Julkaisujärjestelmät kisailevat: Avaus haastaa Sitefinity-julkaisujärjestelmällä

Artikkeli

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 12 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Verkkopalveluiden alustat Suomessa - markkina alkaa kypsyä.

Vierityspalkin digitoimiston valintaa käsittelevässä artikkelisarjassa esitellään Suomessa toimivia digitoimistoja ja ohjelmistotaloja, jotka toteuttavat verkkopalveluita. Jos etsit digitoimistoa juuri nyt, ajantasaisin listaus Suomen kokeneimmista digitoimistoista löytyy Toimistot-hakemistosta. Löydä kokenut digitoimisto – Oulu, Jyväskylä, Tampere, Turku, Helsinki

Vaikka viime aikoina etenkin avoimen lähdekoodin Drupalilla on ollut kova pöhinä päällä, niin kaupalliset tuotteet porskuttavat silti julkaisujärjestelmäkentällä vahvasti. Etenkin Suomessa Microsoft-teknologioiden tuotteilla on tasainen kysyntä, jota eivät trendit heilauttele kovin suuresti. Tämän todellisuuden hyödyntäjä on viime vuosina ollut etenkin ruotsalainen EPiServer, mutta myös muut tuotteet haaveilevat säännöllisesti Suomen valloittamisesta. Nyt näistä Euroopassa suosituista .Net-julkaisujärjestelmätuotteista maahamme puskee julkaisujärjestelmä nimeltä Sitefinity.

Digitoimisto Avaus on ottanut Sitefinityn tarjontaansa, ja hehkuttaa tuotetta varsin voimakkaasti. Vierityspalkin kysymyksiin vastasi Avauksen teknologiajohtaja Mikko Heilimo.

1) Miksi Avaus päätti ottaa tarjontaansa uuden julkaisujärjestelmätuotteen?

”Avaus ja Avaus Technology (entinen Uoma) on tehnyt verkkopalveluita isoille ja pienille firmoille sekä aikaisemmin myös julkisyhteisöille (mm. Suomi.fi) pitkälti yli kymmenen vuoden ajan. Olemme nähneet siis markkinamuutoksen, jossa ensin oli tärkeää omistaa jonkinlaiset verkkosivut ja nykyään suurin osa asiakkaista tekee verkkopalveluillaan jo isoa liiketoimintaa. Markkina muuttuu edelleen nopeasti asiakkaiden alta – erityisesti niillä jotka tekevät merkittävää liiketoimintaa verkossa. Tämä vaatii nopeampaa reagointia markkinan muutoksiin.

Äsken kuvaamani markkinamuutos vaatii asiakkaalta paljon tiiviimpää osallistumista palvelun ja sen sisällön tuottamiseen. Rakenteita tarvitsee muuttaa usein ja paljon. Meitä rupesi hatuttamaan kun perinteiset julkaisujärjestelmät olivat kyllä hienoja tuotteita, mutta käytännössä edelleen rakensimme asiakkaalle verkkopalveluja, joiden muuttaminen tarvitsi yleensä meidän koodaria roolissa tai toisessa. Se oli hidasta ja kallista! Asiakkaat alkoivat vaatia järjestelmiä, jotka toimivat helposti drag-and-drop käyttöliittymällä niin, että isojakin rakenteellisia muutoksia voidaan tehdä heidän oman henkilöstönsä toimesta (teknisen tai kaupallisen henkilön toimesta, riippuen muutoksesta).

Toinen merkittävä syy vaihtaa käyttämiämme ”Enterprise CMS-järjestelmiä” oli tarve kehittää palveluihin paljon aikaisempaa enemmän räätälöityjä toiminnallisuuksia julkaisujärjestelmäalustan päälle. Julkaisujärjestelmätoimittaja, jolla ei ole muita tuotteita kuin julkaisujärjestelmä on erittäin heikoilla tässä kun ei pysty tarjoamaan meille välineitä rakentaa tehokkaasti omia moduuleja julkaisujärjestelmän päälle.”

2) Miksi ette tehneet ”turvallista ratkaisua” ja ottaneet EPiServeriä tai Drupalia?

