Älä osta parin tonnin WordPress-saittia

Artikkeli

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 9 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Omien verkkosivustojen merkitys kasvaa (taas).

Maanantaina julkaistu artikkeli parin tonnin WordPress-saiteista herätti varsin paljon keskustelua. Hyviä tekijöitä ilmoittautui runsaasti artikkelin innoittamana, mutta lähes kaikki ilmoittautuneet pitivät parin tonnin saittiprojekteja aika haasteellisina – tai ylipäätään sellaisina projekteina, joista ei välttämättä asiakkaalle vielä synny kovin “hyvää fiilistä”.

Wordpress_kuvitus_sininen

Osa oli sitä mieltä, että parin tonnin saitit pitäisi tehdä valmisteemoilla ja hyvin pakettimaisilla ratkaisuilla. Osa oli sitä mieltä, että kyllä sillä rahalla jo vähän saa yksilöllistäkin ulkoasua. Yhteistä oli kuitenkin se, että parin tonnin kategoriaa pidettiin haastavana.

Useampi taho sanoi, että vasta 3000 euroa alkaa olla sellainen budjetti, jolla saa jotain järkevää aikaiseksi. Kolmella tonnilla siis jo tekee perussaitin lisäksi jotain yksilöllistä, jotain vähän erikoisempaa.

Tämän viikon keskustelujen perusteella sanonkin nyt, että ei kannata yrittää ostaa kahdella tonnilla WordPress-saittia. Sellainen ei yksinkertaisesti ole hyvä sijoitus.

Aucorin toimitusjohtaja Janne Jääskeläinen kiteytti hyvin jutun kommenteissa:

“jos sivustouudistuksen budjetti on vain pari tonnia, kannattaa vielä kitkuttaa halpistyökaluilla ja investoida erotus vaikka Google AdWords-budjettiin.”

Järkevämpää olisi siis hyödyntää vaikka Kotisivukonetta, Automatticin tarjoaman WordPress.com-palvelun valmisteemoja tai vaikka Squarespacea.

Näiden ratkaisujen vuosittaiset kustannuksetkin ovat yleensä hyvin maltillisia. Tyypillisesti kotisivukone-tyyppisen pakettiratkaisun vuosittainen ylläpitokustannus liikkuu sadan euron paikkeilla. Halvinkin kunnollinen WordPress-huolenpitopalvelu maksaa helposti 100 euroa kuukaudessa (kts. aiemmin tehty WordPressin hosting-palveluiden vertailu). Täten vuositason pakollisissa kustannuksissakin on eroa helposti tuhat euroa tai enemmän.

Etenkin useammalle vuodelle jaksotettuna tuo parin tonnin WordPress-saitti tuntuu aika epäoptimaaliselta investoinnilta. Ei ole kovin järkevää maksaa paria tonnia siitä, että saa karvalakkiversion hienosta järjestelmästä, jota ei juurikaan hyödynnä – mutta silti joutuu ylläpitämään sitä järjestelmää, ja maksamaan ylläpidosta ja päivityksistä helposti 1000-2000 euroa vuodessa.

Esimerkiksi Automatticin tarjoama WordPress.comin premium-paketti tuntuu edelliseen verrattuna hyvin edukkaalta, vaikka 300 dollarin vuosikustannus onkin rahaa. Sillä saa kuitenkin saman järjestelmän, rajattomat teemavaihtoehdot ja varmasti huippunopean sivuston. Ulkoasuakin voi hieman viilata jos CSS sujuu, ja jopa Google Analyticsin saa kiinni sivustoon halutessaan.

Tiivistetysti: Näyttävän ja kohtuullisen yksinkertaisen yrityssivuston saa WordPress-toteutuksena kyllä varsin järkevään hintaan, jos tietää mistä ostaa, jopa sillä kahdella tonnilla. Jos kuitenkin haluaa investoida euronsa järkevästi, budjettia kannattaisi olla yli 3000 euroa, mikäli haaveilee todella yksilöllisestä ja laadukkaasta perussivustosta.

