Esittelyssä: Kotisivukone -julkaisujärjestelmä
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 13 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Valun Findkit-hakukonetuote uskoo tuovansa lisää laskutusta digitoimistoille.
Vierityspalkin julkaisujärjestelmät-artikkelisarjassa esitellään Suomessa markkinoilla olevia julkaisujärjestelmiä. Jos olet kiinnostunut esittelemään edustamasi tuotteen, niin ota yhteyttä Vierityspalkin toimitukseen.
Sarjan kymmenennessä osassa otamme tarkasteluun kotimaisen Kotisivukone-tuotteen. Kotisivukonetta koskeviin kysymyksiin on vastannut Ideakoneen* toimitusjohtaja Mikko Nurminen.
Kotisivukoneesta on kirjoitettu Vierityspalkissa aiemminkin useaan otteeseen. Kotisivukoneella kun on esimerkiksi sopimuksia puolueiden kanssa, ja moni ehdokas onkin tehnyt kotisivunsa Kotisivukoneen avulla.
1) Millainen historia on julkaisujärjestelmällä?
“Kotisivukone on Ideakone Oy:n kehittämä julkaisujärjestelmä, jonka kehitystyö aloitettiin vuonna 2005. Käytännössä Kotisivukoneesta ei yleensä käytetä termiä ”julkaisujärjestelmä”, vaan Kotisivukone on profiloitunut itsepalvelutuotteena, jonka kohderyhmä haluaa toteuttaa kotisivut helposti itse ilman ohjelmointitaitoja ja teknisiä termejä.
Vuonna 2008 käynnistimme Kotisivukauppias –jälleenmyyntiohjelmamme, jolloin Kotisivukoneeseen tuotiin mukaan Asiakassalkku –palvelu, jolla jälleenmyyjämme avaavat kotisivuja omille asiakkailleen ja hallinnoivat niitä.
Kotisivukoneella ja sen kansainvälisellä Moogo –versiolla on avattu maailmanlaajuisesti jo yli 250 000 kotisivua ja käyttäjiä on yli 120 eri maasta. Suomessa Kotisivukoneella on tuhansia maksavia asiakkaita pk-yrityksistä, yhdistyksistä ja myös yksityishenkilöistä.”
2) Millainen taustaorganisaatio (esim. yrityksen koko) järjestelmällä on?
“Ideakone Oy on vuonna 2005 perustettu yritys, joka on kasvanut ripeästi markkinajohtajaksi Suomessa. Yrityksellä on reilut 20 työntekijää, joista tuotekehityksessä toimii seitsemän henkilöä.
Ideakone on kasvanut tulorahoituksella ja panostanut myös kansainvälistymiseen. Yrityksen Moogo brändillä on paikalliset versiot Ruotsissa, USA:ssa, Brasiliassa ja Espanjassa. Sekä Kotisivukonetta että Moogoa kehitetään samalla tuotekehitystiimillä.
Ideakone on panostanut myös paljon jälleenmyyntiverkoston rakentamiseen ja Kotisivukonetta myyvät sadat jälleenmyyjät ympäri Suomen.”
3) Mitkä julkaisujärjestelmät/teknologiat näette keskeisimpinä kilpailijoinanne tällä hetkellä? (mainitse vähintään kolme
kilpailijaa/tuotetta)
“Kotisivukoneen kaltaisia toimijoita on useita niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Palveluita on hyvin laidasta laitaan ja osa hosting –yrityksistä tarjoaa ulkomaisia Sitebuildereita hosting –pakettiensa kyljessä. Ne eivät ole kuitenkaan käytettävyydeltään sellaisia, että ne juuri tyydyttäisivät kohderyhmää.
Samassa kohderyhmäkentässä toimivat kuitenkin myös lukuisat ”veljenpojat” ja pienet digitoimistot, jotka toteuttavat kotisivuja mitä erilaisimmilla ratkaisuilla. Tosin myös heille Kotisivukone on hyvä vaihtoehto omien
projektiensa toteutustavaksi ja tätä olemme pyrkineet monin tavoin kehittämään ja nostamaan esiin.”
4) Millä teknologioilla tuotteenne on toteutettu (esim. PHP, .Net, Java)? Kuuluuko tuotteeseenne jotain kolmansien osapuolien tuotteita/teknologioita tai liitännäisiä?
