelmän lisenssi ei kuulu hankintaan, mutta sen käyttöönotto ja liittäminen julkaisuprosessiin kuuluvat. Sisällönhallintajärjestelmä on pilvipohjainen Contentful, tai vastaava.”

Kyseinen hankinta on myös osuva esimerkki edellisessä artikkelissa käsitellystä headless-konseptista, koska HSL on tehnyt esiselvityksen, jossa on päätynyt “Headless CMS -arkkitehtuuriin”.

“Erillisessä aiemmin tehdyssä esiselvityksessä (Liite 3 Sisällönhallintajärjestelmän esiselvitys) on saatu suositus siirtyä Headless CMS -arkkitehtuuria tukevaan, pilvipalveluja hyödyntävään ratkaisuun. Headless CMS arkkitehtuurilla tavoitellaan modulaarista ja monikanavaista ratkaisumallia.”

Verkkopalvelun ns. fronttikerros on päätetty tehdä Reactilla, koska HSL on käyttänyt Reactia jo aiemminkin. Täten HSL:n kilpailutus tuntuu erityisen osuvalta esimerkiltä edellisen artikkelin aiheeseen liittyen. Reactilla varmasti saadaan tehtyä laadukas verkkopalvelu HSL:lle, mutta miljoonabudjetti on myös olennainen edellytys laadun varmistamiseksi.

HSL:lle kaksiosainen arkkitehtuurimalli varmasti sopii ihan hyvin

HSL:llä on varmasti hyviä syitä tehdä uudesta hsl.fi:stä sovellusmainen palvelu, koska suurin osa HSL:n asiakkaiden käyttötilanteista lienevät jonkinlaista asiointia ja omien tietojen ylläpitoa. Täten vaikka hsl.fi:ssä varmasti on isot määrät myös verkkosivu-tyyppisiä sisältöjä, niin sovellusmaisia osioita on todella paljon. HSL:llä on myös aidosti monikanavainen digitaalisten palveluiden paletti, jolloin samoja sisältöjä varmasti tarvitaan useissa eri kanavissa. Tällöin headless-tyyppinen kaksikerroksinen arkkitehtuuri voi aidosti olla tehokkaampi ja kestävämpi, kun sisältöjä ei sidota yksittäisiin kanaviin.

Mutta kuten edellisen jutun lopussa todettiin, niin on erikoista, että tällä hetkellä tätä headless-konseptia ajetaan monessa paikassa näin laaja-alaisesti käyttöön. Esimerkiksi kilpailutuksen liitteenä olevaa Hsl.fi:n konseptisuunnitelmaa lukiessa on selvää, että uudelle sivustolle tulee useita isoja osioita, jotka ovat hyvin perinteisiä verkkosivusto-osioita, joissa voisi tavallisesta julkaisujärjestelmästä olla paljon hyötyä. Nyt pelkästään React+Contentful-mallilla tehdessä sisällöntuottajat eivät esimerkiksi pysty muokkaamaan sivupohjia itse lainkaan. Tällaisen rajoituksen ymmärtää asiointipalveluiden alueella, mutta esimerkiksi HSL:n yritysesittelyiden, asiakaspalvelusivustojen ja monien muiden osien kohdalla kyseinen rajoitus tuntuu erikoiselta (puhumattakaan että kuulostaa ajalta jolloin Internet Explorer oli kova juttu).

HSL:n tapauksessa tästä ei tosin kannata jäädä nillittämään, koska kolmen miljoonan euron budjetilla toki tarvittaessa koodataan kerrosten väliin vaikka oma lay-outin hallinta -härveli.

Esiselvitysdokumentti perustelee headless-mallin käytön

Futuricen tekemä esiselvitysdokumentti on kilpailutuksen liitteenä perustelemassa headless-mallin valintaa (dokumentin lataaminen vaatii tunnuksien tekemisen Cloudiaan). Tässä on kysymys yksittäistapauksesta, mikä tuskin edustaa esimerkiksi Futuricen tarjoomaa asiakkailleen, mutta kyseinen dokumentti toimii hyvin referenssidokumenttina siihen miten osa tämän maan toimittajista todellakin myyvät Headless CMS -konseptia asiakkailleen. Dokumentti ei nimittäin lupauksista huolimatta sisällä eri teknologioiden tai arkkitehtuurimallien vertailua, vaan toteaa varsin suoraviivaisesti Headless CMS -mallin nyt vain olevan HSL:lle parhaiten sopiva ja moderni malli. Todisteeksi tästä luetellaan paljon Headless CMS -mallin etuja ja kritisoidaan nykyistä Drupaliin nojaavaa ympäristöä. Headless CMS -mallin mahdollisia haasteita ei dokumentti käsittele lainkaan, luonnollisesti.

