Vierityspalkki.fi

Vahvalla kasvu-uralla oleva Sininen Meteoriitti vahvistaa asiantuntijamyyntiään ja johtoaan. Digialan myynnin konkari Jari Pullinen on aloittanut Sinisen Meteoriitin myyntijohtajana ja johtoryhmän jäsenenä joulukuun alussa.

Jari siirtyy Siniseen Meteoriittiin Microsoftin Services-yksikön myynnin vetäjän paikalta. Ennen Microsoftia Jari on toiminut myyntijohtajana Trainers’ Housessa, Satamassa ja Quartalissa.  Uudessa tehtävässään Jari tulee vastaamaan Sinisen Meteoriitin myynnistä sekä markkinointi ja myyntitoimintojen kehittämisestä.

Sinisen Meteoriitin toimitusjohtaja Pekka Walkama kommentoi nimitystä: ”En usko, että valtakunnasta löytyy osaamisen ja kokemuksen puolesta parempaa henkilöä meille tähän rooliin. Toivotan Jarin erittäin tervetulleeksi joukkoomme!”

Meteoriitti työllistää nyt yli 70 henkilöä ja on Microsoftin korkeimman kultatason kumppani.

Tagit:Microsoft, nimitykset

Mediassa Facebook ja Twitter mainitaan usein parivaljakkona. Käyttäjämäärien näkökulmasta Twitter on kuitenkin Suomessa vielä aivan vauva-asteella. Tuomas Lonka teki Twitter-keskusteluiden innoittamana hieman kartoitusta ja arvioi suomalaisten käyttäjien määrän olevan reilut 4000 käyttäjää.

Tuomaksen selvityksen perusteella reilut 3000 käyttäjää on asettanut sijainnikseen Twitterissä “Finland”. Lisäksi “Helsinki” sijaintipaikakseen on määrittänyt reilut 1200 käyttäjää. Muista suurista kaupungeista on käyttäjiä muutamia kymmeniä per kaupunki.

Twitterin saamaan medianäkyvyyteen nähden tulos on aika yllättävä. Toisaalta Twitteriä aktiivisesti käyttävät henkilöt todennäköisesti osasivat tämän tuloksen ennustaa. Twitterissä esitetyissä arvioissa moni arvioi luvun olevan vielä merkittävästi pienempi kuin Tuomaksen selvityksen tulos.

Selvää on, että tällä hetkellä Twitter on vielä pienen porukan käytössä ja Twitterin erilaisia käyttötarkoituksia vasta tutkitaan.

Luonteeltaan avoimena yhteisöllisenä mikrobloggauspalveluna Twitter on myös ratkaisevasti erilainen palvelu kuin esimerkiksi Facebook. Twitterissä käydyt keskustelut ovat julkisempia kuin Facebookin keskustelut ja täten Twitterin vaikuttavuuspotentiaalia voitaneen pitää Facebookin suljettua ja siiloutunutta maailmaa suurempana.

Vain muutaman tuhannen käyttäjän palveluksi Twitter on Suomessa poikkeuksellisen aktiivinen ja nopeasti muuntuva ilmiö. Jos Twitterin kasvu ja kehitys jatkuu vuonna 2010 samaan malliin, niin Twitterin rooli monenlaisten ilmiöiden taustakanavana voi saada edelleen uusia ulottuvuuksia.

Suositeltavaa luettavaa Twitteristä Suomessa:

• Twitterin lyhyt kielioppi: @, RT ja # – Tuija Aalto.
• Vierityspalkin Twitter-listaus 72 digialan vaikuttajasta Twitterissä – Vierityspalkki-blogi.
• Tapahtumien taustakanavat verkossa – Uppaan-blogi.
• MindTrek 2009: “massiiviset internetpöhelöiden kokoontumisajot” – Vierityspalkki-blogi.
• Reaaliaikainen web pakottaa suodattamaan tietovirtoja – Tuija Aalto.