“Kotisivukoneen alusta on Java-pohjainen ja kehityksessä on panostettu erityisesti skaalautuvuuteen, tehokkuuteen ja lokalisoitavuuteen. Kotisivujen hallintatilan käyttöliittymät nojaavat vahvasti JavaScriptiin ja hallintatila toimii kaikilla moderneilla selaimilla. Kotisivukone ei pohjaudu ulkoiseen ohjelmistokehykseen, mutta toteutuksessa on hyödynnetty
useita open source Java- ja JavaScript-kirjastoja.”
5) Miksi asiakkaanne ovat valinneet nimenomaan kyseisen julkaisujärjestelmän web-julkaisutarpeisiinsa? (mainitse korkeintaan kolme)
“Kotisivukoneen asiakkaat ovat pääasiassa epäteknisiä ihmisiä, jotka haluavat yritykselleen tai yhdistykselleen omat kotisivut järkevään hintaan ja ilman tietoteknisiä termejä. Kotisivukone on brändinä helposti lähestyttävä ja palvelun avulla kotisivut saa helposti käyttöön kahden viikon ilmaiselle kokeilujaksolle.
Kotisivukone tarjoaa kohderyhmälle riittävät ominaisuudet ja suomenkielisen tuen.
Jälleenmyyjiemme kautta tulleet asiakkaat ovat arvostaneet hintatasoa, jolla projektit on voitu toteuttaa ja sitä, että palveluntarjoaja on taannut tuotteelle toimivan asiakaspalvelun. Tämä on myös suuri etu jälleenmyyjälle, joka voi keskittyä omaan tekemiseensä täysipainoisesti.”
6) Mitkä ovat omasta mielestänne tuotteen kiinnostavimmat ominaisuudet tällä
hetkellä? (mainitse korkeintaan kolme)
- “Helppo käyttöönotettavuus. Kotisivukoneen tarkoitus on tuoda kotisivut massoille, joten käyttöönoton ja myös käytön helppous ovat avainasemassa. Asiakkaan ei tarvitse miettiä teknisiä asioita, vaan esimerkiksi hosting, valvonta ja asiakaspalvelu kuuluvat samaan pakettiin.
- Asiakassalkku. Panostamme jälleenmyyjäverkostomme rakentamiseen ja olemme siksi toteuttaneet jälleenmyyntiä helpottavia ja tehostavia työkaluja sekä ansaintamalleja. Asiakassalkun avulla suurienkin kotisivumäärien hallinta käy jälleenmyyjiltä vaivattomasti ja palkkiokertymiä on helppo seurata.
- Monipuolisuus. Vaikka Kotisivukone on profiloitunut voimakkaasti epäteknisille käyttäjille, löytyy siitä ominaisuuksia ja muokattavuutta myös ammattilaisten tarpeisiin. Kotisivukoneella onkin toteutettu jo runsaasti myös suuryritysten ja kuntien/valtion kampanja- ja projektisivustoja.”
7) Millaisessa hintaluokassa julkaisujärjestelmällä tuotetut projektit
tyypillisesti liikkuvat?
“Kotisivukoneen lähtöhinta on yrityksille 19,90 kuukaudessa, yhdistyksille 15,90 ja yksityishenkilöille 4,90. Peruspaketin päälle on mahdollista tilata lisäominaisuuksia kuten verkkokauppa, uutispalikka tai kuva-albumi. Lisäominaisuuksien hinnat vaihtelevat 3,00 – 10,00 euron välillä kuukaudessa.
Hinnat sisältävät alv:n ja kotisivut tilataan 3, 6 tai 12 kuukauden laskutusjaksolla.
Jälleenmyyjämme tarjoavat Kotisivukoneen päälle lisäarvoa avaamalla kotisivut asiakkaan puolesta, hiomalla ulkoasun kuntoon ja syöttämällä usein myös sisällöt kotisivuille. Tästä työstä jälleenmyyjät laskuttavat oman hinnastonsa mukaisesti muutamista sadoista euroista useampiin tuhansiin euroihin ja pitävät tämän rahan itsellään. Lisäksi Kotisivukoneen jälleenmyyjät ja myös erikseen rekisteröityneet suosittelijat saavat asiakkaan ensimmäisestä kotisivulaskusta 50% palkkion itselleen.”
8) Miten lisenssikustannuksenne muodostuu? Mikä on järjestelmän vuosikustannus perustamisen jälkeen (lisenssit + hosting)?
“Kotisivukoneen kuukausimaksu sisältää kaiken tarvittavan, myös hostingin. Kokonaishinta muodostuu valituista lisäominaisuuksista.”
9) Millaisia verkkopalveluita julkaisujärjestelmällä on eniten tuotettu? Mainitse 5-8 esimerkkisivustoa.