Parhaan hinta-laatu-suhteen saanee 5000 euron budjetin paikkeilla, koska moni freelancerikin kommentoi todella yksilöllisiä sivustoja syntyvän vasta kun päästään lähemmäksi tuota lukua.

PS. Vierityspalkin artikkelit saat kerran kuukaudessa sähköpostiisi tilaamalla kuukausikirjeen.

Perttu Tolvanen

Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!

13 kommenttia on “Älä osta parin tonnin WordPress-saittia”

  1. Kiitokset taas hyvästä artikkelista

    Toivoisin kuitenkin, ettei kenellekään tälle sivulle esimerkiksi Googlella päätyvälle ei nyt tule sellainen fiilis, ettei WordPress -sivusta kannata maksaa kuin maksimissaan 5000 €. Sama pätee lukijoihin, jolta on jäänyt se edellinen artikkeli lukematta tai jos ei lue artikkelia huolellisesti.

    Hinta kuitenkin määräytyy ensisijaisesti aina projektin laajuuden/haluttujen toiminnallisuuksien mukaan, eikä tässä artikkelissa kovinkaan tarkasti käyty läpi mikä tuollainen “perussivusto” oikein on. Jollekin “perus” voi tarkoittaa kolmea kieliversiota, kahtakymmentä sivupohjaa, kolmea dynaamista lomakesivua ja extranettiä – kuten kokemus on osoittanut.

    -Petteri Laamo / redandblue.fi

  2. Eivätkös WordPress saitit ovat juuri niitä halpissaitteja, jotka pusketaan valmiita teemoja muokkaamalla? Viiden tonnin projektissa voisi käyttää jo (graafista) suunnittelijaa ja parempia julkkareita.

  3. Kiitokset hyvistä kommenteista!

    Petteri: En olisi asiasta kovin huolissani. WordPress-sivustojen skaala on hyvin laaja tällä hetkellä, ja enemmänkin suunta on ylöspäin – juuri sinne 10k ja 20k sektorille yhä useammin. Ja tehdäänhän WP:llä jo tällä hetkellä 50k-100k projektejakin. Asiakkaiden tarpeet kasvavat koko ajan ja WP:nkin ekosysteemi kypsyy.

    Jos joku on sitä mieltä, että tuo kuvaamasi setti on “perussivusto”, niin sitten edessä on ehkä jonkin verran itkua ja hampaiden kiristelyä. En tiedä voiko tuolle asialle tehdä kovin paljoa. Jotkut asiat on opittava yrittämällä ja erehtymällä. Toki esim. Vierityspalkin ideana on yrittää auttaa juuri tässä asiassa. Silti ehkä inhorealistisesti itse ajattelen niin, että ensin pitää omatoimisesti kerran vähän epäonnistua, jotta voi todella onnistua sitten siinä toisessa kunnon webbiprojektissaan :)

    Halvalla harvoin saa hyvää, ja webbiprojekteissa hyvänkin saaminen vaatii riittävän budjetin lisäksi aika paljon omaa ymmärrystä ja osaamista.

    Mikaelille on syytä todeta, että kannattaa päivittää käsitys WordPressistä. Enemmänkin niillä muilla julkkareilla on tällä hetkellä haasteita pärjätä WordPressille…

    Tosin kyllähän WP:llä tehdään hyvin laajalla skaalalla asioita edelleen. Ja se on isoimpia koko järjestelmän riskejä, ja on hyvin relevantti kysymys, että onko se skaala liian laaja jotta koko yhteisö ja järjestelmä pysyy kasassa? (noh, yli 60% osuus maailman webbisaiteista on ihan hyvä statement vielä toistaiseksi…)

    Selvää on kyllä minusta se, että viiden tonnin budjetilla pitää jo vaatiakin sitä kunnollista graafikkoa mukaan projektiin.