Toimitukselle vinkattiin, että tätä ilmoittajaa ei voi ainakaan syyttää luottamuksen puutteesta verkon yhdistävään voimaan. Arviomme mukaan kyseessä on ehkä pisin koskaan Suomessa kirjoitettu deitti-ilmoitus, onnittelut siitä! Ehkä tämä osoittaa jotain nettikultturimme kehittymisasteesta.

Jos tämä on viraalikampanja, onnittelut myös tekijöille.  On  vaikea kuitenkin tietää, että mitä muuta kuin Cityn deittipalstaa tässä mainostettaisiin. Selvää on, että esim. Youtubessa tällaisista helmistä väännettäisiin melkoinen määrä eri versioita ja varmaankin joku voisi myös piirtää, että miltä tämä ”Täydellinen nainen”  näyttäisi.

P.S. Toivottavasti unelmien kumppani löytyy! :) Jos ei, toivottavasti copywriterin paikka jossain toimistossa aukeaa, jos ei muuta tärppää.

Tagit:Jotain ihan muuta, Nettideittailu

Tietoviikon kattava artikkeli Trainers’ Housesta ja Jari Sarasvuosta ihmettelee TH:n heikentynyttä mainetta alalla. Sarasvuo kommentoi artikkelissa TH:n nykytilannetta suorasanaisesti eikä selittele.

”Olemme ansainneet tämän, koska tuloksemme laski dramaattisesti. Ei mainetta voi pelkällä puheella korjata. Se perustuu tuloksen kaltaisiin tosiasioihin, ja siksi meillä on edessämme todistamisen taakka. Ja kun onnistumme tässä, mainekin paranee”, hän sanoo.

Tietoviikko viittaa artikkelissa myös käytyihin verkkokeskusteluihin joissa TH:n ja Sataman väitettyjä synergiaetuja on kyseenalaistettu.

“Verkkokeskusteluissa ihmetellään yhä Sataman ja Trainers’ Housen yhdistymisen perimmäisiä synergioita ja sitä, mihin yritys nyt tähtää. Muun muassa mobiililiiketoiminnan, analytiikan ja digimarkkinoinnin yksiköistä sekä ulkomaantoiminnoista on luovuttu. Mihin teknologioihin Trainers’ House nyt keskittyy? Mitä ihmettä valmentamisella ja Microsoft-teknologioilla on tekemistä keskenään?”

Tällä kertaa vastaukset suoriin kysymyksiin ovat poikkeuksellisen avoimia ja yksiselitteisiä:

”Synergiat olivat puhtaasti strategisia, eikä muita synergioita yhdistymisessä edes haettu. Niitä ei kaupantekohetkellä ollut olemassa, vaan niitä luodaan tässä ja nyt. Molemmat yritykset olivat menossa kohti päämääriä, joiden tavoittaminen yksin ei olisi ollut mahdollista”, Sarasvuo ja Lönnfors muotoilevat.

Artikkelissa tämä todellisuus havainnollistetaan myös erilaisten yrityskulttuurien törmäämisen kautta:

“Satamassa ja Trainers’ Housessa vallitsivat ennen yhdistymistä hyvin erilaiset yrityskulttuurit. Vanhaan Satamaan kuului Lönnforsin mukaan ”villi kulttuuri”, joka piti sisällään joukon vapaat kädet omaavia individualisteja. Trainers’ Housessa sovitut toimintamallit taas ovat pyhiä.”

Vanhan Sataman kulttuuri lieneekin ulkoistanut itsensä yrityksestä viime vuosien aikana ja täten ongelma ei liene enää akuutti. Myös perinteisestä verkkomedian tekemisestä TH on ottanut nyt selkeän irtioton. Lähimmäksi nykyliiketoiminnoista tulee sähköisen työpöydän ratkaisu Sydän.