“Kotisivukoneen asiakkaat ovat pääsääntöisesti pieniä yrityksiä ja yhdistyksiä. Myös yksityishenkilöitä on paljon, vaikka liikevaihdosta yksityishenkilöt tuovat vain pienen osan. Kotisivukoneen tuhansien maksavien asiakkaiden joukko koostuu lukuisista ”tuntemattomista” pienyrityksistä, jotka toteuttavat kotisivunsa itse omien taitojensa puitteissa.
Kotisivukoneella on kuitenkin myös paljon tunnettuja käyttäjiä esimerkiksi politiikoista, urheilijoista ja muusikoista.”
Antti Seppinen, Diilivoittaja (www.anttiseppinen.fi*)
Sauli Niinistö, Eduskunnan puhemies (www.niinisto.net*)
Sanni Leinonen, alppilaskija (www.sannileinonen.fi*)
Vantaan naislaulajat (vantaannaislaulajat.net*)
SnowBrick (www.snowbrick.fi*)
Amado musiikkikoulu (www.amadomusiikkikoulu.com*)
Vierityspalkin kommentti (Perttu Tolvanen):
Kotisivukone on jo vuosia edustanut äärimmäisen helppouden ympärille rakennettua tee-se-itse-kotisivut-mallia. Kohderyhmänä ovat olleet erityisesti pienyrittäjät jotka mieluusti tekevät itse asiat mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Menestyksen myötä kohderyhmä on laajentunut myös pieniin mainostoimistoihin ja muihin toimijoihin jotka ovat alkaneet tarjota Kotisivukonetta jälleenmyyntisopimuksilla omille asiakkailleen. Näin Kotisivukone on alkanut kilpailemaan mm. WordPress-toteutuksien kanssa.
Kovin nopeasti eivät tosin esimerkiksi mainostoimistot ole lähteneet Kotisivukoneen asiakkaiksi, koska Kotisivukoneen kautta tehdyissä toteutuksissa ei mainostoimistoille ole kovin paljon työtä. Kuukausimaksut ylläpidosta ja työkalusta menevät Kotisivukoneelle ja työkalu mahdollistaa hyvin vähän räätälöityä toteutusta. Tämä onkin pitänyt Kotisivukoneen keskittyneenä pienyrityksiin jotka haluavat tehdä kaiken itse. Rinnalle on löytynyt muitakin kohderyhmiä, kuten vaaliehdokkaat, järjestöt ja monenlaiset projektisivustot. Esimerkiksi valtionhallinnossa tehdään paljon projektiluonteisia verkkosivustoja joiden kustannukset ovat helposti useita kymmeniä tuhansia vuodessa vaikka Kotisivukoneen kaltaisilla työkaluilla muutaman vuoden pituinen EU-projekti saisi pätevän verkkopresenssin muutamalla tuhannella eurolla – ellei halvemmalla.
Suoria kilpailijoita Kotisivukoneella ei ole kovin paljoa. “Passeli”-henkinen markkinavalloitus pk-yrittäjistä ei ole saanut saman mittaluokan haastajia. Täten pahimmat kilpailijat lienevät epäsuoria kilpailijoita – eli löytyvät kuuluisista “veljenpojista” ja paikallisista pienistä mainostoimistoista. Suoria kilpailijoita Kotisivukoneen mallille on lähinnä kotimainen Putteri* ja esimerkiksi virolainen Edicy. Myös Lontoossa päämajaa pitävä Basekit kuuluu samankaltaisiin toimijoihin.
Kotisivukoneen kilpailijoiksi voikin lukea erityisesti mainos- ja digitoimistojen suosimat julkaisutyökalut kuten WordPressin ja SilverStripen. Moni mainostoimisto käyttää myös edelleen omatekoisia julkaisujärjestelmiä, koska näiden avulla projektien tuottamaa liikevaihtoa saadaan paremmin pidettyä oman toimiston piirissä.
Toiselta kulmalta Kotisivukoneen haastajia ovat erikoistuneet toimijat jotka tarjoavat pienyrityksille samassa paketissa myös muita työkaluja. Tällaiseksi voi luokitella esimerkiksi Visma Avendo -paketoinnin*, jonka peruslupaus on hyvin samankaltainen, mutta kokonaisuuteen saa paljon muitakin Visman tarjoamia työkaluja pk-yrityksen pyörittämiseen. Kotisivukoneen kohdalla erikoistuminen web-julkaisuun nostaa sen kuitenkin omaan sarjaansa. Vuosien työ web-julkaisun kehittämiseksi näkyy työkalussa. Siksi työkalua on helppo suositella kotisivuista haaveilevalle pk-yrittäjälle tai järjestöporukalle.
