Vierityspalkki.fi

Microsoft-teknologioilla verkkopalveluita toteuttava Endero palkittiin Deloitten vertailussa Suomen nopeimmin kasvavana teknologiayrityksenä. Vertailujaksona oli 2004-2008 jolloin Endero kasvoi huimat 3277 prosenttia. Edellisvuoden voittaja Futurice sijoittui kymmenenneksi. Endero oli viime vuonna listalla neljäntenä joten kärkipaikka ei tullut aivan yllättäin.

Suomalaisista digimedia-alan yrityksistä myös suoramarkkinointitoimisto Roottori, mobiiliin erikoistunut Labyrintti ja kotimainen Basecampin haastaja Severa sijoittuivat pistesijoille. Roottori hakee tälläkin hetkellä useita tekijöitä Vierityspalkin avoimet työpaikat –listan kautta.

Yli 500 prosentin kasvulukemia listalla esittelivät myös webhotellipalveluista tunnettu Nebula, ketterien ohjelmistokehitysmenetelmien tähtitoimisto Reaktor ja julkaisujärjestelmiä ja sähköisen asioinnin palveluita toimittava Innofactor.

Endero on historialtaan pitkän linjan it-talo, joka on kasvanut viime vuosina nopeasti ja myös laajentanut toimialaansa. Tärkeimpänä tuotteena Enderolla on viime vuodet ollut Microsoftin SharePoint 2007, mutta myös esimerkiksi testauspalvelut ovat tuoneet Enderolle näkyvyyttä ja uusia asiakkuuksia. Nykyinen Endero syntyi 2007 kolmen yhtiön fuusiosta. Tällöin esimerkiksi alalla hyvin tunnettu Helsingin Sähköinen Toimisto Oy sulautui Endero-nimen alle. Lisätietoa Enderon historiasta ja palveluista voi lukea esimerkiksi Enderon Wikipedia-sivulta.

Vierityspalkki tiedusteli nykyisen Enderon henkilöstön kokoa ja jakautumista eri osaamisalueisiin. Enderon toimitusjohtaja Anthony Gyursanszky kommentoi Enderon nykytilannetta seuraavasti:

“Enderossa on yli 150 henkeä. Yrityksen palvelukeskukset ovat Helsingissä ja Pietarissa. Pietarissa toimii 100% Enderon omistama tytäryhtiö Endero OOO. Enderolla on vahvat ja laaja-alaiset osaamiskeskukset digitaalisen viestinnän, tiedonhallinnan, ohjelmistokehityksen ja testauksen alueilla. Esimerkiksi digitaalisen liiketoiminnan ja tiedonhallinnan alueella noin puolet henkilöstöstä toimii teknisissä kehittäjä-, arkkitehti- ja asiantuntijarooleissa, noin neljännes käyttäjäkokemusten luovassa suunnittelussa (konseptointi, visuaalinen suunnittelu, Rich Media) ja noin neljännes projektinhallinta- ja konsulttirooleissa.”

Vierityspalkissakin Enderon toteutuksista on huomioitu aiemmin esimerkiksi kesällä uudistunut Vr.fi.

The Next Web uutisoi juuri, että Electronic Arts ostaa Playfish-yhtiön 400 miljoonalla dollarilla. Jo viikkoja huhupuheissa liikkunut kauppa on siis varmistunut. Playfishin toimitusjohtaja on suomalainen Kristian Segerstråle, jota Vierityspalkki haastatteli viime vuoden syyskuussa.

Sulake tarjoaa näin pikkujoulukauden aikaan ilmaista pikseliviinaa kännyköissä.

Bobba Bar on mobiilipuhelimissa toimiva virtuaalinen tapaamispaikka iPhone- ja iPod touch -laitteille ja Nokian älypuhelimille. iPhone ja iPod touch -version voi ladata ilmaiseksi Applen App Storesta, muille puhelimille tuotteen saa Bobba Barin sivustolta.

Baarikavereita voi lisätä muistiin omiin kaverilistoihin, uusia ystäviä voi kutsua tekstiviesteillä, sähköpostilla tai vaikkapa Twitterin ja Facebookin kautta. Kuten oikeissakin baareissa, tiskien takana on henkilökuntaa, joilta saa pyytämällä juotavaa.

Tiedotteen mukaan nyt ilmaiseen pelimaailmaan ollaan liittämässä pelinsisäisiä ostomahdollisuuksia ja maksujärjestelmiä.