“Tällä hetkellä suuri osa teknoliiketoiminnasta tulee Microsoft-teknologioista. Tulevaisuudessa painopiste siirtyy yhä enemmän ohjelmistoja palveluna tarjoaviin saas-ratkaisuihin, joita yhtiöllä on neljä: Kasvua tukeva johtamisjärjestelmä Blarp, muutoksen johtamiseen keskittyvä Pulssi, sähköisen työpöydän ratkaisu Sydän sekä avoimissa valmennuksissa käytettävä Polku. Lisäksi yhtiö tekee asiakaskohtaisia saas-projekteja.”

TH:n uusi strategia ja suunta tekee siitä mielenkiintoisen yrityksen IT-alalla, mutta verkkomedian kanssa yrityksellä on enää hyvin vähän tekemistä.

Koko artikkeli: “Jari Sarasvuo: Olemme ansainneet huonon maineemme. 27.11.2009 / Tietoviikko.”

Aamulehden toimittaja Tuomo Björksten nosti tuoreessa blogikirjoituksessaan esiin mielenkiintoisen ilmiön joka on varmasti ärsyttänyt monia web-ammattilaisia: Sanalla blogi viitataan blogikirjoitukseen. Björksten havainnollistaa ongelmaa esimerkillä:

“Kuulostaa naurettavalta, kun uutisissa kerrotaan, että “asiasta ilmoitti NN eilisessä blogissaan”.”

Näinhän ei yksinkertaisesti voi tehdä. “Blogi” tarkoittaa kokonaista blogisivustoa. Esimerkiksi Vierityspalkki.fi –verkkosivusto on blogi, jossa on julkaistu tähän päivään mennessä 540 yksittäistä blogikirjoitusta. Yksittäiseen Vierityspalkin blogikirjoitukseen ei tulisi missään tilanteessa viitata pelkästään sanalla “blogi”. Yksittäiset blogikirjoitukset eivät ole “blogeja”.

Valitettavasti tämä tyylivirhe on jokseenkin yleinen niin suomessa kuin englannissa. Esimerkiksi Jari Lindholm kommentoi Björkstenin artikkeliin:

“Valitettavasti sana “blogi” on yleistynyt niin suomessa kuin englannissakin tarkoittamaan blogimerkintää.”

Tyylivirhettä ei kuitenkaan pitäisi sallia vain sen takia, että virheeseen syyllistyvät jotkut perinteisen median toimittajat.

Vastaiskuksi ilmiöön bloggaajat voisivat tietysti ryhtyä soveltamaan samaa tyyliä muihin medioihin. Miltä kuulostaisivat seuraavat lauseet?

• “asiasta ilmoitti NN eilisessä sanomalehdessä julkaistussa lehdessä”
• tai “asiasta ilmoitti NN eilen televisiosta tulleessa televisiossa”.

Myös käytettävyysasiantuntija Marjut Mutanen kommentoi “Kirjoitanpa tässä uuden blogin” -blogikirjoituksessaan kyseistä tyylivirhettä seuraavasti:

“Tuomo Björksten listaa kolme erittäin yleistä kielivirhettä toimittajien keskuudessa, mutta kyllä minä sanoisin, että osaavat ne muutkin kuin toimittajat ihan samalla tavalla mokailla. Etenkin kakkoskohta saa verisuonen katkeamaan päästä aina tasaisin väliajoin, eikä vain siksi, että se kuulostaa naurettavalta.”

On tietysti totta, että blogikirjoitukseen voidaan viitata kovin monella tavalla. Esimerkiksi Vierityspalkissa viittaamme usein artikkeleihin tai blogiartikkeleihin. Näin haluamme omalta osaltamme vahvistaa sitä käsitystä, että blogi ei itsessään määrittele kovin tarkoin sitä millaisia blogin sisältämät kirjoitukset ovat. Blogissa voi julkaista niin artikkeleita, kannanottoja kuin uutisia.