  4. Näin haluaisin ohjeistaa asiakastani: kirjaudu sisään ja klikkaa “Lisää uusi työpaikka” tai “Lisää uusi kenkä” tms. Edelleenkään WP ei tarjoa tähän tahtotilaan mitään itsestäänselvää (ilman custom field/post koodauksia tai pluginneja). Ehkä tarkoituskin, etteivät konsultit ja kouluttajat muttuisi tarpeettomiksi :)

  5. Mikael: Minusta on ihan selvää, että ei WP (tai mikään isompi julkkari) tule menemään tuohon suuntaan, koska niiden koko juttu on mahdollistaa asiakaskohtaisten alustojen rakentaminen. WP mahdollistaa tuon kaiken ja enemmänkin, mutta vaatii sitä pientä kustomointia (joka maksaa tietty).

    Jos haluaa jotain tuon tyyppistä tuotteistetumpaa alustaa, niin sitähän Kotisivukone, Squarespace, Weebly ja Wix tekevät. Esim. Wixillä on tyyliin parturikampaamojen teemapaketteja, ja melkein kaikilla on esim. ravintoloille omia paketteja, joissa on just tyyliin “lisää lounastarjous” -tasolle asti vietyä tuotteistusta. WP:nkin päälle tehdään tuollaista (tyyliin HappyTables), mutta eiköhän nuo todelliset itsepalvelutuotteet hoida asian nopeammin (ainakin kun katsoo niiden riskirahakassoja).

  6. […] Jos budjettia on vain pari tonnia, ei kannata ostaa WordPress -sivustoa. Harkitse esim. kotisivukoneen tuotteistettua palvelua. […]

  7. “Tästä kirjeestä tuli pitkä, sillä minulla ei ollut aikaa tehdä siitä lyhyttä” (by kirjailija Saarikoski). Näiden saatesanojen avittamana; ohessa pari tämän aiheen aikaansaamaa ajatusta 30 vuotta graafista suunnittelua tehneeltä AD:lta.

    Suurin ongelma nettisivuston suunnittelussa tässä maassa v. 2015 on siinä, että suomalaisten PK-yrittäjien hintamielikuva nettisivuston ns. oikeasta hinnasta on tällä hetkellä pahasti ristiriidassa mainostoimistojen käsityksestä asiasta. Siinä missä 5.000 euroa edustaa mainostoimistolle hintahaitarin alapäätä, on sama raha keskiverto PK-yritykselle tähtitieteellinen summa.

    Olin taannoin jonkin aikaa mukana tekijäringissä joka vastaanotti tarjouspyyntöjä PK-yrityksiltä kautta Suomen. Yrittäjät olivat varanneet projektiin keskimäärin vain n. 600 – 900 euroa, vaikka mukana oli isompiakin kun pelkkiä yhden miehen kioskeja. Jo yli tonnin pyynnit alkoivat aiheuttaa monilla nieleskelyoireita. Tuona ajanjaksona kallein tekemäni tarjous oli vajaat 3.000 e. Vastaanottaja – omien sanojensa mukaan – melkein perseelleen tipahti kun sai hinnan eteensä. Näitä kokemuksia vasten keskustelu siitä kuinka 5.000 euron “halpissivuihin” ei löydy tekijöitä, on varsin.. hmm… hämmentävää luettavaa.

    Jonkin aikaa yritin auttaa kyseisiä pienyrittäjiä, mutta rajansa hyväntekeväisyydelläkin. Sittemmin olen vahingosta viisastuneena siirtynyt asiakkaisiin, joiden budjetti nettiprojekteissa pyörii 2.000 – 5.000 euron välissä. Vaikka potentiaalisten asiakkaiden määrä väheni, niin laatu parani – kaikilla tasoilla. Ja samalla omakin motivaatio työhön koheni huomattavasti.

    Ja kyllä – asiakkaalle räätälöity, monia toimintoja sisältävä ja kokeneen suunnittelijan rakentama WP-sivusto on mahdollista toteuttaa jopa alle 3.000 euron budjetilla. Ero esim. 2.500 euron ja 5.000 euron sivujen välillä muodostuu lähinnä valmiiden sisältösivujen määrässä, ei graafisessa tai teknisessä laadussa.