Vierityspalkki.fi on vahvistunut kahdella uudella kirjoittajalla. Jaakko Alajoki ja Ville Säävuori liittyivät toimituskaartiimme marraskuun alussa. Listauksen kaikista Vierityspalkin takaa löytyvistä henkilöistä löydät toimitussivultamme.

Markus Leikola 3.11.2009 Helsingin Sanomissa:

Mainostoimistoissa on hyvin iso kuilu perinteisen mainonnan tekemisen ja nykyaikaisen verkko-osaamisen välillä. “Ihmiset, jotka ovat tehneet tv-spotteja ja printtimainontaa ikänsä, eivät taivu siihen, miten verkkomaailmassa suunnitellaan asioita”, Leikola väittää.

Ei lisättävää.

[Lähde: Mainosalan työpaikkojen määrä vähentyi tänä vuonna tuntuvasti (3.11.2009 HS). Alkuperäinen artikkeli luettavissa Helsingin Sanomien maksullisesta verkkolehdestä.]

Ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen tutkimusta ja opetusta edistävä SIGCHI Finland ry ja YLE järjestävät seminaarin verkkopalveluiden esteettömyydestä 12.11.2009 YLEn Ison pajan auditoriossa.

Seminaarin lähtökohdasta todetaan seminaarin esittelyssä seuraavaa:

“Lukihäiriö, ikänäkö, värisokeus, motoriset häiriöt sekä eriasteiset näkö‐ ja kuulovammat vaikuttavat siihen, miten koemme erilaiset verkkopalvelut ja miten pystymme käyttämään niitä. Miten tämä voitaisiin huomioida paremmin palvelujen ja tietokoneohjelmien suunnittelussa? Mitä itse asiassa ovat “esteettömyys” ja ”käytettävyys”?”

Seminaari pidetään Helsingissä 12.11.2009 kello 12‐16. Seminaari on ilmainen ja ilmoittautua voi lähettämällä vapaamuotoista sähköpostia osoitteeseen esteettomyys.verkossa at yle.fi. Tilaisuus pidetään YLEn Isossa pajassa joten mukaan kyllä varmasti mahtuu vaikka ennakkoilmoittautuminen jäisikin tekemättä.

Tutustu seminaarin ohjelmaan SIGCHI Finland ry:n verkkosivuilla.

Tapahtuma lähetetään myös suorana verkossa osoitteessa http://yle.fi/esteettomyys ja verkon välityksellä voi myös lähettää kysymyksiä ja kommentteja. Tapahtuma tulkataan viittomakielelle.

Tapahtumasta on jo keskustelua aloitettu Qaikussa ja Qaiku toiminee myös kattavana seminaariraporttikanavana ensi torstaina – Twitterin lisäksi tietysti.

Suomessa ei ole liikaa web-ammattilaisia jotka ymmärtäisivät verkkopalveluiden saavutettavuudesta ja esteettömyydestä. Aihe ei ole myöskään helppo, joten sitäkin tärkeämpää on kehittää aihealueen osaamista alan ammattilaisten keskuudessa.

Seminaaria odotellessa kannattaa tutustua vaikka erinomaiseen Saavutettava.fi –verkkopalveluun.

IT-ala on aina ollut tunnettu vaikeista käsitteistään ja kotimaiset web-kehityspiirit eivät tästä poikkea. Tässä artikkelissa on tarkoitus selkeyttää verkkopalveluiden hallintajärjestelmistä käytettävää käsitteistöä.

Julkaisujärjestelmät

Julkaisujärjestelmä on eniten käytetty termi Suomessa

Julkaisujärjestelmällä voidaan Suomessa viitata ilmaiseen blogityökaluun, Kotisivukoneeseen tai usean sadan tuhannen euron sisällönhallintajärjestelmään. Jopa monikäyttöisistä järjestelmistä, kuten SharePointista, saatetaan puhua julkaisujärjestelmänä joissain tilanteissa. Julkaisujärjestelmä on terminä yleisesti tunnettu joten sen käyttöä voikin suositella aina kun kyse on todella järjestelmästä jolla julkaistaan jotain jonnekin.

Paikoitellen on ollut myös havaittavissa, että kun puhutaan julkaisujärjestelmistä niin toteutusprojektit ovat suuruudeltaan 5 000 - 80 000 euroa. Kun taas puhutaan sisällönhallintajärjestelmistä, niin projektien koko kasvaa samalla 80 000 - 500 000 euron välille. Täten jonkinlaista mittakaavaeroakin on termeillä havaittavissa.

