Verkkopalveluiden tekniset alustat Suomessa 2018

Perttu Tolvanen

Julkaisujärjestelmät eivät ole mihinkään kadonneet, mutta viime vuosina niiden rinnalle on tullut paljon muita teknisiä alustoja, joiden päälle verkkopalveluita rakennetaan.

Etenkin verkkokauppajärjestelmien päälle tehdään yhä laajempia verkkopalvelukokonaisuuksia, ja paljon sellaistakin joka olisi aiemmin tehty julkaisujärjestelmien päälle. Näiden kahden kategorian lisäksi on kasvava alue, jossa tehdään käyttäjille näkyvä verkkopalvelu täysin räätälöidysti, esimerkiksi Javascript-frameworkkeja ja muita puolivalmiita rakennuspalikoita hyödyntäen.

Eri kategorioiden rajat ovat myös hämärtyneet viime vuosina merkittävästi, kun julkaisujärjestelmätoimittajat ovat rakentaneet yhä parempia verkkokauppakyvykkyyksiä, ja myös verkkokauppajärjestelmät ovat parantaneet omia sisällönhallinnan kyvykkyyksiään. Räätälöityjen toteutuksienkin tueksi on tullut uudenlaisia sisällönhallintatyökaluja, joiden avulla sisältöjä voidaan hallita, vaikka itse verkkopalvelu olisikin tehty räätälöidysti ilman yksittäistä alustateknologiaa. Isot palvelukokonaisuudet myös rakentuvat yhä useammin useista eri alustoista ja tuotteista.

Nykyisin kovin kilpailu on erilaisten mallien välillä

Onkin helppo sanoa, että vaikka yksittäisissä markkinoissa on tapahtunut merkittävää selkeytymistä, niin kokonaismarkkina verkkopalveluiden teknisissä alustoissa on jatkanut kasvuaan. Etenkin isoja ja vaativia verkkopalvelutoteutuksia tehdään yhä moninaisemmin teknisin ratkaisuin. Teknologiat eivät myöskään mene mitenkään yhteen suuntaan, vaan eri teknologioilla on aivan toisistaan poikkeavia suuntia, vaikka markkinointipuheen tasolla eroja ei olisikaan kovin helppoa havaita.

Esimerkiksi kymmenen vuoden takaiseen maailmaan verrattuna isoin ero syntyy siitä, että tänä päivänä isojen verkkopalveluiden tarpeet ja konseptit voivat poiketa toisistaan niin merkittävästi, että kyse ei enää ole siitä “millä julkaisujärjestelmällä palvelu tehdään” vaan eri tehtäviin sopivat kokonaan erilaiset arkkitehtuuriset mallit. Esimerkiksi lippujen tilauskanava, sähköisen ajanvarauksen palvelu, muotivaatteiden verkkokauppa tai museon digitaalinen näyttely ovat kaikki hyvin erilaisia palveluita, jotka nojaavat hyvin erilaisiin taustajärjestelmiin, ja onnistunut teknologiavalinta huomioi yksittäisen palvelun konseptin lisäksi ympäröivän teknisen maailman.

Aina tietysti IT-alalla ei tehdä asioita järkevästi edelleenkään, ja trendit vaikuttavat paljon teknologiavalintoihinkin, mutta markkinan monimuotoisuuden takana on aitoa erilaisuutta asiakkaiden tarpeissa. Verkkopalvelut eivät yksinkertaisesti kehity samoihin suuntiin enää vuonna 2018, ja siksi tarvitaan myös erilaisia teknisiä lähestymistapoja.

WordPress ja Drupal ovat nousseet omaan sarjaansa

Yksi asia on kuitenkin selvää, WordPress ja Drupal ovat nousseet omaan sarjaansa verkkopalveluiden teknologiamarkkinassa. Useiden erilaisten avoimen koodin yhteisöjen joukosta nämä kaksi ovat onnistuneet pitämään itsensä pinnalla ja leviämään ympäri maailmaa paremmin kuin kilpailijat.