”Hyvä kysymys – teen työssäni paljon strategista teknogiakonsultointia ja minulta usein kysytään kyseisten julkaisujärjestelmien hyödyntämismahdollisuuksia. Viimeksi viime viikolla päädyin suosittelemaan asiakkaalle toista näistä järjestelmistä Sitefinityn sijaan, sillä kaikilla järjestelmillä on omia sopivia hankkeita.”

”EPiServer on hyvä julkaisujärjestelmä. Sen filosofia on kuitenkin hieman erilainen ja käytännössä palvelut rakennetaan sillä edelleen koodaamalla hyvin pitkälle ja valikoista voidaan määrittää vähemmän. EPiServeriin on saatavissa erillinen drag-and-drop-moduuli sivuston rakenteen muokkaamiseen, mutta moduuli pelkästään maksaa yhtä paljon kuin Sitefinity kokonaisuudessaan. Lisäksi moduuli ei ole yhtä kätevä käyttää kuin Sitefinityn perustoiminnallisuus. Palveluita on vain helpompi ja nopeampi rakentaa Sitefityn päälle konfiguroimalla valmista kuin rakentaa kaikki koodilla.

Perustuotteen hinnoittelu kaataa vaakakuppia vielä enemmän Sitefinyn suuntaan. EPiServerillä lisenssit maksavat noin 12 000-25 000 euroa kun Sitefinityllä yhden verkkopalvelun rakentaa 1500 euron lisenssikululla viidellä yhtäaikaisella käyttäjällä. Sitefinityyn saa noin 6000 euron hintaan EPiserverin yläpäätä vastaavat palvelut. Viimeisenä ja erittäin merkittävänä syynä on ollut EPiServerin huono pilvipalvelutuki Azureen. Sitefinity sen sijaan on erittäin helppo asentaa Azureen, johon asiakkaat haluavat sen yleensä kustannus- ja ylläpidettävyyssyistä asentaa. ”

”Drupalin erityinen vahvuus on lukuisat valmismoduulit, mutta kuten usein sanotaan, niin se on kehittäjien oma julkaisujärjestelmä, kun Sitefiny on loppukäyttäjien lähtökohdista suunniteltu julkaisujärjestelmä. Drupaliin kiistämättä on saatavissa enemmän valmismoduuleja, mutta me haluamme rakentaa palveluja joita asiakas voi oikeasti itse muokata. Drupal meni huimasti eteenpäin versiossa 7 käytettävyyden osalta kun mukaan otettiin käytettävyyssuunnittelijoita enemmän, mutta kaikki joille olemme Sitefinityä esitelleet huomaavat selvän eron käytettävyydessä edelleen. Rakenteen ja sivupohjien muokkaaminen Sitefityssä käy vain helpommin.”

”Lisäksi yksi merkittävä syy Drupalin välttämiseen on, että se ei mielestämme oikeasti kestä suuria muutoksia, joita meidän tarvitsee tehdä asiakkaiden prosesseja tukeaksemme. Sitefinityyn on helpompi räätälöidä uusia ominaisuuksia Telerikin muilla tuotteilla. Drupalin vahvuus muokattavuudessa valikoista on samalla sen heikkous – liiketoimintakäyttäjän on vaikea opetella itse tekemään muutoksia julkaisujärjestelmän asetuksiin kun jokainen moduuli tekee tuhat ja yksi asetusta jotka on paikoin kuvattu todella huonosti. Lisäksi meitä pelotti hieman Drupalista löydetyt tietoturva-aukot. Onneksi ne paikataan usein aika nopeasti, mutta pikapäivityksien yhteydessä on vaarana, että joku käyttämistämme lisämoduuleista lakkaa toimimasta samalla. On vaikea pystyä tukemaan uusia versiota, jos tietoturvapäivityksiä tulee liian usein.”

3) Minkälaisessa tilanteessa asiakkaiden pitäisi ehdottomasti tutustua Sitefinityyn?