    En väitä etteikö sivustoja pystyisi teoriassa tekemään voitollisesti jopa tuolla aikaisemmin mainitulla 600 eurolla. Mutta silloin projekteissa pitäisi radikaalisti laskea sitä tekemisen oletustasoa, minkä ylläpito ylipäätään antaa yritykselle oikeuden kutsua itseään mainostoimistoksi. Graafikon pitäisi suostua tehdä jälkeä nopealla tahdilla laadun kustannuksella, ja uhrata kaikki suunnitteluun liittyvä kunnianhimo helppojen template- ja massaratkaisujen tieltä. Tekijän pitäisi henkisesti hyväksyä myös se, että kun sivuja tehdään halvalla niin hänen kätensä loppujälki tulee onnistuessaankin näyttämään – halvalta.

    Jos suunnittelijan ammattiylpeys antaa yllämainituissa periksi, niin siitä vaan. Ehkä kaikki sivustorakentajat (harjoittelijat, kotipuuhastelijat tms.) eivät koe ongelmalliseksi työskennellä oheisilla eväillä, mutta itseään vähänkin kunnioittavalle ammattigraafikolle nuo vaatimukset ovat mahdottomia hyväksyä.

    Vaadittavaa prosessia voisi verrata siihen kuvioon millä sanomalehdet rakentavat asiakkaansa ilmoituksen “ilmaiseksi”, kunhan tämä vaan ostaa ilmoitustilaa. Kyseinen touhu on todella raakaa poikki ja pinoon -tuotantoa missä kaikkinaiset graafiset ambitiot on pakko heittää roskakoriin. Käytännössä tekemisen ainoa kriteeri on se, että saadaan mahdollisimman pienellä vaivalla aikaan edes jotenkin siedettävää matskua. Kaikesta huolimatta joku silti jossain noitakin ilmoituksia tälläkin hetkellä vääntää. Miksei sitten myös samaan “laadusta voidaaan tinkiä kunhan halvalla syntyy” -filosofiaan perustuvia nettisivujakin.

    TEKNIIKASTA

    WordPress

    Aiheen ympärillä pyörivistä kommenteista saa helposti sellaisen käsityksen, että WP-sivuston teettäjällä on vain ja ainoastaan kaksi vaihtoehtoa.

    a. Jos haluaa teettää visuaalisesti ja teknisesti omiin tarpeisiin räätälöidyn esityksen, on koko prosessi aloitettava puhtaalta pöydältä ja koodattava käsityönä alusta loppuun, jolloin sivuston hinta päätyy automaattisesti viisinumeroiseen lukuun.
    b. Jos budjetti on max. 5000 e, pitää tyytyä jonkun valmisteeman valmiiksi määriteltyihin graafisiin ja teknisiin pakkoratkaisuihin, tykkäsi niistä tai ei. Samalla myös voi unohtaa kaikki kivat lisäominaisuudet.

    Tälläisten väitteiden esittäjä joko haluaa syystä tai toisesta tarkoituksella dissata teemapohjaista tuotantomallia, tai ei sitten vaan yksinkertaisesti ole ajan tasalla niistä mahdollisuuksista mitä modernit WP-teemat tänä päivänä tarjoavat. Todellisuudessa teemat ovat pelkän kuluneen vuoden sisään kehittyneet käsittämättömiä harppauksia. Terävimpänä esimerkkinä amerikkalaisen Elegant-Themesin luoma “Divi”, joka pyyhkii tällä hetkellä kipailijoilla lattiaa mennen tullen. Se perustuu (parin muunkin uuden teeman tavoin) moduuliajatteluun, mikä mahdollistaa suorastaan naurettavan helpon layoutin rakentamisen, vaikka sitten loisi jokaiselle sisältösivulle oman teknisen kuin myös visuaalisenkin rakenteen. Komeasti animoituja efektejä on tarjolla hyllyt täynnä, ja esim. toisiaan korvaavia navigointivalikkoja on mahdollista rakentaa niin monta kun tarvitsee – pelkällä lisäosaplugarilla.

    Toki joissakin erikoistarpeissa voi joutua vielä manuaalisestikin koodaamaan täsmätoimintoja, mutta pointtini on se, että yhdellä ja samalla teemapohjalla pystyy loihtimaan upeita esityksiä jotka ovat tarvittaessa graafisesti, rakenteellisesti ja teknisesti täydellisesti toisistaan poikkeavia. Osaavasti valittu teemapohja EI vuonna 2015 ole vankila, vaan päinvastoin lähes loputtomien mahdollisuuksien temmellyskenttä.

