Muistoa kunnioittaen – Flash 1996-2020

Perttu Tolvanen

Tänä vuonna Adobe lopettaa virallisesti tukensa Flash-laajennukselle. Teknologian kehitys loppui virallisesti jo vuonna 2017, joten tämän vuoden lopussa virallisesti päättyvä tuki tuskin tulee kenellekään yllätyksenä. On jopa ihmeellistä, että Flash on edelleen virallisesti tuettu teknologia, niin harvoin siihen enää törmää.

Flash kuitenkin mullisti webin monella tapaa, ja on helppo sanoa, että webin alkutaipaleella yksi isoimmista tienhaaroista oli aika ennen ja jälkeen Flashin.

Harva teknologia on myöskään herättänyt niin paljon tunteita puolesta ja vastaan alan ammattilaisten keskuudessa.

Wiredin pitkä artikkeli viime vuodelta Flashin synnystä ja tuhosta on kiinnostava katsaus yhteen internetin historian merkittävimpiin teknologioihin.

Lue artikkeli: The rise and fall of Flash, the annoying plugin that shaped the modern web – Wired 2019

Flash toi webiin animaatiot ja multimedian. Myöhemmin se kehittyi monipuoliseksi pelien ja monenlaisten interaktiivisten sovellusten alustaksi. Erityisesti se tarjosi helpon ja tehokkaan välineen tuottaa näyttäviä verkkosovelluksia. Tätä mahdollisuutta hyödynsivät erityisesti visuaalisesti lahjakkaat tekijät, joilla ei ollut välttämättä pitkää ohjelmointihistoriaa takanaan.

Monen web-ammattilaisen mielestä Flash myös loi paljon tuhoa ja kaaosta, erityisesti tavallisten verkkosivustojen alueella. Suomessakin oli aikakausi, jolloin mainostoimistot ja digitoimistot suorastaan kilpailivat sillä kuka käyttää eniten Flashia toteutuksissaan. Olipa jopa Flash CMS -tuotteita, joilla hallittiin näiden multimediallisten verkkosivustopläjäysten sisältöjä.

Esimerkiksi ravintolat ja monet muut elämysbisneksen yritykset tekivät raskaita Flash-toteutuksia, joissa usein oli myös äänillä merkittävä rooli. Usein näistä toteutuksista oli todella hidasta ja vaikeata löytää edes ravintolan aukioloaikoja, mutta sitä vastoin koko toimisto kyllä tiesi illan ravintolasuunnitelmista, jos äänet olivat jääneet päälle.

Yliampuvia toteutuksia oli paljon, ja Flashilla tehtiin paljon myös sellaisia sivustoja, joita ei olisi pitänyt koskaan tehdä Flashilla, vaikkapa saavutettavuuden näkökulmasta.

Aikakautta on tosin vaikea muistella täysin negatiivisena kautena, koska verrattuna nykyisiin verkkosivustoihin, oli Flash-aikakausi paljon yllätyksellisempää ja hauskempaa. Toki tämä edellytti sitä, että kaikki näkö- ja kuuloaistit olivat erityisen kunnossa ja kärsivällisyyttä leijuvan navigaatiojärjestelmän metsästämiseen hiirellä riitti.

Kirjavien toteutusten kääntöpuoli oli kuitenkin se, että Flashilla pystyttiin tekemään laajoja ja monipuolisia sovelluksia erittäin pienillä tiimeillä, jopa vain yhden nohevan ammattilaisen toimesta. Todella näyttäviä pelimäisiä kampanjatoteutuksia saatettiin tehdä vain muutamalla kymppitonnilla.

Onkin aika hämmentävää, että nykyisin vastaavan visuaalisuuden, animoinnin ja interaktiivisuuden sisältämä toteutus on helposti satoja tuhansia euroja.

Tilanne on jokseenkin sama kuin yhtäkkiä kaikilta olisi viety fläppitaulujen tussit pois ja käsketty käyttämään öljyvärejä kaikessa piirtämisessä. Monesta aiemmin varsin yksinkertaisesta asiasta tuli paljon vaativampaa ja kalliimpaa Flashin poismenon myötä.

Täten Flashin kaipuu on ymmärrettävää, niin tekijöiden kuin asiakkaidenkin toimesta. Sen tilalle ei ole tullut uutta ja parempaa versiota. Flash on vain poistunut keskuudestamme.

Flashin kuolemaa ei tosin pidä surra liikaa, koska sen myötä webistä on tullut monella tapaa parempi paikka. Enää sivustot eivät vaadi lisäosien lataamista vain jotta yksinkertainen video pyörisi. Useimmat sivustot välähtävät käyttäjälle näkyviin samantien. Pyöriviä lataushyrriä ei enää tarvitse katsella säännöllisesti. Kaikki sisällöt toimivat ainakin jotenkin myös puhelimen selaimessa. Pienimpienkin yritysten sivustot ovat yleensä kohtuullisen saavutettavia. Google näyttää jo osana hakutuloksia sen mistä kohtaa haettu hakusana sivulla löytyy. Selaimen takaisin-nappula toimii yleensä sivustoilla. Kiinnostavan sivun voi merkitä muistiin ja jakaa linkin helposti kaverilleen. Listaa voisi jatkaa pitkästikin.

Flashin ongelmat olivat tosin hyvin tiedossa jo sen kulta-aikana, mutta silloin edut voittivat haitat lähes aina. Flash oli videoihin kätevä alusta. Flashin avulla saatiin hyvin kustannustehokkaasti aikaan näyttäviä asioita. Toteutukset toimivat kaikilla laitteilla samalla tavalla. Mainostoimistot pystyivät palkkaamaan nuoria innokkaita tekijöitä suoraan koulusta.