Kotisivukoneen kohdalla onkin pakko ihmetellä suorastaan mikseivät mainostoimistot ja monet pienet digitoimistot ole lähteneet työkalun jälleenmyyjiksi. Tee-se-itse-sivujen rinnalla on iso markkina jossa mainostoimistot tekevät omilla sekalaisilla päivitystyökaluillaan verkkosivuja pk-yrityksille. Asiakkaiden kannalta olisi paljon fiksumpaa vaatia toteutus Kotisivukoneen päälle ja unohtaa kotikutoiset php-viritykset. Osa näistä “php-virityksistä” on tietysti erittäin kustannustehokkaita ja ominaisuuksiltaan päteviä, mutta monen pk-yrityksen kannalta Kotisivukoneen tarjonta on silti omassa luokassaan.
Kotisivukone ei toki edusta mitään avoimen lähdekoodin ihanteita, mutta tätä puutetta on vaikea pitää kovin isona kun kustannustehokkuus on viety äärimmilleen. Kotisivukoneen tarjoamalla mallilla pystyttäisiin Suomessa tekemään monia verkkoprojekteja 1/10 hinnalla siitä mitä monet projektit nyt vievät rahaa.
Lopulta onkin kyse vain siitä, että miten asiakkaat haluavat rahansa käyttää – julkaisujärjestelmään ja sen räätälöintiin? Vai kenties sisältöihin, käytettävyyteen ja verkkomarkkinointiin? Tai johonkin ihan muuhun?
Asia ei aina ole edellä kuvatun mustavalkoinen, mutta Kotisivukoneen tarjoamaan malliin toivoisi useamman tahon tutustuvan ennenkuin päättää investoida kymmeniä tuhansia verkkopalveluprojektiin ja järeään julkaisujärjestelmään. Joskus se kustannustehokkaampi vaihtoehto voi olla vain yksinkertaisesti sopivin.
(*Toim. Huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.)
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
12 kommenttia on “Esittelyssä: Kotisivukone -julkaisujärjestelmä”
Kommentointi on suljettu.
Perttu Tolvanen
Hyvä täydennys tuli Twitteristä. Kova kilpailija urheilupuolella on tosiaan Optinetin ja SLU:n Sporttisaitti-julkaisujärjestelmä (kiitos http://twitter.com/kaarne2).
Antti
Pienessä digitoimistossani, jossa töitä paiskitaan pääasiassa rakkaudesta lajiin, ei Kotisivukoneella olisi juuri virkaa. Asiakkaat ostavat meiltä ensijaisesti palveluita ja ideoita, ei työkaluja tai julkaisujärjestelmiä. Helposti puukotettava WP soveltuu erinomaisesti omien ideoiden jatkeeksi. Lisäksi paikkakunnallamme on WP-kehittäjien ja vapaaehtoisten säännöllisiä kokoontumisia, jotka ovat ehdottoman hyödyllisiä tässä työssä. Kotisivukoneella on ollut paikkakunnalla samanlaisia kokoontumisia – myyntiverkostonsa lisäämiseksi.
jeejee
Itsellä on käyttäjäkokemusta Kotisivukoneesta alusta saakka (ja vähän kauempaakin sen edeltäjästä), ja suhtautumiseni palveluun on varsin ristiriitainen.
Teknisesti Kotisivukoneesta puuttuu toiminnallisuuksia, ja rakenne ei ole järin joustava. Ei ole ihan sattumaa että (melkein) kaikki Kotisivukone-saitit näyttävät likimain samanlaisilta.
Kolikon kääntöpuoli on nopeasti käyttöönotettava perussaitti. Kotisivukoneella saa tavallisen ja teknisesti toimivan sivuston pystyyn todella nopeasti vähäisellä teknisellä osaamisella.
Kotisivukone ei ehkä ole digialan ammattilaisten ykköstyökalu, mutta palvelusta on hyvä olla tietoinen. Jos ei muuten niin ne kaikkein hintakriittisimmät asiakkaat kannattaa ohjata tuollaisen itsepalvelusysteemin pariin.
Perttu Tolvanen
Hyviä kommentteja. Epäilemättä WordPress on kova kilpailija, ja mahdollistaa merkittävästi paremmat räätälöinnit ja mukautukset.
On myös ihan selvää, että digitoimistot valitsevat itselleen parhaiten soveltuvat työkalut ja suosittelevat näitä myös asiakkailleen. Usein digitoimiston ja asiakkaan edut myös kohtaavat. Jos asiakas haluaa webiinsä jotain erityistä ja omannäköistä, niin WordPress voi olla hyvin fiksu vasara tämän toteutukseen – ja tämä voi olla asiakkaan ja digitoimiston edun mukaista.