    Mitä vuosittaiseen ylläpitomaksuun tulee, pääsee laadukkaaseen ja turvalliseen WordPress-optimoituun palvelimeen käsiksi jo joidenkin kymppien kuukausimaksuilla (esim. Seravon WP-palvelu.fi). Tottakai alan palveluntarjoajat mielellään hilaavat hintaa vaikka pilviin asti ties millä lisäpalveluilla, mutta monet niistä vaikuttavat raa’asti ylimitoitetuilta ja väkisinkeksityiltä verrattuna siihen mitä keskivertoasiakas todellisuudessa sivuillaan tarvitsee. Esim. säännölliset ja automaattiset backup-kopiot sivustosta syntyvät jopa ilmaiseksi sopivan lisäosan avulla. Tyhmä ei ole se joka pyytää vaan se joka maksaa.

    PS. Automatticin tarjoamaa WordPress.com -ympäristöä en suosittele palvelinratkaisuksi, sillä tarjotussa systeemissä on paljon enemmän rajoitteita kuin mitä yleisesti kuvitellaan. Esim. käytössä olevien plugareiden määrä on valmiiksi rajoitettu hyvin pieneen etukäteen määriteltyyn satsiin, joka ei laajene edes rahalla. Teemojenkin käytössä on yllättävän paljon rajoitteita vrt. täysin vapaaseen WordPress.org -maisemaan.

    Kotisivukone

    Kotisivukoneella pystyy nykyään rakentamaan yllättävänkin komeita esityksiä, mutta pohjan tehoräätälöinti vaatii normaalia enemmän ymmärrystä sen sielunelämästä. Jotain tuosta sielunelämästä väitän tietäväni, sillä Kotisivukone valitsi allekirjoittaneen pari vuotta sitten “vuoden parhaaksi” sivustontekijäkseen. WP:hen verrattuna Kotisivukoneen esim. layout-vaihtoehdot ovat kieltämättä vaatimattomia, mutta systeemi on silti yhä erittäin hyvä vaihtoehto tietynlaisten asiakkaiden tarpeiden hoitamiseen. Monesti jopa WP:tä parempi.

    Mainostoimistopiireissä Kotisivukoneen rasitteet ovat enemmänkin olleet psykologisia kuin faktaan perustuvia, tyyliin “Eihän kukaan itseään kunnioittava mainosmies sellaisella lelulla mitään tee…”. Palvelu on kieltämättä viime vuosina kärsinyt hieman vanhaksi jämähtäneestä tekniikasta – esim. responsiiviseksi pohjat muuttuivat vasta viime vuonna. Mutta kehitys kehittyy. Koko systeemi ajettiin kuluneena kesänä uuteen palvelinympäristöön mikä mahdollistaa mm. hallintalogiikan kehittämisen täysin uuteen kuosiin. Pikkulintujen mukaan isoja muutoksia olisikin tarjolla vielä kuluvan vuoden puolella.

    Tähän loppuun on hyvä sulkea ympyrä ja palata puheenvuoroni lähtöaiheeseen = nettisivun rakentamisen hintamielikuvan syntyyn. Kotisivukone teki pari vuotta sitten koko toimialalle varsin törkeän karhunpalveluksen. He alkoivat itse tarjota asiakkailleen omaa graafista palvelua minkä hinnoittelu on alan toimijoiden silmissä täysin käsittämätön – nettisivusto omalla ilmeellä 190 euroa. Vaikka tuolla rahalla ei asiakas käytännössä saa kuin valmistemplaten päälle uuden yläpalkin ja ehkä oman värin sivupalkkiin, antaa touhu täysin perverssin viestin nettisivuston suunnittelun todellisista kustannuksista.