Toki näiden takana on useita, aktiivisia projekteja, joista voidaan vielä kuulla. Tällä hetkellä Suomessa on kuitenkin sellainen tilanne, että suurin osa verkkopalveluprojekteista menee WordPressille ja Drupalille. Määrällisesti WordPress on näistä kahdesta vielä kiistattomasti suurempi, mutta euromääräisesti markkinaa katsottaessa Drupal saattaa olla jopa isompi. Drupal on kuitenkin selvästi isompien ja monimuotoisempien sivustojen alusta, kuten tässäkin blogissa on hiljattain todettu.

WordPressillä ja Drupalilla tekeviä toimistoja ja tekijöitä on vain niin paljon Suomessa tällä hetkellä, että näiden kahden asettaminen jonkinlaiseen “de facto” -asemaan on kohtuullisen helposti perusteltu väite.

Tämä ei tietysti tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi aloittaa teknologiapohdintansa automaattisesti näistä kahdesta, mutta jos ei muuta tiedä, niin nuo kaksi ovat hyviä aloituspisteitä. Etenkin kun kummatkin ovat pysyneet varsin hyvin kehityksessä mukana viime vuosina. Erityisesti WordPress on onnistunut kasvattamaan omaa osuuttaan kokonaismarkkinasta onnistuneella WooCommerce-verkkokauppalaajennuksellaan, joka on Suomessakin markkinajohtaja pienten ja keskisuurten verkkokauppojen markkinassa tällä hetkellä.

Drupalin Commerce-laajennus ei ole saanut vastaavaa tuulta alleen, eikä sillä ole kovin monia referenssejä, mutta koska Drupal on muutoinkin erikoistunut laajempiin ja räätälöidympiin kokonaisuuksiin, niin tällä heikkoudella ei ole valtavaa merkitystä Drupalin markkinatilanteelle, ainakaan vielä.

WordPress ja Drupal ovat myös kumpikin onnistuneet asemoimaan itseään suotuisasti räätälitekijöiden suuntaan. Kumpikin on lähtenyt aikaisin tukemaan malleja joissa käytetään erittäin vahvasti Javascript-frameworkkeja palvelun käyttäjille näkyvän kerroksen toteutuksessa. Etenkin Drupal-yhteisössä ns. “headless”-ajattelu on varsin tuttua, koska Drupalia on aina käytetty ajoittain tilanteissa, joissa Drupal toimii pelkkänä sisältövarastona eikä osallistu lainkaan esityskerroksen toteutukseen.

Viime vuosina tästä mallista on tullut yksi trendikkäimmistä malleista, koska moni verkkopalvelu on “toiminnallistunut”, eli saanut sisälleen paljon web-sovellusmaisia osioita ja erilaisia asiointipalveluita. Hyvin toiminnallisia sovelluksiahan ei yleensä kannata julkaisujärjestelmien päälle tehdä, ellei kyse ole hyvin sisältövetoisista palveluista, ja tällöinkin voi headless-malli olla arkkitehtuurillisesti kestävämpi malli.

WordPressin ja Drupalin kohdalla yksi häikäisevimmistä suorituksista onkin juuri siinä miten alustat ovat onnistuneet pitämään suosionsa myös kehittäjien keskuudessa, ja innokkaimmatkin uudistajat on onnistuttu pitämään mukana varsin hyvin. Avoimen koodin yhteisöjen yksi perushaasteistahan on aina ollut se, että alustan ikääntyessä osa kehittäjistä tavalla tai toisella kyllästyy, ja lähtee etsimään uudempia välineitä. WordPress ja Drupal ovat kumpikin onnistuneet vastustamaan tätä kehitystä.

Magento ja WooCommerce hallitsevat verkkokauppajärjestelmien markkinaa

Verkkokauppojen alustoissa Magento on ollut jo vuosia se tunnetuin keskiraskaan sarjan alusta, mutta viime vuosina Magenton markkinatunnettuus on ottanut vielä merkittävän lisäloikan. Osittain syynä on se, että etenkin Suomessa isot pelurit, kuten IBM ja Oracle, ovat heikentyneet ja olleet ongelmissa omien alustojensa hintalappujen perustelussa asiakkaille. Todella isojen verkkokauppaprojektien markkina onkin käytännössä Suomessa kahden kauppaa tällä hetkellä. SAP Hybris ja Magento taistelevat alueella useimmiten. IBM on toki edelleen olemassa, mutta selkeästi marginaalissa jo nykyisin.