Englanninkielinen vastine julkaisujärjestelmälle on kirjainlyhenne CMS. Lyhenne tulee sanoista ”content management system”. Suora käännös on sisällönhallintajärjestelmä. Jostakin syystä Suomessa ”julkaisujärjestelmä” on vain vakiintunut termi vastaamaan englanninkielistä CMS:ää.

CMS

Englanninkieliset lyhenteet ovat ongelmallisia, myös hyvin yleinen “CMS”-termi

Kirjainlyhenne CMS on maailmalla vakiintunut termi kuvaamaan tietojärjestelmää, jonka tehtävä on hallita sisältöä joka on tarkoitettu ensisijaisesti ihmisten kulutettavaksi ja joka ei yleensä sijaitse tietokannassa. Täten termi kattaa periaatteessa valtavan laajan alueen. Käytännössä noin 90% CMS-termin käyttäjistä viittaa sisällönhallintajärjestelmään, jolla hallitaan vain ja ainoastaan verkkopalveluita. Täten ”CMS”-termiä voitaneen perustellusti pitää synonyymina julkaisujärjestelmä-termille.

Jotkut alaan erikoistuneet konsultit tosin pyrkivät käyttämään WCMS-lyhennettä, koska sisällönhallintajärjestelmiä käytetään myös dokumenttienhallintaan ja moneen muuhun tehtävään. WCMS tulee sanoista ”web content management system”. Suomenkielinen termi olisi esimerkiksi web-sisällönhallintajärjestelmä jota käytetäänkin nykyisin jo varsin paljon viittaamaan raskaamman sarjan julkaisujärjestelmiin. Puhekielessä viitataan usein “web sisällönhallintaan” tai “verkkosisältöjen hallintaan”.

Joskus CMS-termiä käytetään Suomessakin - jopa tarjouspyynnöissä. Tätä ei voi pitää mitenkään hyvänä käytänteenä, koska termi ei ole mitenkään vakiintunut viittaamaan mihinkään tiettyyn kategoriaan. Puhekielessäkin olisi järkevintä puhua julkaisujärjestelmistä ja sisällönhallintajärjestelmistä.

Sisällönhallintajärjestelmä ei ehkä ole sen helpommin rajattavissa oleva termi, mutta ainakin se on suomenkielinen termi.

Sisällönhallintajärjestelmät

Sisällönhallintajärjestelmä on alalla vakiintunut ammattitermi

Sisällönhallintajärjestelmä on terminä ollut käytössä laajemmin 90-luvulta lähtien. Viime vuosina termin käyttö on yleistynyt, koska järjestelmiä ei ole enää niin helppoa jakaa julkaisujärjestelmiin ja dokumenttienhallintajärjestelmiin. Oppikirjamääritelmän mukaan sisällönhallintajärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, joka kykenee hallinnoimaan useita erilaisia sisältötyyppejä. Nykyisin useimmat sisällönhallintajärjestelmät osaavatkin hallita web-sivuja, dokumentteja, mediatiedostoja ja monia muita eri sisältötyyppejä.

Maailmalla sisällönhallinta liitetään usein ”ECM”-käsitteeseen jolla tarkoitetaan koko organisaation kattavaa sisällönhallintaa (”ECM”= Enterprise Content Management). Isot konsernit joutuvatkin usein ihmettelemään mitä tällä ECM-käsitteellä oikein tarkoitetaan. ECM-käsitteen sijasta useammin voisi varmasti puhua vain sisällönhallinnasta.

Portaalilla voidaan tarkoittaa verkkopalvelua, portaalijärjestelmää tai pahimmillaan kumpaakin

Keskustelua julkaisujärjestelmistä ja sisällönhallintajärjestelmistä sotkevat yleensä vain portaalit. Portaali-sanalla voidaan viitata johonkin verkkopalveluun tai portaali-termillä voidaan viitata tietojärjestelmään joka hallinnoi tätä verkkopalvelua. Joskus on hyvin vaikea erottaa puhutaanko verkkopalvelusta vai hallintajärjestelmästä. Termin monimerkityksellisyys palvelee käytännössä vain toimittajia jotka voivat puhua “portaaliliiketoiminnasta”. ”Portaaliliiketoiminta”-termillä kun voidaan viitata samanaikaisesti verkkopalveluiden suunnitteluun ja sisällönhallintajärjestelmiin.