Jos mitään ihmeellisiä räätälöintejä ei kuitenkaan tarvita, niin Kotisivukone voi olla asiakkaan kannalta fiksumpi valinta omien kotisivujen alustaksi. Webi on kuitenkin pitkälti sisältökilpailu, ja se “erikoisten juttujen” tekeminen ei ole kaikille tärkeätä. Fiksumpaa on monesti tehdä perusasiat kunnolla ja keskittyä vaikka siihen, että tuotetiedot ja ajankohtaiset uutiset ovat ajantasalla. Jos nyt ajatellaan vaikka niitä tuhansia tämän maan kahviloita, pieniä erikoisliikkeitä, matkailuyrittäjiä ja erilaisia valmistavan teollisuuden alihankkijoita, niin kyllä sellaisille Kotisivukone tarjoaa aika mahtavat työkalut.
Nopeasti kehittyvä web on kuitenkin konsultoinnin luvattu maa, niin kyllä mainostoimistojen ja digitoimistojen luulisi saavan bisnestä tarpeeksi siitä, että opastavat asiakkaita tekemään fiksuja ratkaisuja – ei aina tarvitse niitä rahoja ottaa siitä että koodaa jotain omaa ja kivaa.
Kotisivukoneessa on hieman samaa kuin Dressmanin 200 euron pukupaketeissa. Ei ole todellakaan kaikkien juttu, mutta katsottaessa isoa kuvaa, niin voinee väittää että Dressmanin ansiosta moni kesäinen sukujuhla näyttää kummasti tyylikkäämmältä.
Jimmy
En ihmettele yhtään ettei Kotisivukone ole koskaan ottanut tuulta alleen, eikä tule sitä toivottavasti koskaan tekemäänkään. Se olisi voinut sen tehdä jossain 2000-luvun alkupuolella ja olisi kova bisnes varmasti ollutkin. Asiat on kuitenkin nyt toisin.
Kotisivukone tarjoaa tekniikan joka voi toki olla niin yksinkertainen, että peruskäyttäjä voi sitä käyttää. Ulkoasunkin voit valita jostain lukiolaisilla kymmenillä euroilla teetetyistä vaihtoehdoista. Tekniikka on kuitenkin vain osa ja kävijän näkökulmasta monesti se huomaamattomin osa joka määrittelee verkkosivuston toimivuuden, enkä tarkoita nyt teknistä toimivuutta.
Kamera ei tee ihmisestä valokuvaa, kynä&paperi ei tee ihmisestä taiteilijaa eikä puukko ja pölkky tee ihmisestä veistäjää jne. Ja tuohon Dressman-vertaukseen kommentoin vielä, että halvat puvutkaan eivät sukujuhlia paljoa kauniimmiksi tee jos ilme ei ole muuten huoliteltu ja käytös 3 promillen humalassa.
Sen myönnän että pienille yrittäjille, jotka vain haluavat näkyä netissä Kotisivukone voi olla ok vaihtoehto, mutta näistäpä heidän asiakkaat koostuvatkin. Kilpailija tässä luokassa on se veljen poika ja yksilönkehityksen kannalta suosittelen itse sitä veljen poikaa.
jeejee
Miten niin ei ole ottanut tuulta alleen? Hyvinhän tuo näyttää pyörivän, kotisivukone-saitteihin törmää netissä ihan kyllästymiseen saakka. Viimeksi kun olin juttusilla niin kertoivat että pelkkien verkkokauppojen määrä on kivunnut yli 1500 rajan.
Itse en kotisivukoneeseen ole järin ihastunut, sillä ja vastaavilla toimijoilla on oma asiakaskuntansa jolle tuote sopii kuin nyrkki silmään.
Perttu Tolvanen
Samoilla linjoilla jeejeen kanssa aiheesta. Ulkomaan laajentuminen (=Moogo) ei Ideakoneella tiettävästi aivan räjähtänyt käsiin, mutta kotimaassa tuntuu kysyntää riittävän. Ja olisin kyllä yllättynyt jos ei riittäisi. Tietylle asiakassegmentille todella kohdallaan oleva ratkaisu.
Aina voi tietysti ottaa aiheeseen Jore Puusa -asenteen, tilittää siitä miten digipokkarit on tuhonneet valokuvauksen ja vieneet sillan alle kaikki valokuvaajat ja miten koko Suomi tuhoutuu sen takia (jne.) – tai sitten voi ottaa jonkun muun asenteen. Suosittelen jälkimmäistä, vaikka Jore Puusa -näkökulmassakin on joissain tilanteissa oma pointtinsa.