    Ideakoneen (yritys Kotisivukoneen taustalla) johto luultavasti kalkuloi, että se mikä graafisen palvelun puolella mahdollisesti tulee takkiin, saadaan tulevina vuosina takaisin toiselta laidalta uusina kuukausivuokran maksajina. Omistajilla oli myös kiire saada yritys hyvään myyntikuntoon (nykyään Fonectan omistama), joten bisnesnäkökulma jyräsi 6-0 moraaliset velvoitteet yhteistyökumppaneiden, ns. jälleeenmyyjien suuntaan. Tuo porukka koostuu mm. freelancer-graafikoista ja muista toimijoista, jotka aktiivisesti käyttivät ja käyttävät Kotisivukonetta omissa asiakasprojekteissaan. Jälleenmyyjien keskuudessa uuden sisäänheittohintaisen kilpailevan ulkoasupalvelun pystyynpolkaisu tulkittiin aivan oikeutetustikin kilometrin korkuiseksi keskisormeksi. Tyrmistyksestä toivuttuaan moni näistä haistatti Kotisivukoneella pitkät ja siirtyi muihin ratkaisuihin (Wix, WP jne.). Joten tavallaan Ideakone omilla toimillaan edisti monen entisen Kotisivukone-expertin ajautumista mm. WordPressin syliin.

  8. Hyvä kommentti. Tämä keskustelu rinnastuu helposti kuvapankkikuvista käytävään vääntöön. Kuvapankista saa kuvia muutamalla dollarilla, parempia kuvia muutamalla kympillä, vielä parempia satasilla. Mutta kun otetaan projektiin ammattikuvaaja avustajineen hinta pompsahtaa heti tuhansiin.

    Asiakas on tyytyväinen kuvapankkikuviinsa kunnes samat kuvat tulevat vastaan naapurin visussa tai kun huomataan, ettei niillä ole sitä mielikuvavaikutusta, jota tavoiteltiin. Samoin suositut teemasaitit tunnistaa kaukaa ja kyllästyminen on huipussaan kun jokainen kuva liukuu skrollatessa, ihan vaan liukumisen takia. Kauas ei olla tultu tagista.

    Sivustot erottuvat visuaalisella suunnittelulla ja viestinnällä, eivät tekniikalla. Milloin viimeeksi näit (pk-yrityksen) sivuston, joka oli aidosti erilainen?

    Miksi niin monet sivustot näyttävät samalta? Tai siis, mehän tiedämme miksi. Teemapohjainen tekotapa ja frameworkit ovat tulleet helpottamaan kasvaneita teknisiä vaatimuksia mutta samalla syöneet luovuutta ja siirtäneet suunnittelun suunnittelijoilta koodaajille. Sivustot olivat mielikuvituksekkaampia silloin kun taulukkotaitettiin ilman tietoakaan mobiilista. Miten me, alan ammattilaiset, voisimme päästä irti teemoista ja samuudesta tekemättä tappiota? Siinä se oikea kysymys.

  9. Korjauksena edelliseen: Kauas ei olla tultu blink-tagista.

  10. En suosittelisi WP:n valmisteemoja juuri kenellekään. Oma kokemus niistä on, että

    1. Mukaan on usein ympätty tolkuton määrä kaikenlaista sälää, kuvakarusellia jne, joita hakkeroidaan ahkerasti. Toki tällaisten “saastuneiden” saittien korjaaminen on tuonut meillekin lisäliikevaihtoa, mutta tällainen ei ole oikeasti hyväksi kenellekään.

    2. CSS toimii kyllä teemojen “Lorem ipsum”-tekstien kanssa, mutta ulkoasu ei enää näytäkään niin hyvältä, kun sisään laitetaan asiakkaan tekstit ja kuvat…

    Jos budjetti on siis pieni, WP-saitti kannattaa jättää kokonaan tekemättä.

  11. Juha Kurkikangas / Duunari Oy

    Haluan vielä tarkentaa, että valmisteema ei automaattisesti ole synonyymi turhalle sälälle, kliseisille kuvakaruselleille ja kököille koodiratkaisuille. Teemoja löytyy markkinoilta joka lähtöön – niin hyviä kuin huonojakin vaihtoehtoja. Itse testasin yrityksen ja erehdyksen kautta 2-3 vuotta tarjontaa kunnes löysin itselleni ja asiakkailleni sen parhaan vaihtoehdon. Viittaan tässä edelliseen puheenvuorooni. Prosessin aikana tuli koeponnistettua myös sellaisia ehdokkaita, jotka alkuinnostuksen jälkeen osoittautuivat melkoiseksi kuraksi. Näissä harhaan astumisen vaara on suuri jopa alan ammattilaisellakin.