”Mikäli asiakkaalla on tarkoitus rakentaa oikeasti merkittävää liiketoimintaa tuottava verkkopalvelu, joka elää paljon ja sitä aktiivisesti kehitetään analytiikkatiedon perusteella. Tällöin Sitefinityn muokkaantuvuus ja käytettävyys tulee oikeuksiinsa. Erityistä etua saadaan jos sisältöä ja sivuston hallintavastuuta on hajautettu organisaatiossa. Tällöin käytön pitää olla helppoa, sillä jokaisesta liiketoimintavastaavasta ei voida tehdä IT-päällikköä!”

4) Mikä tekee Sitefinitystä teidän kaltaisellenne digitoimistolle erityisen mahtavan?

”1.  Aivan omaa luokkaa oleva käytettävyys.

2. Telerikin tausta kehitystyökaluissa – helppo laajentaa niiden avulla.

3. Kustannustehokkuus – merkittävästi halvempi verrrattuna muihin saman luokan kaupallisiin julkaisujärjestelmiin.

4. Hyvät verkkokauppa- ja mobiilitoiminnallisuudet.

5. Aivan omaa luokkaa oleva tuotetuki (voittanut useita palkintoja) – saamme vastauksen ongelmiin 24h ja usein vastaus on koodinpätkä joka korjaa ongelman!”

5) Mihin suuntaan mielestäsi julkaisujärjestelmämarkkina on menossa? Alkavatko ominaisuudet jo kypsyä ja kilpailu menee yksityiskohtiin, vai onko markkina vielä ”aivan sekaisin” hakien suuntaa ihan perustavanlaatuisista asioista? Perustele.

”Mielestäni alustoilla on jo perustoiminnallisuudet melko hyvät kaikissa – ei niissä ole oikeasti isoja eroja. Erot syntyvät prosesseissa joilla palveluja tehdään ja siinä miten pitkälle milläkin alustalla voi omaa liiketoimintaa viedä tehokkaasti. Julkaisujärjestelmävalmistajien keskuudessa varmasti syntyy pudotuspeliä seuraavien 10 vuoden aikana ja jäljelle jää muutamia elinvoimaisempia ekosysteemejä jotka ovat riittävän monipuolisia.

Julkaisujärjestelmät ovat jatkossa vain entistä merkittävimmässä roolissa kun analytiikkatietoa hyödynnetään palveluiden kehityksessä enemmän optimoimaan palvelun tavoitteita (lisätä myyntiä, lisätä yhteydenottoja, vähentää kuluja rutiineissa…). Palvelut eivät ole enää staattisia palveluja jotka rakennetaan kerran ja sitten käytetään X vuotta. Palveluita pitää kehittää jatkuvasti jotta ne pysyvät kilpailussa mukana ja hakukonenäkyvyys säilyy ja paranee. Google esimerkiksi rankkaa entistä enemmän tiedon tuoreuden perusteella palveluja – näin ollen asiakkailla on oltava malleja tuottaa sisältöä lähes päivittäin ja tehokkaasti.

Nopeamman palveluiden muokattavuuden lisäksi toinen trendi on kaupallistuminen palveluissa. Jokaiseen uuteen julkiseen verkkopalveluun tulee jotain verkkomyyntitoiminnallisuutta. Palveluiden rakentaminen on entistä kalliimpaa ja ’kivoja palveluja’ joilla ei ole riittävää kaupallista potentiaalia ei yksinkertaisesti enää rakenneta. Palveluiden elinkaaret lyhenevät, joten niiden on maksettava itsensä takaisin nopeammin. Tämä asettaa lisävaatimuksia alustan muokattavuudelle ja valmistoiminnallisuuksien ja lisämoduulien merkitys vain kasvaa. Tässä pelissä pärjäävät vain vahvimmat ekosysteemit.”

Sitefinityä puskevan Avauksen on tärkeätä uskoa omaan tuotteeseensa. Yleensä maailmalla suosiota saaneet julkaisujärjestelmät ovatkin joillain sektoreilla kilpailijoitaan parempia. Esimerkiksi Sitefinityssä on paljon elementtejä Dreamweaverin kaltaisista tehotyökaluista, jotka antavat aktiiviselle web-tiimille paljon valtaa oman verkkopalvelunsa muokkaamiseen.