Itsekin komppaan tuossa veljenpoika-asiassa Jimmyä. Jos sellainen nimittäin löytyy, niin se voi olla prosessina paljon parempi ja tuottaa lopulta paljon enemmän kuin se yrittäjän omatoiminen naksuttelu. Ja voi se veljenpoika (tai -tyttö) käyttää siihen toteutukseen sitten vaikka sitä Kotisivukonettakin. Väittäisin, että silloinkin sitä pohdittavaa siitä webin tekemisestä riittää ihan reilusti kaikille osapuolille (sisällöt, kuvat, visu, palvelut, ylipäätään webin rooli sedän bisneksessä, jne.).
Jussi
Asiapitoista tekstiä P. Tolvaselta, joka on oivaltanut mistä Kotisivukoneessa on kyse. Hän nostaa ansiokkaasti esille myös pohjatekniikan suomia mahdollisuuksia, joita mainostoimistot ovat kuluneina vuosina jättäneet käyttämättä. Tuote on ollut, ja yhä on alan piireissä raa’asti aliarvostettu ja jopa tarkoitushakuisesti dissattu. Palvelu kuitataan amatöörien leikkikaluksi, joka pakottaa asiakkaan tyytymään kökköihin templatepohjiin jne. jne. Todellisuudessa nykypäivän Kotisivukone on väkevä ja monipuolinen työkalu jopa alan ammattilaiselle, sillä kuvitellut rajoitukset mm. ulkoasun rakentamisessa ovat urbaanilegendaa – pohja tottelee koodia siinä missä muutkin. Pohjatemplate-kuvat ovat mitä ovat, mutta ei niitä kukaan pakota käyttämään. Lisätoimintoja löytyy vaikka muille jakaa, päivitystyökalu on helppo, asiakaspalvelu pelaa ja käyttökin on halpaa. Mikä sitten mainosmiestä tuotteessa ahdistaa? Väitän tietäväni vastauksen, vaikka olen ollut mainosalalla vasta 28 vuotta ;)
Kotisivukone vs. mainostoimistopalvelu
Kotisivukoneen konsepti edustaa ajattelua, josta on viimeisen 20 vuoden aikana tullut mainosmiehelle melkoinen mörkö. Palvelu hyppii törkeästi alan ammattilaisen reviirille tarjoamalla ei-ammattilaiselle työkalun, jolla tämä voi (ainakin teoriassa) tehdä mainosmiehestä työttömän. Juuri kun mainosmaailma oli hädintuskin selvinnyt kahdesta edellisestä tee-se-itse -ilmiön aiheuttamasta kriisistä (asiakas alkoi tehdä pc:llä omia mainoksia ja asioida suoraan painotalon kanssa ohi mainostoimiston), ilmestyi markkinoille Kotisivukone joka yritti viedä loputkin tuhkat pesästä. Ei ole ihme, että itseään kunnioittava alan ammattilainen ei halua rapauttaa uskottavuuttaan ja mainettaan tulemalla assosioiduksi tähän häirikköön.
Toinen ongelmakohta löytyy Kotisivukoneen kohderyhmästä. Suuret mainostoimistot ja sellaisiksi haluavat wannabe-byroot pyrkivät hyvin hanakasti toitottamaan laadullista ylivertaisuuttaan suhteessa
pienempiin alan pajoihin. Ikäänkuin ammattimaiseen työn jälkeen saisi yksinoikeuden sen perusteella, miten paljon talolla on liikevaihtoa tai palkollisia. Tällä logiikalla toimistojen ammattiosaaminen voitaisiin määritellä suoraan sen perusteella miten sikaa nämä kehtaavat vetää asiakaslaskutuksessaan. (Itse asiassa joskus tuntuu, että näinhän se juuri meneekin… ). Anyway, pienirahaisten asiakkaiden palvelu määritellään näissä piireissä häpeälliseksi persaukisten luusereiden puuhasteluksi. Leima lyödään yhtälailla sekä pikkubudjettiseen asiakkaaseen että toimijaan, joka alentuu ottamaaan tältä työtä vastaan. Mitä isompi mainostoimisto, sitä enemmän halutaan pitää hajurakoa pikkurahalla pelaaviin.