Huomattavin verkkokauppajärjestelmien markkinassa tapahtunut muutos on kuitenkin WooCommercen nousu pienten ja keskisuurten kauppojen alustaksi, ja samassa ajanjaksossa tapahtunut Magenton siirtyminen selkeästi isompien verkkokauppojen alustaksi. Aiemminhan Magentolla (ykkösversion aikaan) tehtiin myös kohtuullisen pieniä verkkokauppoja, joiden pystytysbudjetti saattoi olla vain 10 000 – 20 000 euroa, mutta nykyisin Magento-projekteissa laitetaan tyypillisesti noihin budjetteihin nolla lisää.

Tämä on avannut WooCommercelle paljon markkinaa, ja se on myös sen hyödyntänyt. Monista WordPress-toimistoista on tullut osaavia verkkokauppojen tekijöitä, ja yhä useammat freelancerit ja omatoimiset verkkokauppiaat hyödyntävät WooCommercea myös.

Aivan pienimmät verkkokauppaprojektit menevät toki edelleen palveluna tarjottaville ratkaisuille, kuten Shopifylle, joka onkin kehittynyt tasaisesti viime vuosina. Shopify alkaa nykyisin olla jo varsin vahva vaihtoehto pienille verkkokaupoille, ja näin se haastaa etenkin kotimaisia tuotteita.

Kotimaiset tuotteet jääneet marginaaliin

Viimeinen kymmenen vuotta on ollut rankkaa aikaa kotimaisille julkaisujärjestelmille ja verkkokauppajärjestelmille. WordPressin nousu on lopulta vienyt kummaltakin kategorialta valtavan määrän liiketoimintaa. Monet talot ovatkin vaihtaneet käytännössä kansainvälisten tuotteiden integraattoreiksi, ja useimmat juuri WordPressin tekijöiksi.

Useimpien kotimaisten toimijoiden oma tuote on ollut saattohoidossa jo pitkään, ja kehitys rakentuu lähinnä olemassa olevien asiakkaiden toiveiden varaan. Uusia avauksia tuotekehityksen alueella ei enää tehdä. Koodiviidakko vaikuttaa olevan se ainut poikkeus tähän linjaan, koska Koodiviidakon alustan päälle tehdään säännöllisesti myös uusia verkkopalveluita. Koodiviidakon erottavana tekijänä on laaja tuoteperhe, joka sisältää paljon muutakin kuin verkkopalveluiden teknisen alustan.

Pienten verkkokauppajärjestelmien saralla toki porskuttaa vielä useampia tuotteita, kuten MyCashFlow ja Vilkas, mutta näidenkin on juostava todella lujaa jos aikovat pärjätä markkinaan saapuneille Shopifylle ja WooCommercelle.

Isot kaupalliset tuotteet vaikeuksissa Suomessa

Ei tosin mene kansainvälisilläkään isoilla tuotteilla hyvin Suomessa. Kuten aiemmin jo todettiin, IBM ja Oracle ovat aivan marginaalissa Suomessa. SAP sentään onnistuu myymään järkyttävän hintaista Hybristään tämän maan monille SAPin toiminnanohjausjärjestelmiä käyttäville asiakkaille. Isoista julkaisujärjestelmätuotteistakaan ei Suomessa ole edustettuna kuin Microsoft-teknologioilla tehdyt Episerver, Sitecore ja Sitefinity. Näistäkin Sitecore ja Sitefinity ovat käytännössä hyvin harvinaisia tuotteita Suomessa.

Ruotsalainen Episerver on onnistunut ainoana kansainvälisenä ja puhtaasti kaupallisena tuotteena saamaan merkittävän markkina-aseman Suomessa.

