Turun kaupungin Drupal-alustan käyttö laajenee

Perttu Tolvanen

Turun kaupunki julkaisi alkuvuodesta Drupal-alustansa avoimena lähdekoodina. KADA-alustaksi nimetty iso laatikollinen Drupal-koodia on saanut myös oman sivuston, ja keskeiset palat löytyvät avoimesti Githubista. Alustan kehitykseen osallistuneilla tekijöillä on jopa oma Slack-kanavansa, jonne pääsevät kiinnostuneet mukaan.

Turun mallia on ensimmäisenä koestanut Porin kaupunki, joka teki pilotin alustan soveltuvuudesta. Varkauden kaupunki kilpailutti keväällä koodareita itselleen projektiin, jossa tavoitteena on rakentaa Varkauden kaupungin verkkopalvelut uusiksi hyödyntäen KADA-alustaa.

Porin kaupungilla on nyt parhaillaan avoinna kilpailutus, jossa haetaan puitesopimukseen useita Drupal-toimittajia tekemään uutta pori.fi-sivustoa perustuen KADA-alustaan.

Myös Jyväskylän kaupunki kilpailutti nyt kevään lopussa kaupungin verkkopalveluiden uudistuksen perustuen KADA-alustaan. (Disclaimer: edustamani konsulttiyhtiö North Patrol oli mukana avustamassa kilpailutuksessa.)

Turun valitsema avoimen alustan tie, ja usean toimittajan malli, näyttäisi ainakin tällä hetkellä tuottavan tuloksia. On todella hienoa, että näin moni kunta on jo lähtenyt mukaan yhteiskehitykseen. Avoimesti julkaistu alusta myös helpottaa muiden kuntien ja Drupal-toimistojen tuloa mukaan kehitykseen.

Turun alustan kehityksessä on ollut tähän mennessä mukana neljä Drupal-firmaa: Avoltus Oy, Citrus Solutions Oy, Druid Oy ja Wunder Finland Oy. Porin kaupungille pilotin teki Druid. Varkauden kaupungin kilpailutus meni tiettävästi yhdelle näistä toimijoista. Porin ja Jyväskylän kilpailutuksien voittajista ei ole vielä tietoa.

Onkin helppo todeta, että jo tällä hetkellä Turun kaupungin malli on paljon esimerkillisempi kuin vaikkapa ministeriöiden ja isojen virastojen Liferayhin perustuva YJA-toteutus, jota Valtori johtaa, mutta joka on käytännössä yksinomaan Ambientian asiakkuus. YJA-kokonaisuudessa myös puhutaan aivan toisenlaisista (perusalusta jo maksoi useita miljoonia euroja) summista kuin kuntien Drupal-kehityksessä.

Tosin ei tämä KADA-kehityskään aivan edullista ole, ainakaan vielä. Porin kaupunki on arvioinut hankinnan arvoksi 400 000 euroa, ja summa ei sisällä ylläpitoja eikä sähköisten asiointipalveluiden toteutusta. Yksittäisen kaupungin verkkosivustokokonaisuudesta tämä tuntuu aika paljolta, mutta on toki selvästi vähemmän mitä Turku on alunperin alustan kehityksestä maksanut. Todennäköistä on myös, että tuo summa on arvioitu varalta yläkanttiin, jotta uutta kilpailutusta ei tarvitse järjestää vaikka palveluiden kustannukset kasvaisivatkin isommiksi kuin on ennakoitu.

KADA on myös Drupal 7 -versioon perustuva toteutus, joten Pori saattaa olla laskenut osan kustannuksista Drupal 8 -versioon päivittämiseen liittyviksi. Joka tapauksessa Porin kaupungin rohkeudelle pitää antaa pisteitä.

Kilpailutuksessa on myös yksi erityisen tärkeä lause:

”Valmis pori.fi tullaan jakamaan avoimena lähdekoodina.”

Tätä voi pitää tärkeimpänä asiana, joka tässä yhteiskehityksen mallissa erottelee sen lähes kaikesta muusta julkishallinnon tietojärjestelmäkehityksestä.