Asiakkaiden kannalta vain harvoin on välttämätöntä löytää se ”paras julkaisujärjestelmä”. Isompi huoli on digitoimistoilla löytää sopiva yhdistelmä helppokäyttöistä tuotetta ja räätälöintialustaa. Mitä täydellisempi yhdistelmä, niin sitä vähemmän asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden kanssa tarvitsee olla vaikeuksissa.

Toisaalta on ihan relevanttia kysyä, että pitääkö julkaisujärjestelmän olla myös räätälöintialusta? IT-alan historia on täynnä tuskaisia tarinoita, joissa on yritetty yhdistää valmistuotteen ja räätälöintialustan lupaukset – eikä monista näistä hiljaisuudessa haudatuista projekteista ole ollut hyötyä kuin räätälöintityöstä laskuttamaan päässeelle integraattorille. Täten asiakkaiden näkökulmasta onkin syytä kuunnella tarkkaan kun IT-alan toimittajat lupailevat yhdistää nämä kaksi ääripäätä. Epäilemättä moni verkkopalvelu tarvitsee myös erityistoimintoja, räätälöityjä moduuleja ja isojakin erityiskokonaisuuksia, mutta julkaisujärjestelmät ovat kuitenkin ensisijaisesti tehty julkaisutoimintaa tukemaan – ei asiointipalveluiden ketteriksi alustoiksi.

Sitefinity tuskin on keksinyt hopealuotia tuotteen ja räätälöintialustan yhdistämiseen, mutta on silti kiinnostavaa nähdä, että uusia tuotteita puskee markkinoille. 

PS. Aina ajan tasalla olevan katsauksen julkaisujärjestelmien ja muiden alustojen tilanteeseen Suomessa löydät North Patrolin ylläpitämästä hakemistosta: Julkaisujärjestelmät ja verkkokauppa-alustat -hakemisto.

PS. Jos kaipaat asiantuntijaa teknologian valintaan tai Sitefinity-pohjaisen verkkopalvelukokonaisuuden uudistamiseen tai jatkokehityksen suunnitteluun, kannattaa tutustua North Patrolin teknologiavalinta- ja arkkitehtuurikonsultoinnin palveluihin.

Perttu Tolvanen

Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!

3 kommenttia on “Julkaisujärjestelmät kisailevat: Avaus haastaa Sitefinity-julkaisujärjestelmällä”

  1. Oikeat työkalut projektiin on varmasti onnistumisen yksi tärkeimpiä edellytyksi. Oikean työkalun valinta tosin on haasteellista, kun huomioon pitää ottaa projektin lisäksi ennen kaikkea henkilöt projektin määrittelystä toteutukseen ja vielä ylläpitoon. Sen lisäksi pitäisi vielä arvailla tulevaa jatkokehitystä ja sivuston tulevia tarpeita.

    Sitefinity näyttäisi sisältävän todella mahtavat (ellei jopa parhaat mitä olen nähnyt) työkalut sivuston ulkoasun käsittelyyn. Se näyttää selkeästi panostaneen nimenomaan helppokäyttöisyyteen ja ulkoasun helppoon sekä nopeaan käsittelyyn. Näyttää että työkalu on suunniteltu nimenomaan digitoimistojen tarpeisiin.

    Sitefinityllä näyttää olevan laaja skaala ominaisuuksia ja komponentteja, jotka tulevat jo halvimmalla lisenssillä. Sen keihäänkärki näyttää kuitenkin selkeästi olevan sivuston ulkoasun käsittelyyn liittyvät ominaisuudet. Eikä ihme koska ne vaikuttavan olevan kohillaan. Webbiprojektista riippuen ulkoasun osuus projektista voi olla 10-90%. Väittäisin että mitä isommaksi projektiksi mentäessä ulkoasun osuus alkaa lähestyä 10% luokkaa. Miten Sitefinity pärjää kun projekteihin astuu mukaan integraatiot, suorituskyky vaatimukset, palvelin farmit, CRM:n laajennettavuus core komponenteista lähtien sekä esim. tarpeet extranet osioihin.