On toki pakko myöntää, että omasta taskustaan laskut maksavan pienyrittäjän palveleminen vaatii äiti Teresan hermoja ja luonnetta. Mitä vähemmän asiakas pystyy työstä maksamaan, sitä rajummin pilkkua viilataan = graafikon työtaakkaa kasvatetaan. Paradoksaali skenaario, mikä ei minkään muunkaan alan ammattilaista saisi hyppimään riemusta. Mainosalalla pikkutoimijoille hymähtelyssä on kyse kuitenkin muustakin kun puhtaasta katteiden kalkuloinnista. Taustalla lymyää toimialaa iät ja ajat vaivannut tarve nostaa itsensä todellista kokoaan suuremmaksi sateentekijäksi ja ammattiryhmäksi, joka hieman naureskellen tiirailee alaviistoon muita, joilla ei ole ollut onni päästä mukaan näin seksikkääseen ja cooliin porukkaan. Lieveilmiönä on sitten syntynyt asenne, josta
jyrkempi kirjoittaja voisi käyttää ilmaisua ylimielisyys. OIKEA mainosmies ei köyhän kanssa kaveeraa. OIKEA mainosmies tekee töitä ainoastaan OIKEILLE asiakkaille, jotka ymmärtävät laadun (lue: helvetillinen hintalappu) ja tajunnan räjäyttävän Flashin (lue: helvetillinen hintalappu) päälle. Jos OIKEA mainosmies tässä henkisessä ilmapiirissä möläyttää saunan lauteilla kollegoille esim., että Kotisivukone olisi jotain muuta kuin säälittävä lelu, niin eipä tarvitse enää jatkossa lähteä siinä porukassa Cannesiin kaljoille.
Yhtälön lopputuloksena pienet yrittäjät eivät vieläkään uskalla kuskata omia pieniä tarpeitaan ja “naurettavia budjettejaan” solvattaviksi näihin norsunluutorneihin, ja apuja haetaan sitten sieltä sun täältä. Tai hommat väännetään itse tai teetetään siskontyttärellä. Oli ratkaisu kumpi tahansa, saa mainosmies taas kohotettua itsetuntoaan nauramalla paskaiset naurut kyseisen touhun amatöörimäiselle lopputulokselle. Mainostoimistot itse tökeröllä käytöksellään ovat luoneet markkinaraon, jonka Kotisivukone aikanaan hyvin haistoi. On kuitenkin totta, että kyseinen ns. insinöörivetoinen palvelu on
ymmärrettävistä syistä visuaalisesti ollut enempi vähempi itseään toistavaa laatikkoleikkiä. Yhä useampi Kotisivukoneen käyttäjä onkin alkanut viime aikoina kaivata template-yläpalkkien tilalle jotain enemmän oman näköistä ja persoonallista tavaraa. Ja nyt vaihtoehtoja on vihdoin myös tarjolla.
Nettisivukauppa
Tamperelainen mainospaja Duunari on nöyrtynyt ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja heittänyt Kotisivukoneen imago-ennakkoluulot romukoppaan silläkin uhalla, että isompien byroiden kollegat lakkaavat Hämeenkadulla
morjenstamasta ;). Duunari Oy on maaliskuussa 2012 avannut palvelun, jolla Kotisivukoneen asiakas saa sivulleen visuaalisesti ammattimaisen ja uniikin ilmeen. Ratkaisu on
yksinkertainen mutta sujuva: Nettisivukauppa.fi on verkkokauppa, josta saa valmiiksi suunniteltuja Kotisivukoneen tekniikalle rakennettuja sivustoja. Asiakas voi ostaa pohjan suoraan tarjotuilla grafiikoilla tai vaihdattaa samaan rahaan ne omille kuvilleen. Teknisesti suht yksinkertaisen, mutta silti ominaisuuksiltaan monipuolisen sivuston saa nopeasti käyttöön, sillä periaatteessa siihen ei tarvitse kuin lisätä oma asiasisältö. Ja jos mallipohjista ei löydy silmälle sopivaa, voi sivuston teettää myös ns. perinteisenä suunnitteluprojektina.
Mallipohjien yhteinen nimittäjä on se, että ne eivät juurikaan ole Kotisivukoneella tehdyn näköisiä, mikä tässä tilanteessa voidaan siis katsoa tuotteelle eduksi. Kaikki alkuperäisten template-pohjien ulkoasut on räätälöity uuteen uskoon, vaihtoehtoja on paljon ja grafiikat mainostoimistotasoa. Toisin kuin jotkut muut alan toimijat, Nettisivukauppa.fi ei solvaa asiakkaiden älykkyyttä tarjoamalla näille hätäisesti ja ties missä siideripalkalla kyhättyjä luonnoksia “valmispohjiksi”. Harrastajapuuhailijoiden kanssa Nettisivukauppa ei kilpaile, sillä kaupan pohjat ovat yksinkertaisuudestaan
huolimatta visuaalisesti aivan liian kunnianhimoisia dumbattaviksi kotisivut satasella -osastoon. Hinnat on asemoitu johonkin alan opiskelijan ja pienen mainostoimiston välimaastoon, eli juuri siihen saumaan,
missä pk-yrittäjät budjetteineen liikkuvat. Kauppa luottaakin siihen, että ammattimaisesti toimiva yrittäjä ymmärtää vaatia myös nettisivuillensa ammattimaisen ulkoasun siitä huolimatta, että ei siitä viittä tonnia pystyisikään maksamaan.