Alkuperäinen ”portaali”-termi on varsin vanha termi jolla kuvataan kanavaa joka yhdistää useita kanavia ja tietolähteitä yhdeksi kanavaksi. Portaali-tyyppiselle verkkopalvelulle on tyypillistä, että se ei itse hallinnoi tai julkaise sisältöä vaan ainoastaan koostaa muiden sisältöjä. Portaali-termiä voidaan pitää hyvänä yleissanana kuvaamaan esimerkiksi jonkin verkkopalvelun konseptia ja tehtävää. Esimerkiksi suomi.fi-sivustoa voi hyvin kutsua portaaliksi, koska sen päätehtävä on tehdä lukuisten eri palveluiden sisältö saavutettavaksi yhden kanavan kautta.

Valitettavasti myyntimiehet havaitsivat jo vuosia sitten portaali-sanan mahdollisuudet ja ryhtyivät myymään tietojärjestelmiä käyttäen portaali-termiä. Tämän seurauksena esimerkiksi suomi.fi:n taustalla oleva sisällönhallintajärjestelmäkin on saatettu ostaa “portaalina”. Järkevämpää olisi tietysti vain sanoa, että Suomi.fi-palvelua hallitaan julkaisujärjestelmällä tai sisällönhallintajärjestelmällä. Tämä vain ei ole ollut myyntimiesten näkökulmasta tehokkain ratkaisu. Portaali-sanan ihmeitä tekevällä voimalla onkin myyty jopa miljoonien eurojen järjestelmiä jotka ovat luvanneet ratkaista asiakkaiden kaikki ongelmat kahvinkeitosta järjestelmäintegraatioon. Todellisuus on osoittautunut raadollisemmaksi.

Portaalit voivat olla pelkkiä alustajärjestelmiä tai “hedelmäsalaattitietojärjestelmiä”

Portaaleina myydään hyvin erilaisia järjestelmiä. Jotkut portaalijärjestelmät ovat kohtuullisen lähellä julkaisujärjestelmiä, mutta markkinointisyistä niitä ei haluta kutsua julkaisujärjestelmiksi.Toiset portaalit taas ovat integraatiokehyksiä joiden avulla useat eri järjestelmät saadaan keskustelemaan keskenään. Jotkut portaalit ovat erikoistuneet toimimaan erittäin suurten verkkopalveluiden alustajärjestelminä. Hyvin harvoin portaaleissa on sisällönhallintaan liittyviä ominaisuuksia.

Useimmat portaalijärjestelmät ovat sovelluskokoelmia jotka ratkaisevat useita, erilaisia ongelmia. On hyvin tyypillistä, että portaalitermiä käyttämällä yritetään asiakas saada lähinnä ostamaan kerralla useita kalliita järjestelmiä. Alan kirjallisuudessa portaali-termiä haukutaan varsin kovasanaisesti, koska se ei viittaa mihinkään selkeästi määriteltävään järjestelmätyyppiin.

Asiakkaiden kannattaakin pistää myyjät ja asiantuntijat koville kysymällä suoraan mitä heidän järjestelmänsä tekevät ja minkälaisiin tarkoituksiin järjestelmä on suunniteltu. Yleisesti ottaen kaikkia portaaleista liikaa innostuneita myyjiä kannattaa varoa.

Yhteenveto ja suositukset

1. Vältä termeillä leikkimistä aina kun mahdollista. On aina järkevämpää kertoa missä järjestelmä on hyvä ja mihin sitä yleensä käytetään. Esimerkiksi on parempi sanoa, että SharePoint on hyvä alusta intranetteihin ja ryhmätyöskentelyyn -  kuin selittää millainen sisällönhallintajärjestelmä se on.
2. Vältä portaali-termiä aina kun mahdollista. Termi on moniselitteinen ja tahraantunut käytössä. Vain erittäin harkittuun käyttöön.
3. ”Julkaisujärjestelmä” on hyvä termi jota kannattaa käyttää isoista ja pienistä järjestelmistä silloin kun todella vain julkaistaan jotain. Jos olet rakentamassa intranettiä tai sosiaalisen median palvelua, niin termi julkaisujärjestelmä ei välttämättä enää ole osuvin. Harkitse siirtymistä puhumaan sisällönhallintajärjestelmästä.
4. “Sisällönhallintajärjestelmä” on erittäin hyvä suomenkielinen sana jota kannattaa käyttää useimmissa tapauksissa. Termi soveltuu erityisesti tilanteisiin joissa todella halutaan hallita laajaa sisältömassaa. Sisällönhallintajärjestelmät liittyvät intranetteihin, dokumenttien hallintaan, verkkopalveluiden hallintaan, sähköpostien hallintaan, sopimuksien hallintaan ja projektityötiloihin. Termi kattaa paljon joten sitäkin kannattaa tarkentaa aina projektikohtaisesti.