    Projektien koon kasvaessa sivustoon vaikuttavien ihmisten määrä moninkertaistuu ja lähes kaikilla projektiin kuuluvilla henkilöillä pitäisi olla tuntemusta käytettävästä CMS:stä. Aivan uuden CMS:n haltuun otto ei ole kaikille päivän tai parin operaatio. Tarvitaan yhtenäisempää linjaa ja CMS:sää, joka soveltuu pienemmistä projekteista ennen kaikkea isompiin ja joka ei pakota puukottamaan järjestelmä sitä laajennettaessa. Tarkoitan siis että projektien koon kasvaessa oikea työkalu on yhä useammin se joka on kaikille jo tuttu tai asiaa on syytä tutkia koko yrityksen näkökulmasta eikä vain yksittäisen projektin.

    CRM:n lisenssikustannukset kertovat suuntaa minkä kokoisille projekteille se on parhaiten tarkoitettu. Jo pelkästään siitä päätellen Sitefinty on esim. EPiServeriä pienempää kaliiperia ja näyttäisi että ne on suunnattu hyvinkin erilaisiin projekteihin.

  2. Kaimaltani loistokommentti. Mikään työkalu ei ole täydellinen kaikkiin käyttötarkoituksiin eikä sitä ole Sitefinitykään. Helposti kuluneen sanonnan mukaan kaikki alkaa näyttää nauloilta kun kädessä on jne…

    Sitefinitystä pitää kuitenkin korjata kyllä se, että kyseessä ei ole missään nimessä erityisesti työkalu digitoimistoille, sillä jos tutustuu Telerikin taustoihin niin se on nimenomaan kehittäjien työkalujen valmistaja! On totta, että loppukäyttäjä on otettu erikoisen paljon huomioon käyttöliittymää suunniteltaessa, mutta kyllä sovellus on tehty kehittäjän näkökulmasta. Siinä on muun muassa erinomainen integraatio Visuals studioon ja omia Widgettejä voi tehdä wizardilla alkuun tosi nopeasti. Oikeestaan tämä mainitsemasi visuttaminen on sitefinityssä aika hankalaa, kun tuote käpistelee sivua niin monilla näkymillä. Usein Sitefinityn omat CSS ja javascript määreet aiheuttavat haasteita sivun visuttajalle. Usein saa tehdä työtä jonkin verran, jotta kaikki drag-and-drop toiminnot toimivat omien CSS määreiden kanssa ja tässä auttaa aina kokemus järjestelmästä.

    Sitefinityn vahvuus on erityisesti isoissa integraatio hankkeissa. Telerik tarjoaa Esim OpenAccess ORM: min jolla on helppo käpistellä kymmentä eri kantaa todella tehokkaasta puhtaasti lamda syntaksilla. Samoin isommat davaus laajennokset hoituu helposti Telerikin RadControlleilla.

    Telerikin tuki kehittäjälle on myös ensiluokkaista. Saat vastauksen ongelmiin seuraavaksi päiväksi ja usein saat jopa esimerkkejä, jotka ratkaisee ongelmasi copy/pastella. Tämä on usein tarpeen, sillä komponenttien hierarkiat ovat aika syviä ja usein voi ola vaikea itse löytää optimaalista toteutustapaa – telerikin AJAX komponentit eivät ole kevyitä ohjelmoijan näkövinkkelistä vaan melko monimutkaisia, mutta tekevät paljon ja antavat mahdollisuuksia muuttaa toiminnallisuuksia aika hyvin.

    Sitefinity tuki on ihan huippu tukea verrattuna siihen tukee mitä olen tottunut saamaan sinällään hyvältä avoimelta yhteisöltä (tykkään käyttää avoimia tuotteita). Yhteisön vapaaehtoinen tuki vaihtelee tosi paljon ja usein vastauksia saa odotella päivä tolkulla – jos kysyy vaikeaa asiaa niin vastausta ei tule aina ollenkaan. Näin käy kun vastaamiseen menisi niin paljon aikaa ja osaajia joilla on aikaa on aina liian vähän.