Episerverin kumppanikenttä on myös varsin verrannollinen esimerkiksi Drupalin kumppanikenttään, joten isojen konsernien valintaprosesseissa nämä kaksi ottavat usein yhteen. Episerver on myös viime vuosina parantanut merkittävästi verkkokauppatoimintojaan, mutta ei vieläkään pysty kovin suoraan haastamaan esimerkiksi Magentoa. Sama tilanne on enemmän tai vähemmän myös Sitecorella ja Sitefinitylla.

Episerverin keskeisimpinä etuina useimmat asiakkaat näkevät kehittyneen kieliversioinnin hallinnan ja valmiit kyvykkyydet personointiin ja erilaisiin automatisoituihin kohdennuksiin. Täten ainakin toistaiseksi Episerver on pitänyt pintansa WordPressiä ja Drupalia vastaan tilanteissa joissa ostajapuolella markkinointi on päättävässä asemassa.

Asiointipalveluiden ja web-sovellusten markkina kasvaa

Kenties selkeimmin kasvava markkina ovat erilaiset räätälöidyt web-sovellukset ja kokonaiset asiointipalvelut. Joskus nämä ilmentyvät tosin mobiilisovelluksina, mutta varmasti isoin euromääräinen kasvu tapahtuu web-toteutuksien puolella. Tällä alueella teknologiakirjo on myös kaikkein laajin.

Historiallisestihan asiointipalveluita on yleensä tehty erilaisilla portaalialustoilla, mutta näistä alustoista ei ole oikein jäljellä Suomessa kuin Liferay, eikä perinteinen portaalialusta puhuttele enää lainkaan kaikkia ostajia, saatika tekijöitä. Portaalikehyksessä on kuitenkin puolensa, ja esimerkiksi verkkopankkityyppiset palvelut edelleen tehdään varsin usein Liferayn päälle. Liferayn kohdalla markkina on tosin jakautunut Suomessa avoimen koodin CE-versiolla tekeviin tahoihin ja kaupallisella DXP-versiolla tekeviin. Tämä jakautuminen ei välttämättä ole Liferayn tulevaisuuden kannalta hyvä asia, koska etenkin CE-version valinneiden asiakkaiden päivitykset ja jatkokehitys ei ole ollut aivan ongelmatonta.

Kilpailevana mallina on noussut täysin räätälinä tekeminen, jolloin mallia haetaan suoraan startup-firmoilta. Tällöin yleensä nojataan mikropalveluarkkitehtuuri-henkiseen kokoelmaan räätälöityjä taustapalveluita, ja käyttäjille näkyvä kerros tehdään johonkin Javascript-frameworkkiin nojaten. Viime aikoina fronttikerroksen toteutuksissa on käytetty paljon Angularia tai Reactia, riippumatta siitä perustuvatko taustapalvelut PHP-, .Net-, Java vai Javascript-koodiin.

Myös erilaisia yhdistelmämalleja näkee paljon, jolloin saatetaan hyödyntää esimerkiksi WordPressiä tai Drupalia joidenkin osien toteutuksessa tai pelkästään sisältöjen hallinnassa.

Räätälöityjen sovellusten maailma on myös tuotteistunut, ja tämä kehitys etenee koko ajan vauhdilla, koska Google, Amazon ja Microsoft rakentavat paljon pieniä tukipalveluita osaksi omia alustojaan. Yhä enemmän käytetään myös Contentfulin kaltaisia tuotteita, jotka tarjoavat asiakkaille valmiit käyttöliittymät sisältöjen ja muiden asioiden hallintaan, mutta antavat kehittäjille vapaat kädet käsitellä tietoja rajapintojen kautta kuten haluavat.

Web-sovelluksien määrä kasvaa kun organisaatiot digitalisoivat prosessejaan

Räätälöityjen toteutusten kasvuun on monia syitä. Ilmeisimmät syyt ovat verkkopalveluiden toiminnallisuuksien kasvu ja asiakkaiden halu tarjota kuluttajille sovellusmaisempia käyttökokemuksia.