Dokumentti ei myöskään ota mitään kantaa kustannuksiin, vaikka esimerkiksi pelkästään Contentfulin lisenssikustannukset nousevat HSL:n tapauksessa vähintään kymmeniin tuhansiin euroihin, todennäköisesti satoihin tuhansiin euroihin. React-frontin toteutuskustannuksista ei myöskään puhuta lainkaan, vaikka Futuricella olisi varmasti referenssitietoa aiheesta. Esiselvitys on ylipäätään erikoinen termi kuvaamaan tuota dokumenttia, koska teknisiltä osuuksilta se keskittyy lähinnä kritisoimaan nykyistä Wunderin toteuttamaa Drupal-ympäristöä ja myymään Headless CMS -ajatusta dokumentin lukijalle. Erikoisinta ehkä on se, että nykyinen malli on jo osittain headless-mallin mukainen, mutta kuten dokumentissa todetaan, niin dokumentin tekijöiden näkökulmasta Drupal on vanhanaikainen, eikä siksi sovellu moderniin headless-ajatteluun.

Headless CMS -genrestä puhuminen on ylipäätään aivan naurettavaa, koska suurin osa maailman CMS-järjestelmistä toimii myös headless-mallisesti tarvittaessa. Merkittävin “Headless CMS:n” tuntomerkki on sen tarjoamien toimintojen vähäisyys, ei jotenkin ainutlaatuinen toimintaperiaate.

Noh, ulkopuolelta ei voi tietää koskaan toimeksiantojen taustoja tai laajuutta, joten Futuricen yleiseksi toimintamalliksi tätä ei kannata ajatella. Konsultointitoimeksiannot ovat aina myös tilaajansa näköisiä, joten eniten tässä ehkä ihmetyttää HSL:n kapeakatseisuus. Toisaalta, Futuricelta on myös voitu vain tilata dokumentti, joka perustelee jo aiemmin valitun teknologialinjan, koska sellaiselta tuo dokumentti tässä yhteydessä hieman näyttää.

Tulevalta hsl.fi:ltä sopii odottaa paljon

Joka tapauksessa, tässä kiinnostavinta on se, että tämänkaltainen headless-konseptin myyminen uutena ja modernina mallina asiakkaille ei ole lainkaan epätyypillistä juuri nyt alalla.

HSL:n tapaus ehkä kärsii tyylipisteiden puutteesta, mutta isossa kuvassa tavoitearkkitehtuuri vaikuttaa HSL:n tapaukseen järkevältä. Täten tapaus toimii myös esimerkkinä siitä, että headless-mallille on ilman muuta käyttötapauksensa, erityisesti HSL:n kaltaisissa hyvin asiointipainotteisissa palveluissa. Harvalla ehkä on kuitenkaan kolmea miljoonaa euroa siihen, että kaikki osa-alueet tehdään headless-mallin mukaisesti ja React-frontilla.

HSL:n kilpailutus on kiinnostava esimerkki siitä kuinka vakavasti digitaalisten palveluiden kehitykseen tässäkin maassa jo nykyisin suhtaudutaan, ja kuinka kehitysbudjetitkin alkavat jo heijastaa julkilausuttua kunnianhimon tasoa. HSL:n kilpailutuksen asetelma ja tavoitteet ovat, esitetystä kritiikistä huolimatta, todella lupaavat laadukkaiden lopputulosten saamiseksi.

HSL:n kilpailutus päättyy 19.9.2019 klo 10.00, ja kilpailutuksen liitedokumentit ovat kenen tahansa ladattavissa sitä ennen Cloudia-palvelusta.

PS. Tilaa Vierityspalkin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, joka koostaa artikkelit, linkkivinkit, työpaikat ja julkaisut (uutiskirjeellä on lähes 800 tilaajaa).

Jätä kommentti