Valtion yhteisen YJA-julkaisualustan diili vihdoin virallisesti Ambientialle

Perttu Tolvanen

Valtion YJA-alusta on valtionhallinnon yksi isoimmista ja pitkäkestoisimmista tietojärjestelmähankkeista, joka on ollut työn alla vuosia ja laajentunut tasaisesti kattamaan yhä isomman osan valtionhallinnon verkkosivustoista.

Kehitystyöstä on vastannut aiemminkin käytännössä vain yksi kumppani, Ambientia, mutta aiemmin yhtiö on toiminut sopimuksellisesti alihankkijana muiden yritysten sopimusten kautta. Nyt vihdoin Ambientia on voittanut kilpailutuksen YJA-alustan kehitystyöstä suoraan, joten enää ei kehitystyö tapahdu alihankintakuvion kautta. Uuden sopimuksen arvo on 14 miljoonaa euroa, joka perustuu 2,5 – 4,8 miljoonan euron vuosittaiseen laskutusarvioon.

”Monivuotisen työn arvoksi vuositasolla on arvioitu 2 500 000­­­–4 800 000€ ja sopimuskauden arvo 14 miljoonaa euroa. Vuosittaiseen kokonaisarvioon vaikuttaa asiakasmäärän muutokset sekä käynnistettävien kehitysprojektien laajuus.”

Ambientian oma tiedote asiasta on toki hieman erikoinen, kun siinä puhutaan ”yhteistyön aloituksesta”, vaikka kyse on tosiaan erittäin pitkän yhteistyön jatkosta, ei mitenkään uudesta asiakkuudesta.

Nykyisin Ambientia myös hoitaa YJA-alustaa hyvin kokonaisvaltaisesti, kun hosting on siirretty Amazonin AWS:aan, jonka hallinnointi myös kuuluu nyt tehdyn sopimuksen piiriin. Jatkossa Ambientia vastaakin YJA-työstä käytännössä erittäin laajasti kattaen kaikkien ohjelmistojen ylläpidon, kehitystyön, uudet projektit ja asiakastuen.

Ambientialle asiakkuus on varsin merkittävä, koska käytännössä YJA työllistänee Ambientialla vuositasolla useita kymmeniä henkilöitä. Sopimuksen arvosta voi päätellä, että tämän yhden sopimuksen arvo on noin 10 prosenttia Ambientian vuotuisesta liikevaihdosta.

YJA-hanke onkin nykyisellään erittäin laaja kokonaisuus, kuten tiedotteestakin voi päätellä.

”Yhteistyö koskee Valtorin valtion julkisille verkkosivuille tarjoamaa julkaisualustapalvelua, jota käytti vuoden 2020 lopussa 30 valtiohallinnon organisaatiota ja yhteensä 85 verkkosivustoa.”

Käytännössä Valtori on ajanut hyvin voimakkaasti YJA-alustaa ministeriöille, isoille virastoille ja muille valtionhallinnon yksiköille. Uusimpia YJA:n päällä olevia merkittäviä kotimaisia verkkopalveluita on esimerkiksi Poliisi.fi.

YJA-alusta perustuu teknisesti Liferay-tuotteeseen, johon on tehty mittava määrä laajennuksia ja räätälöintejä eri ministeriöiden ja virastojen tarpeisiin. Käytännössä lähes jokaisella yksiköllä on ympäristöstä omat asennuksensa, joten täysin yhteisestä alustasta ei teknisesti ole kysymys. Käsitteenä ”yhteinen julkaisualusta”-termi lieneekin lähinnä valtion sisäistä markkinointipuhetta.

YJA hyödyntää nykyisin Liferayn kaupallista Enterprise-versiota. Lisenssit valtio hankkii kumppanuussopimuksen kautta Ambientian avulla, joten niiden kulut sisältyvät tämän sopimuksen piiriin, kuten alkuperäisessä hankintailmoituksessakin on kerrottu.

Yhteistä alustaa on valtionhallinnossa perusteltu erityisesti yhteiskehittämisen eduilla ja laatunäkökulmilla. Hankkeen alkuvaiheessa ajatuksena lienee ollut myös jonkinlainen valtionhallinnon oma ”kotisivukone”-alusta. Alkuvaiheen visioista on nykyisin jäljellä enää hyvin vähän.

Tosin kuten tässäkin blogissa on todettu useaan kertaan, on YJA-hanke poikkeuksellisen suljettu hanke, josta ei ole saatavilla julkisesti juuri mitään tietoa, joten esimerkiksi mainituista yhteiskehittämisen eduista ei ole saatavilla mitään materiaalia julkisesti. Avoimuuteen ei tietysti ole ollut tarvettakaan, koska hanke on aina ollut yhden toimittajan käsissä täysin, eikä Valtori ole edes pyrkinyt tekemään tähän kuvioon muutoksia.