    Skaalautuvuus Sitefinityssä toimii Azuren kautta. Se tukee Azurea natiivisti paremmin kun monet muut alustat. On kuitenkin sanottava, että Sitefinityn Azure tuessa on puutteita kuten kaikkien järjestelmien tuessa tuntuu vähän olevan vielä. Kuitenkin oikeilla custom konfiguraatioilla homman saa pelaamaan hyvin.

    Vielä palatakseni tohon digitoimistojen tarpeeseen. Meillä on esimerkiksi 40 kehittäjää, jotka toimivat suurin osa hankkeissa, jotka ovat varsin erikoisia digitoimistolle. Onhan Avauksen taustalla Uoma, joka on tehnyt pitkään oikeastaan teknologia devauskonsultointia kuten Reaktor ja muut vastaavat toimijat. Meillä on nytkin käynnissä hankkeita joissa tehdään vajaata 30 verkkopalvelua yli 20 maahan yhden loogisen instanssin päälle. Siinä pitää integroida yhtä ja toista järjestelmää, jotta palvelusta saadaan yhtenäinen käyttökokemus.

    Ei Sitefinity kuitenkaan taivu kaikkeen kuten alussa mainitsin. Esimerkiksi extranet palvelut on usein edullisempi toteuttaa jollain valmiimmalla alustalla siihen käyttöön. Custom Extranet toiminnallisuudet on tehokasta kyllä tehdä Sitefinityssä, mutta ei siinä ole esim. Sharepointin kaltaista valmista Intranet toiminnallisuus kirjastoa. Julkisessa palvelussa Sitefinity on taas sitten ihan eri tasolla Sharepointtiin verrattuna. Devannut olen molemmilla alustoilla ja voisin sanoa, että Sharepointilla voi tehdä ihan mitä vain, mutta raja tulee usein vastaan siinä mitä sillä voi tehdä kustannustehokkaasti. Sitefinityssä perus jutut onnistuu samaan tapaan kun Sharepointissa ja telerikin muilla komponenteilla höystettynä rajaa siitä, mitä voi tehdä ei myöskään tule kovin helposti vastaan. Toki Sharepointissa on paljon isompi extranet kehittäjäyhteisö, joka auttaa paljon jos kyseessä on extranet hanke. Sharepointissa lopputulos ei ole niin hieno sivuston ylläpitäjän kannalta kun Sitefinityssä, jossa palvelua voidaan vielä muokata paljon Sitefinityn perustoimintojen avulla ilman lisäkoodaamista.

  3. On kiinnostavaa verrata Sitefinityä tai EPiServeriä Drupaliin siksi että ne liikkuvat usein samalla markkinalla. Jos katsotaan itse järjestelmiä ollaan lopulta aika kaukana toisistaan.

    Omasta mielestäni Drupal ei ole sellaisenaan julkaisujärjestelmä, mutta sillä voi hyvinkin rakentaa julkaisujärjestelmän. Drupalin vertaamisen sijaan pitäisi melkein verrata jotain Drupal-distribuutiota jolloin CMS-vertailussa on enemmän järkeä. Drupal on pääosin platform joka asustaa .Net frameworking ja EPiServerin kaltaisen ”paketoidun” tuotteen välissä.

    Mukava näitä vertailuja eri ihmisten näkökulmista on silti lukea ja vahvasti olen itsekin tähän soppaan sotkeutunut. :-)

Kommentointi on suljettu.



Vierityspalkki.fi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset. Uutiskirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.


Tilaa uutiskirje.

  • 40-50 asiantuntija-artikkelia vuosittain.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja. Julkaistuja artikkeleita jo yli 1000 kappaletta.


    Kaikki artikkelit

  • 150-200 julkaistua referenssicasea joka vuosi.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.


    Selaa toimistojen julkaisuja

  • 300-400 työpaikkailmoitusta vuosittain.

    Vuodesta 2007 toiminut ilmoituspalsta on edelleen sivuston suosituin osio. Moni asiantuntija on löytänyt useammankin työpaikan palstan kautta vuosien varrella.


    Selaa avoimia työpaikkoja

  • 31 kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.


    Selaa Toimistot-listaa

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen – ihan oikeasti.

Siirry takaisin sivun alkuun