    Jos amatööriasiakas ilman opastusta lähtee sokkona etsimään tee-se-itse -WordPressprojektilleen valmisteemaa, on huonoon valintaan päätyminen todennäköisempää kuin hyvään. Toisaalta taas – valmisteema on oikein fiksu valinta silloin, kun suunnittelija tietää mitä tekee ja häneltä löytyy kunnianhimoa muokata sitä tarpeeksi pitkälle uniikin näkemyksensä suuntaan. Jos viitseliäisyyttä ei löydy, niin silloin kieltämättä on turha odottaa ammattilaiseltakaan mitään massasta erottuvaa.

    WordPressin teemapohjainen tekeminen on hyvä ratkaisu niille, joilla on asiansa osaava ammattilainen mukana matkassa. Umpiamatöörille en WP:tä minäkään suosittele, koska jo sen pelkkä plugarivalintojen määrittely saa kokemattomalta helposti pään sekaisin. Lopputulos on tälläkin hetkellä nähtävissä niissä tuhansissa WP-saiteissa, joiden tekijällä on mopo lähtenyt käsistä ja sivupalkit on ahdettu täyteen jos jonkinlaista kilkettä. Tuolloin olisi ehdottomasti parempi suosiosta hakeutua yksinkertaisemman Kotisivukoneen äärelle. Siellä epäonnistumisen todennäköisyys ilman ammattiopastusta on huomattavasti pienempi.

    Mikaelin kanssa olen täysin samaa mieltä sivustojen ikävästä tasapäistymisestä. Itse nostaisin suurimmaksi syyksi mobiilivaatimukset. Silloin kun responsiivisuutta ei tarvinnut miettiä, oli tekijöillä paljon nykyistä suurempi visuaalinen vapaus luoda mielenkiintoisia ratkaisuja. Mobiilin takia moni hauska (ja isolla ruudulla jopa toimivakin) temppu on ollut pakko heittää roskikseen. Yritä siinä sitten tehdä erikoista ja erottuvaa jälkeä, kun tekniset vaatimukset pakottavat ratkaisuja tasan vastakkaiseen suuntaan. Sinänsä hieno uusi tekniikka on hieman yllättäen ajanut graafiset suunnittelijat häkkiin, jossa tällä hetkellä ollaan pikkuisen ihmeissään siitä mitä tapahtui. Mutta kyllä tämä tästä vielä taas iloksi muuttuu.

  12. “Osa oli sitä mieltä, että parin tonnin saitit pitäisi tehdä valmisteemoilla ja hyvin pakettimaisilla ratkaisuilla. Osa oli sitä mieltä, että kyllä sillä rahalla jo vähän saa yksilöllistäkin ulkoasua.”

    Niinsanotuilla “all purpose” valmisteemoilla on mahdollista saada täysin yksilöity ulkoasu. Itselleni tippuu tasaisin väliajoin 400-600€ wordpress alihankintaprojekteja, jossa tekstit ja ulkoasu tulee mainostoimistolta. Minun työkseni jää ainoastaan WordPress rakentaminen näiden pohjalta. Koko hommaan kuluu noin 5 tuntia.

Kommentointi on suljettu.



Vierityspalkki-blogi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset.
Lisätietoa blogista ja sen kävijöistä

  • 1140+ asiantuntija-artikkelia.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja.

  • 1300+ digipalvelun referenssicasea.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.

  • 1000+ aktiivista lukijaa blogin kuukausikirjeellä.

    Kerran kuukaudessa ilmestyvä kuukausikirje koostaa julkaistut artikkelit, uudet julkaisut, avoimet työpaikat ja ajankohtaiset linkkivinkit.

  • 29 kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen.

Siirry takaisin sivun alkuun