Avointa koodia kyllä tehdään muuallakin julkishallinnossa, mutta usein on kyse varsin uniikeista räätälitoteutuksista, joilla ei ole samanlaista monistettavuutta. Kuntien verkkopalveluiden julkaisualustat ovat kuitenkin markkina, jossa on potentiaalisesti 400 hyödyntäjää.

Ja vaikka Drupal-mallista eivät innostuisi kuin isot ja keskisuuret kaupungit tässä maassa, niin potentiaali on silti huikea.

Ensimmäisten pioneerien kustannukset ovat varmasti korkeampia. Jos yhteiskehitys aidosti toimii, jossain vaiheessa projektien kustannukset lähestynevät esimerkiksi WordPress-maailmaa.

Aidosti jaetussa kehityksessä on kyse myös paljon muusta kuin kustannustehokkuudesta. Siinä on kyse siitä, että kunnat jakaisivat toimintamalleja ja käytäntöjä keskenään, eivätkä keksisi jokainen omia mallejaan tai kilpailisi keskenään.

Yksittäinen kuntasivusto on varmasti halvempi edelleen tehdä WordPressillä, mutta se ei edusta lupausta yhteiskehityksestä tai jaetuista toiminnan malleista.

Turun kaupunki ja Drupal-yhteisö on todistanut, että Drupalia voi tehdä myös avoimesti ja jaetusti. Seuraavaksi on edessä todistaa, että myös jatkokehitys onnistuu yhdessä ja jaetusti.

Lisätietoa:
>> KADA-sivusto (Kuntien avoin digitaalinen alusta)

Aiheesta aiemmin kirjoitettua:
>> Turun kaupunki julkaisee Drupal-alustansa avoimena koodina (9.9.2016)

>> Avoin lähdekoodi ei ole avointa, jos sitä ei ole jaettu (29.9.2015)

>> YJA puhuttaa ja pelottaa valtionhallinnossa (21.6.2016)

PS. Tilaa sähköpostiisi Vierityspalkin kuukausittainen kooste blogin artikkeleista, niin pysyt mukana web-alan puheenaiheissa.

  1. Perttu Tolvanen says:

    Imatran kaupungillakin taitaa olla tapahtumakalenteri, joka on tehty Turku.fi-mallin mukaisesti, koska tuossa tällä hetkellä avoimena olevassa imatra.fi-kilpailutuksessa siihen viitataan.

    Imatra myös hakee Drupal-toteutusta parhaillaan kaupungin sivustolle, mutta tuossa ei ole KADA:an kyllä mitään viittauksia.

    Itse kilpailutus on myös melko kummallinen ranskalainen kilpailutus, jossa hyvin kevyellä vaatimusmäärittelyllä yritetään ostaa 45 000 euron kiinteähintaista toteutusta, johon vielä toivotaan mukaan ”kaupan päälle” kaikenlaisia juttuja, kuten mobiilisovelluksia. (Kilpailutuksessa myös paljon copypastea North Patrolin kilpailutuksista, mutta kuitenkin hyvin omanlainen viritelmä tuosta tehty.)

    https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2017-013541

  2. Hanna Jääskö says:

    Tällaista toimintaa saisi kyllä näkyä Suomessa enemmänkin julkisella tasolla. On todella outoa, että avointa lähdekoodia ja monistettavuutta ei olla käytetty enemmän hyödyksi julkisten palveluiden puolella jo paljon aiemmin. Kun ajattelee potentiaalisia säästöjä niin vaivan kuin rahankin kannalta, ei voi kuin ihmetellä miten vieläkin jotkin kunnat ja kaupungit välttämättä haluavat kehitää omia alustojaan hyödyntämättä tämänkaltaisia resursseja kuin mitä Turku tarjoaa.

    On kuitenkin todella virkistävää nähdä, että näinkin monet kaupungit ovat valmiina yhteistyöhön verkkopalvelujen suhteessa, ja ovat jo käyttäneet hyväksi KADA:aa ja avointa lähdekoodia. Toivottavasti näiden kuntien positiiviset tulokset inspiroisivat muitakin liittymään hommaan mukaan.