Hanke on koko elinkaarensa ajan nojannut käytännössä Ambientian asiantuntemukseen. Ambientia on toteuttanut kaikki YJA-alustalla olevat verkkopalvelut. Täten on kohtuullisen outoa edes kutsua YJA:aa minkäänlaiseksi alustaksi, kun kyse on käytännössä ihan tavallisista Liferay-verkkopalveluista, jotka yksi toimittaja toteuttaa. Ainutlaatuista on lähinnä se, että Valtori toimii diilerinä välissä ja yksi toimittaja saa automaattisesti kaikki projektit. Yksittäisen viraston kannalta keskeisin etu lienee se, että oman verkkopalvelun uudistusta ei tarvitse kilpailuttaa, vaikka urakan euromääräinen arvo olisi satoja tuhansia euroja.

Tällainen malli voi toki olla täysin toimiva ratkaisu valtionhallinnon verkkopalveluiden toteutukseen lopputulosten näkökulmasta. Liferay on aktiivisesti kehittyvä tekninen alusta, jonka ominaisuudet julkaisujärjestelmänä ovat erittäin hyvät. Järjestelmä myös tukee monia erityisvaatimuksia, joita valtionhallinnon kaltaisilla monimutkaisilla organisaatioilla voi olla. Esimerkiksi käyttäjähallinta ja käyttöoikeuksien rajaaminen ovat pitkälle kehitetyt osa-alueet järjestelmässä. Uusin versio osaa myös kohdentaa sisältöjä eri kriteerein eri tilanteissa ja eri käyttäjille, joten järjestelmää voi hyödyntää myös käyttäjäkohtaisesti mukautuvien palveluiden toteutukseen. Hostingin toteutus Amazon AWS:n avulla tarjoaa valtionhallinnolle myös paljon mahdollisuuksia laajentaa verkkopalveluita räätälöidyillä sovelluksilla ja toiminnoilla, jotka nojaavat AWS:n tarjoamiin palveluihin.

Yhteisestä alustasta ja valtion sisäisestä yhteiskehittämisestä ei kuitenkaan pitäisi YJA:n yhteydessä puhua, ei ainakaan nykyisillä meriiteillä, kun verkkopalveluita ei edes voi kehittää usean kumppanin toimesta.

Teknisesti erilaiseen kumppanikuvioon ei olisi mitään esteitä. Liferay-alusta mahdollistaisi yhteiskehittämisen ja projektien jakamisen usealle eri kumppanille, mutta jostain syystä tämä ei ole Valtoria kiinnostanut. Suomessa on useita hyvin kokeneita Liferay-kumppaneita, jotka pystyisivät hyvin toimimaan Ambientian kanssa yhteistyössä tai rinnakkaisena projektitoimittana.

Valtorin valitsema malli on yhden toimittajan puitesopimus, jossa kyseinen toimittaja saa seuraavaksi neljäksi vuodeksi yksinoikeuden kaikkeen YJA:an liittyvään tekemiseen. Oudointa tässä on se, että kyse ei ole yhdestä massiivisesta tietojärjestelmästä, vaan 30 eri asiakkuudesta ja lähes sadasta eri verkkopalvelusta. Näiden toteutus voisi hyvin olla hajautettu usealle eri kumppanille.

Toisaalta, kun YJA-hankkeesta ei ole oikein mitään tietoa saatavilla ulospäin, on myöskin hyvin vaikea hanketta kritisoida. Ainakin YJA näyttää porskuttavan eteenpäin päättäväisesti vuodesta toiseen. Hankehan on Valtorin puitteissa toiminut jo vuodesta 2015 asti, ja kaikella todennäköisyydellä porskuttaa vielä pitkään.

Nyt ainakin kehityskumppani on kilpailutettu avoimesti, ja tarjouksiakin oli kisaan tullut kaksi kappaletta, joten ainakin yksi Ambientian kilpailija koki mahdolliseksi kisata tästä urakasta.

Ambientialle diili on toki erinomainen, eikä ole syytä epäillä etteikö Ambientia ole hyvä kumppanivalinta myös valtion virastoille – onhan Ambientia harjoitellut yhteistyötä jo rakentamalla kaikki nykyiset 85 verkkopalvelua.

Liferay on myös alustana hyvin ymmärrettävä tekninen valinta tämän maan suurimmille virastoille.

Mutta kuten jo todettua, yhteisestä alustasta tai yhteiskehittämisestä ei kuitenkaan pitäisi YJA:n yhteydessä puhua mitään.

PS. Tilaa Vierityspalkin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, joka koostaa artikkelit, linkkivinkit, työpaikat ja julkaisut (uutiskirjeellä on jo yli 800 tilaajaa).