Tervetuloa Vierityspalkin Facebook-sivun jäseneksi:

Veraventure, Risto Siilasmaa, Optiomi Invest Oy ja Klaus Berner sijoittavat MMO-peliohjelmistoja kehittävään Dodreams-yhtiöön. Pääomasijoituksen suuruutta yhtiö ei tiedotteessaan paljasta.

”Saamamme rahoituksen myötä resurssimme vahvistuvat kasvua ja kansainvälistymistä ajatellen. Näin voimme edelleen vahvistaa asemaamme erittäin nopeasti kasvavilla MMO-pelimarkkinoilla”, toteaa Dodreamsin hallituksen puheenjohtaja Mika Mäkeläinen.

Dodreams tarjoaa muun muassa portaali- ja mediayhtiöille turnausjärjestelmäohjelmistoja, joiden kehittäminen alkoi alunperin 2006 E-Sports Nordic Oy:n toimesta. Dodreams Oy perustettiin vuonna 2008 E-Sports Nordic:n jakaantuessa.

Dodreamsin tuotantoa on Maailman nopein kansa -formulapeli, jonka yhtiö on lanseerannut Suomessa yhteistyössä MTV3:n kanssa

”Pilottipalvelumme osoittautui todelliseksi menestykseksi. Saimme puolessa vuodessa autopelipalveluumme yli 75000 rekisteröityä käyttäjää Suomessa. Laajennamme virtuaaliurheilupalvelujamme lanseeraamalla pian uusia pelipalveluja ja valmistelemme samanaikaisesti kasvua kansainvälisille markkinoille”, taustoittaa yhtiön suunnitelmia toimitusjohtaja Perttu Rönkkö.

KTT Sami Relander on nimitetty Markkinointiviestinnän alan toimistojen Liiton MTL:n Digitoimistojen johtoon. Relander on vuodesta 2007 toiminut Frantic Median toimitusjohtajana. Luottamustehtävä on sivutoiminen.

Toimialahan on pitkällä tähtäimellä kasvava, kehittyvä ja kannattava, koska (melkein) kaikki mikä voi muuttua digitaaliseksi tulee niin tekemään.

Vierityspalkki uteli tärkeimmät haasteet, joihin liiton lähitulevaisuudessa paneuduttava, jäsenyritysten näkymät ja uuden hallituksen puheenjohtajan terveiset digi-ihmisille.

Relanderin mukaan haasteena on luoda tiivis ja yhtenäinen toimiala, jossa kaikkien toimijoiden yhteinen tavoite on kasvattaa toimialan arvostusta, osaamista ja kokoa. - Toimiala on edelleen kovin pirstaleinen ja haluamme luoda mahdollisuuden toimialalle kehittyä yhteisöllisemmäksi, Web 2.0 periaatteiden mukaisesti, hän sanoo.

- Oma henkilökohtainen arvioni on, että toimialan tilanne on huomattavasti parempi kuin alkuvuonna. Tunnelin päässä on siis valoa mutta talouden piristyminen näkyy viiveellä. Uskon, että 2010 on jo kohtalaisen hyvä vuosi, jos emme koe loppuvuonna suurempaa notkahdusta taloudessa.

Positiivisinta Relanderista on nyt se, että toimiala on järjestäytynyt ja voi alkaa viemään alaa eteenpäin. Toimialahan on pitkällä tähtäimellä kasvava, kehittyvä ja kannattava, koska (melkein) kaikki mikä voi muuttua digitaaliseksi tulee niin tekemään, mies muistuttaa.

Relanderin terveiset digi-ihmisille ovat: Toimialan perusrakenteet on kunnossa, joten pitkäjänteistä rohkeutta peliin.

- Aktiiviset ja innovatiiviset ihmiset ja ajatukset vievät toimialan eteenpäin normaalille kasvu-uralle. Tulevaisuus tehdään yhdessä kovalla työllä, joten tervetuloa vaikuttamaan MTL:n kautta!

Relander väitteli kauppakorkeakoulusta ohjelmistoliiketoiminnan menestyspotentiaalin arvioinnista. Väitöskirjan ohessa syntyi ohjelmisto, jolla pääomasijoittajat voivat estimoida mahdollisten sijoituskohteidensa tulevaa menestystä.

- Menestyksen arviointiosaamiseni on ensisijaisesti mikrotasolla (yksittäinen yritys), eikä sitä voida suoraan soveltaa makrotasolle, esim. toimialalle, hän kuittaa tiedustelut akateemisten saavutustensa merkityksestä uudessa tehtävässä.