Hyvin sovellusmaisen käyttökokemuksen rakentaminen on perinteisesti ollut sivupohjaisesti ajattelevilla julkaisujärjestelmillä ja verkkokauppa-alustoilla haastavaa. Etenkin mainitut Javascript-kehykset ovat tarjonneet viime vuosina uudenlaisen, lupaavamman vaihtoehdon. Voinee sanoa, että julkaisujärjestelmät ja muut tuotteistetut alustat eivät ole kovin hyvin osanneet vastata tähän tarpeeseen, ja sen seurauksena moni toimisto on lähtenyt aktiivisesti tekemään toiminnallisempia web-sovelluksia räätälitoteutuksina.

Osa räätälöidyn tekemisen buumista liittyy myös web-sovellusten mahdollisuuksien kasvuun viime vuosina. Etenkin Googlen ajama Progressive Web Apps -kehitys on merkittävä suuntaus, joka tulee todennäköisesti vähentämään tarvetta natiiveille mobiiliappseille lähivuosina. Tämä tulee lisäämään verkkopalveluiden “appsimaisuutta”, koska kokonaiset palvelut tai niiden osat voidaan rakentaa paljon aitojen appsien kaltaisemmiksi ja ne voivat jopa tallentua käyttäjän puhelimeen samanlaisiksi appseiksi kuin natiivisovellukset.

Yhä enemmän haetaan myös dataa ja sisältöjä rajapintojen kautta erilaisista liiketoimintajärjestelmistä, jolloin tarve julkaisujärjestelmä- tai verkkokauppajärjestelmäkerrokselle ei aina ole kovin suuri. Etenkin verkkokauppojen alueella on usein tilanteita, joissa nojataan vahvasti taustajärjestelmiin, eikä esimerkiksi Magenton kaltaiselle monitoimikoneelle ole yksinkertaisesti tarvetta. Asiointipalveluiden alueella on myös tyypillistä, että organisaation sisäisiin järjestelmiin ei haluta päästää kuluttajia suoraan, tai niiden käyttöliittymät ei ole sellaiseen suunniteltu, joten kuluttajien näkemät käyttöliittymät täytyy toteuttaa räätälinä ja tiedonsiirrot toteuttaa rajapintojen läpi sisäiseen järjestelmään.

Nämä ovat tyypillisimpiä syitä siihen miksi käyttäjille tarjottavaa verkkopalvelukerrosta lähdetään tekemään täysin räätälinä sen sijaan, että otettaisiin pohjalle jokin tuotteistettu alusta.

Helppoa ja halpaa räätälöidyt verkkopalvelut eivät tietysti vieläkään ole, kaikkea muuta käytännössä. Hyvin tehtynä ne voivat kuitenkin tarjota parempaa käyttökokemusta asiakkaille, joustavampaa jatkokehitystä ja joskus jopa kestävämpää elinkaarta. Räätälöityjen sovellusten alueella tosin huono suoritus on myös helpompi saavuttaa, ja etenkin vaikeasti ylläpidettävään koodispagettin pääseminen onnistuu helpommin kuin tuotepohjaisilla ratkaisuilla. Ehkä siksi juuri argumentointi eri ratkaisujen puolesta on tällä alueella niin vaikeaa, koska toteutuksien taso on hyvin riippuvainen toteuttavien koodareiden osaamisesta, ja sitä taas on hyvin vaikea arvioida etukäteen.

Parhaat toteutukset ovatkin yleensä sellaisia joissa asiakkaalla on ollut riittävästi budjettia varmistaa palvelun käytettävyys, nopeus ja tekninen laatu. Lähes poikkeuksetta tällöin puhutaan satojen tuhansien eurojen kehitysbudjeteista, eivätkä miljoonabudjetitkaan ole harvinaisia.