Vaikka Kotisivukoneella rakennetulla sivustolla ei koskaan tulla voittamaan alan taidepalkintoja, on Nettisivukauppa silti oiva osoitus siitä, että palvelulla on mahdollista rakentaa persoonallisia ja hyvän näköisiä kotisivuja. Muilta osinhan tuote on jo monta vuotta ollut verraton vaihtoehto.
Joonas
Edelliseen tulvahdukseen: sitten kun ne yrittäjät vielä tajuaisivat, ettei nykyään paljon tee kivan näköisellä saitilla, jos sen saitin konsepti on miettimättä ja tekemättä. Sitä ei kotisivukoneet eikä ne kivoja kotisivuja halvalla tekevät yritykset tarjoa. Menee sekin tonni usein melko hukkaan tai ainakin jää käyttämäti tehokkaasti.
Jussi
No niin, nyt se alkoi. Olen kovasti kiinnostunut kuulemaan mikä on se konsepti, joka puuttuu sivustosta, joka:
a. sisältää kaikki ne toiminnot mitä asiakas haluaa
b. on hyvän näköinen
c. sisältää työkalun omaan päivitykseen
d. on tehty tekniikalla, mitä on hiottu 7 vuotta tarkoitukseensa ja päässyt markkinajohtajaksi
e. pelittää niin hyvin, että asiakas suosittelee tuotetta kavereilleenkin
f. tarjoaa asiakkaan liiketoimintaa tukevaa sisältöä ja toimintoja
g. on edullinen hankkia ja ylläpitää
h. on helposti laajennettavissa erikoistarpeisiin ja kampanjatarkoituksiin
i. sisältää postitustyökalun
j. sisältää laajan kävijäseurantatyökalun
k. sisältää käyttäjätuen
Toinen kysymys.
Minkälaisen sivuston JA siihen liittyvän konseptin itse olisit valmis rakentamaan alle 1.200 eurolla + alv.?
Perttu Tolvanen
Mielenkiintoinen aihe :) Rajallisella budjetilla toimittaessa voisi kyllä sanoa, että ensimmäinen asia on saada verkkoon hyvät palvelu- ja tuote-esittelyt. Ja sellaisen “peruspresenssin” tekemisessä Kotisivukone on aika ylivoimainen.
Erikoista ja erottuvaa konseptia voi miettiä sitten kun se peruskivijalka on kunnossa.
2000-luvun alkuvuosina näin ainakin itse ihan tarpeeksi niitä mainostoimistojen ideoimia “konseptitoteutuksia”, jotka olivat yleensä juuri niitä täys-flash-saitteja tai jotenkin muuten tuhoon tuomittuja virityksiä.
Verkossa menestyminen on kuitenkin suurimmalle osalle yrityksistä aika “tylsää hommaa”, eli kyse on hyvistä tuote-esittelyistä, niiden löydettävyydestä Googlessa, hyvästä yritysesittelystä, tasaisesta päivittämisestä ja uutisvirrasta ja muutenkin tasaisesta parantamisesta. Sillä tavalla se oma verkkomyymälä pysyy porskuttamassa.
Sitten jos siihen perustekemiseen pitää saada erityistä boostia, niin mainostoimistot ovat varmaan hyvä kumppani siitä keskustelemaan. Mutta silloinkin se mainostoimiston lisäarvo voi olla tukea ja näkemystä sisällöntuotantoon, ei välttämättä mitään maagista konseptivisiointia. Ei etenkään silloin kun asiakkaan budjetti on nelinumeroinen.
Jussi
Naulan kantaan. Perhefarmaria etsivälle isille on turha väkisin tyrkyttää Ferraria, oli tämä miten hieno peli tahansa. Mutta kun tarjotaan asiakkaalle siedettävällä katteella nöyrästi sitä mitä on oikeasti kaipaa, ja tehdään se hyvin, jää silloin janan molempiin päihin pelkkiä voittajia.