Aiemmin julkishallinnon yhteiskehityshankkeista kirjoitettua:

Muuta suositeltavaa luettavaa julkishallinnon hankinnoista ja kilpailuttamisesta:

Kommentit

  1. Juha Mattila says:

    Näinhän se on, että juhlapuheet voivat poiketa jonniiverra todellisuudesta. Avointa lähdekoodia suositaan julkishallinnossa ja lain kirjain järjestelmän osalta tulee täytetyksi, vaikka avointa taivuteltaisiinkin vahvasti ei-avoimeen suuntaan. Toimittajilla voi usein tulla kiusaus sellaisten häkkyröiden rakentamiseen toimittamiensa avoimen lähdekoodin järjestelmien sisään, että toteutus käytännössä muodostaa toimittajalukon. Siirrettävyys näissä tapauksissa muille samaa järjestelmää tukeville tahoille on nollatasoa ja avoimen lähdekoodin kantava filosofinen idea tämän myötä tuhottu. Asiakkailla ei useinkaan ole kompetenssia arvioida saati valvoa tämän kaltaisten puoskarointien rakentelua ja karu todellisuus paljastuu siinä vaiheessa kun yhteistyö alkaa tökkiä ja pitäisi uutta toimittajaa saada ottamaan haltuun “avoin” toteutus.
    Aika ajoin näihin tilanteisiin varmasti törmätään avoimen lähdekoodin järjestelmästä riippumatta.
    Toki ymmärrettävää on asiakkaidenkin kannalta se, että kilpailutus on sekin kallista ja vaivalloista. Ja joissakin tapauksissa aidosti kustannustehokkain ratkaisu on minimoida kilpailutusprosessi ja näin säästää osaltaan yhteisiä resursseja. Jos yhteistyö pelittää hienosti toimittajan kanssa, niin vaivan ja kustannusten lisäksi uusi toimittaja on myös aina osaltaan uusi riski asiakkaalle. Toinen asia kokonaan sitten on se, että onko tällainen suosiva toiminta eettisintä.

    Aina ei näissä avoimen lähdekoodin lukituksissa ole kuitenkaan kyse toimittajan intentionaalisesta toiminnasta, sillä asiakkaan itsensä speksaamat vahvasti räätälöityjen verkkopalveluiden tekniset vaatimukset voivat osaltaan myös ohjata siihen suuntaan, että ulkopuolisia samaa teknologiaa tukevia toimittajia voi olla vaikeaa innostaa tuonnempana tämän tyyppisten kokonaisuuksien haltuunottoon ja jatkokehittämiseen.

  2. T-J Panttila says:

    Varsin ymmärrettävä lopputulos, että Ambientia toteuttaa tämän, koska Suomen markkinassa ei oikein muita vakavasti otettavia Liferay toteuttajia löydy tuolle mittakaavalle.

  3. Perttu Tolvanen says:

    Hyviä kommentteja. Olen täysin samaa mieltä siitä, että siirtäminen jollekin toiselle toimittajalle olisi varmaan ollut vaikeaa. Suomessa varmaan Valamis ja CGI ovat ne Ambientian lähimmät kilpakumppanit tällä alueella, koska toimitaan kuitenkin Liferayn kaupallisella versiolla (joka rajoittaa jonkin verran tarjoajia, koska Liferay ei salli kumppaneiden työskentelevän sekä avoimen version että kaupallisen version kanssa).

    En kuitenkaan usko, että siirto olisi ollut mitenkään mahdotonta, ja näin on Ambientiankin suunnalta sanottu, että ratkaisussa ei ole mitään sellaista mikä sitoisi tekemiset heihin.

    Asia voisi olla toinen, jos edelleen käytettäisiin Liferayn avoimen koodin versiota, koska silloin varmasti olisi päädytty tekemään kaikenlaista omaa päivityspakettia yms viritelmää, jonka siirtäminen toiselle toimittajalle olisi vaikeampaa.

    Sehän on vähän ironista, että käytännössä moni avoimen koodin alusta sitoutuu enemmän toimittajaan, kun on enemmän asioita, jotka se toimittaja pääsee valitsemaan. Tiukasti ohjattu kaupallinen alusta voi olla helpompi monitoimittajakuvioon – tai ainakin vaatii asiakkaalta vähemmän teknistä määrittelykykyä.

    Kuten Juha toteatkin, niin avoimen koodin alustat tosiaan vaativat paljon asiakkaalta, jotta paketti pysyy sellaisena, jota voitaisiin oikeasti monistaa tai hyödyntää edes pohjana seuraavissa projekteissa.

    Ehkä siksikin tässä YJA-kuviossa tuo monitoimittajakuvion puuttuminen tuntuu niin oudolta, kun Liferayn kaupallinen versio olisi varsin hyvä alusta monitoimittajakuviolle.

    Minimissään toivoisi että YJA:n yhteiset komponentit ja dokumentaatio julkaistaisiin avoimesti, ja virastot voisivat sitten ostaa projektinsa muiltakin toimijoilta kuin Ambientialta. Tämä loisi ainakin edes teoreettisen mahdollisuuden siihen, että projekteja voi kilpailuttaa – eikä diili olisi aina automaattisesti Ambientian diili. Tämä myös varmasti lisäisi sitä todennäköisyyttä, että neljän vuoden päästä muutkin tarjoavat kisaan. Nykymallillahan mennään kohti tilannetta, jossa seuraavaan nelivuotiskauteen ei tule enää kuin se yksi tarjous, Ambientialta.

Jätä kommentti