Räätälöidyissä palveluissa korostuu asiakkaan kyky johtaa toteutusta

Usein heikoin lenkki on asiakkaan kyky johtaa toteutusta, koska tyypillisesti räätälöityjen, isojen palveluiden kohdalla toimistot myyvät vain resursseja asiakkaan käyttöön. Vastuu toteutuksen onnistumisesta on täysin asiakkaalla. Tällaisia projekteja on myös kohtuullisen vaikea tehdä projektiluonteisesti. Ohjelmistokehityksen johtaminen vaatii asiakkailta vahvaa kokemusta ja näkemystä, jotta kuluttajien käyttökokemus ja sisäisten järjestelmien toimintalogiikka saadaan yhteensovitettua.

Onkin helppo sanoa, että vaikka räätälöityjen verkkopalveluiden ja erilaisten web-sovellusten toteutuksesta on tullut yhä selkeämpi oma kategoriansa, niin mitään helppoja voittoja ei sillä alueella ole saavutettavissa.

Yhteenveto: Tekniset vaihtoehdot kapenevat, ja oikean mallin valinta korostuu

Onneksi voi sentään todeta, että kokonaiskuvassa web-ala näyttäisi myös kypsyvän monella alueella. Ihan samoja virheitä ei toisteta vuodesta toiseen (monia kylläkin), ja enää asiakkaiden ei tarvitse valita sadoista eri tekniikkavaihtoehdoista, jotka muistuttavat kaikki toisiaan. Nyt tilanne on enemmän se, että asiakkaiden kannalta on vaikeinta valita itselleen sopivin lähestymismalli. Valinta räätälöidyn tekemisen ja tuotepohjaisen tekemisen välillä on yhä isompi ja vaikeampi, mutta kun sen valinnan on tehnyt, niin vaihtoehtoja ei enää ole loputtomasti.

Toimistojen kannalta konsolidoituva markkina on jo pitkään vaatinut omien korttien valintaa. Jopa isoimmat sekatavarakaupat ovat ryhtyneet viime vuosina erikoistumaan muutamiin valittuihin alustateknologioihin. Tämä on tärkeää kehitystä, koska asiakkaiden ei kannata maksaa enää tänä päivänä kenellekään Drupalin, Episerverin, Magenton, Liferayn tai WordPressin opettelusta. Myös tuotepohjaisten käyttöönottojen alueella on yhä paremmin kilpailua, eikä esimerkiksi Salesforcen tai muiden isojen pilvialustojen käyttöönotossa tarvitse välttämättä opetella kaikkea itse.

Räätälöityjen palveluiden ja web-sovellusten saralla markkina toki muistuttaa viidakossa tapahtuvaa sisällissotaa. Myyntipalavereissa asiakkaille selitetään mikropalveluarkkitehtuureista, DevOpsista, Leanista, API-taloudesta ja Single-Page-Appeista, eikä asiakkaan asema ole kadehdittava. Referenssien ja teknisen laadun sijasta moni toimisto pyrkii kilpailemaan trendikkäiden kirjainyhdistelmien ja ilmiöiden nopealla haltuunotolla. Suomessa vallitseva koodaripula näkyy alan toimistojen prioriteereissä. Rekrytointi on ydintoiminta monelle IT-talolle. Asiakkaiden neuvotteluvoima on heikkoa, koska toimittajilla on enemmän keikkaa tarjolla kuin mihin löytyy koodareita. Asiakkaiden tarpeet ovat kuitenkin todellisia, ja markkina kasvaa, ja ihan oikeista syistä, joten räätälöidyn tekemisen ostamisesta ei näyttäisi tulevan yhtään helpompaa lähivuosina.

Räätälöidyt sovellukset ja alustojen päälle tehtävät toteutukset vaativat yhä enemmän harmonista rinnakkaiseloa. Samalla räätälöityjen sovellusten taakse tarvitaan palveluita, joiden avulla liiketoimintaihmiset voivat hallita ja johtaa palveluita. Seuraavien vuosien isoin haaste on tunnistaa milloin kannattaa tehdä jonkun alustan tai tuotteen päälle, milloin räätälinä, ja missä kohtaa nämä kaksi maailmaa kannattaa yhdistää.

PS. Tilaa Vierityspalkin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, joka koostaa artikkelit, linkkivinkit, työpaikat ja julkaisut.

Jätä kommentti