Haitat olivat paljon vaikeammin todennettavia, koska tietoturvaongelmat, lataamisen hitaus, erillisen lisäosan ongelmat ja raskas kuorma prosessorille olivat asioita jotka eivät ilmenneet kaikilla. Nettiä käytettiin tuona aikana kuitenkin pääosin tietokoneella ja yleensä kiinteiden nettiyhteyksien avulla.

Avoimet standardit, saavutettavuus, nopeus, maltillinen akun kulutus ja monet muut nykyisin melko itsestään selvät asiat eivät olleet vielä nousseet pinnalle.

Ongelmistaan huolimatta Flash ei tuhoutunut siihen, että sen ongelmat olisi jotenkin laajasti tiedostettu ja netin käyttäjät ja tekijät olisivat ryhtyneet vastarintaan.

Flash kaatui lopulta vuonna 2007 yhteen mieheen, Steve Jobsiin. Jobs ei halunnut Flashia iPhonelle kuluttamaan sen akkua ja aiheuttamaan tietoturvaongelmia. Tästä päätöksestä alkoi Flashin hidas alamäki.

Applella ja Jobsilla oli toki muitakin syitä siihen miksi Flashia ei uudelle ihmekännykälle haluttu tuoda. Flash oli käytännössä hallitseva nettipelien alusta tuolloin, eikä Apple olisi voinut mitenkään kontrolloida, saati rahastaa, Flashin päällä pelattavia pelejä. Sittemmin App Store onkin noussut täysin hallitsevaan asemaan mobiilipelaamisen maailmassa ja erityisesti markkinassa liikkuvan rahan näkökulmasta.

Jobsin aikanaan käyttämät perustelut Flashin heikosta tuesta avoimille standardeille ja yhden yhtiön hallitsevan markkina-aseman ongelmista näyttävät tietysti näin vuoden 2020 tilanteessa varsin huvittavilta, mutta aikanaan Applen rohkea vastarinta Adoben omistamalle Flashille nähtiin hyvin positiivisena asiana webin avoimemman ja saavutettavamman kehityksen näkökulmasta.

Moni tosin varmasti odotti, että Flashin tilalle tulisi jotain vastaavaa, mutta nopeampaa ja paremmin webin standardeja tukevaa. Todellisuudessa HTML5-maailma on kehittynyt varsin hitaasti, ja suurin osa hienoista elämyksistä on jäänyt mobiilipelien kentälle, jotka elävät täysin erillisessä maailmassa suhteessa “tavalliseen webbiin”.

Viime vuosina Javascriptin yleistyminen on tuonut mukanaan jonkin verran enemmän sovellusmaisuutta ja visuaalisempia toteutuksia. Ehkä siis pienin askelin etenemme takaisin kohti sitä multimediallisempaa webbiä, jota Flashin aikakaudella niin innokkaasti rakennettiin.

Juuri nyt toki elämme varsin tylsässä webissä, kun esimerkiksi saavutettavuusremontit ja nopeusremontit ovat yksinkertaistaneet monia verkkopalveluita. Erityisesti saavutettavuus ja visuaalinen näyttävyys koetaan käytännössä ristiriitaisina tavoitteina, vaikka ne eivät mitenkään automaattisesti toisiaan sulje pois.

Verkkopalveluiden animaatioissa puhutaan juuri nyt lähinnä mikro-animaatioista, joilla saadaan pientä liikettä muutoin staattisiin sivustoihin.

Sosiaalisen median alustoilla multimedian huippu on juuri nyt muutaman sekunnin GIF-animaatio.

Ei olekaan ihme, että alalla vitsaillaan, että jos joku web designin Marty McFly tulisi 2000-luvun alusta aikamatkailemaan nykytodellisuuteemme, olisi hänellä ehkä vaikeuksia arvostaa nykyistä tekstivoittoista webbiämme ja GIF-kulttuuriamme.

Ehkä hän kysyisi ensimmäisenä: “Mitä te olette tehneet Flashille?”

Lisää aiheesta muualla verkossa:

PS. Tilaa Vierityspalkin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, joka koostaa artikkelit, linkkivinkit, työpaikat ja julkaisut (uutiskirjeellä on jo yli 800 tilaajaa).

Kommentit

  1. Matti Kiviharju says:

    Sain just Open Source -yhdistykseltä viestin asiasta, että Adobe Flashin eli vanhan Macromedia Flashin tilalle tulee Open Source Flash. Oletko kuullut asiasta?

  2. Perttu Tolvanen says:

    En ole kuullut tuosta. Olettaisin, että siinä on kyse siitä, että lähinnä tehdään jotain jolla saadaan erinäinen määrä Flashiin nojaavia legacy-softia edelleen pidettyä toiminnassa.

    Esim. on olemassa julkaisujärjestelmiä (jopa eräs kohtuullisen tunnettu kotimainen vanha julkkarituote), jotka nojaavat Flashiin ylläpitopuolella joissain toiminnoissaan. Joissain tapauksissa ehkä on helpompaa tekohengittää sitä Flashia edelleen siellä, verrattuna siihen että toteuttaisi samat toiminnot esim. Javascript-toteutuksena. Toki tietoturvanäkökulmasta tällaiset pitää sitten varmaan rajoittaa jonnekin sisäverkon puolelle tai muilla tavoin huolehtia hyvin rajatusta pääsystä näihin toimintoihin.

Jätä kommentti