Yleisesti käytettyjä tapoja viitata yksittäiseen blogikirjoitukseen ovat ainakin:

• blogikirjoitus
• lastu
• blogimerkintä
• entry
• blogipostaus
• blogiartikkeli

Esimerkiksi Katleena Kortesuo on käsitellyt näiden eri termien toimivuutta ja päätynyt suosittelemaan joko blogikirjoitusta tai blogipostausta.

Ainakin “blogipostaus”, “blogimerkintä” ja “blogikirjoitus” ovat kaikki yleisesti käytettyjä termejä joita on turvallista käyttää myös virallisemmissa yhteyksissä. Blogipostauksen ja blogimerkinnän kohdalla lienee kuitenkin syytä varautua siihen, että kaikki eivät näitä termejä tunne. Täten yleisimmistä termeistä “blogikirjoitus” lienee kaikkein yksiselitteisin.

Vierityspalkki suosittelee käyttämään “blogikirjoitus” –termiä kirjallisessa viestinnässä viitattaessa yksittäisiin blogissa julkaistuihin kirjoituksiin. Pelkällä “blogi” –sanalla tulisi aina viitata kokonaiseen blogisivustoon jolloin viittaus kattaa kaikki kyseisessä blogissa julkaistut blogikirjoitukset.

Suomen Punainen Risti on lähestynyt piirien ja osastojen nettipäivittäjiään viestillä, jossa se kertoo valmistautuvansa sivustouudistukseen.

- Toivomme saavamme vastaajiksi Punaisen Ristin vapaaehtoisia, mahdollisia vapaaehtoisia, lahjoittajia ja myös niitä, joille järjestömme ei vielä ole tuttu, kertoo verkkotoimittaja Johanna Lassy-Mäntyvaara viestissään.

Kaikissa kyselyissä on lyhyt yhteinen osa sekä lisäksi sivustokohtaisia kysymyksiä. Yhteen kyselyyn vastaamiseen menee aikaa max. 10 min.

Kyselyt

Punaisen Ristin pääsivustosta (punainenristi.fi ja lahjoita.fi): https://www.surveymonkey.com/s.aspx?sm=ygjLpFnY_2bwAUpXW6hvYwuw_3d_3d

Vapaaehtoisen pelastuspalvelun sivuista (vapepa.fi):
 https://www.surveymonkey.com/s.aspx?sm=hzf01xEowdL9pfZ94jNUwg_3d_3d

Punaisen Ristin nuorten sivuista (d2c.fi):
 https://www.surveymonkey.com/s.aspx?sm=CaLlkqcpoqq0bGawJSTdVw_3d_3d

Nuorten turvatalojen sivuista (nuortenturvatalo.fi):
 https://www.surveymonkey.com/s.aspx?sm=lsbJk3zIorLXaWpeLd_2bBcg_3d_3d

Kyselyä käytetään pohjana uudistukselle, jossa on tavoitteena saada SPR:n sivusto palvelemaan entistä paremmin eri käyttäjäryhmiä, erityisesti vapaaehtoisia. Tarkoitus on kehittää paikallista nettinäkyvyyttä entistä selkeämmäksi ja yhdenmukaisemmaksi. Myös julkaisujärjestelmä vaihtuu.

Edellisen kerran SPR:n sivut uudistuivat 2005.

(Kirjoittaja on SPR:n Kallio-Käpylän osaston jäsen).

Mitä oikeastaan tarkoitetaan sanoilla verkkosivu, verkkosivut, verkkosivusto ja verkkopalvelu? Mitä eroa on etusivulla, kotisivulla, pääsivulla ja sivupohjalla? Miten verkko-osoite pitäisi kirjoittaa painetussa mediassa? Www:n kanssa vai ilman? Mitä näillä on eroa? Tämä artikkeli kiteyttää vastauksia esitettyihin kysymyksiin.

Aiemmin kirjoitettu käsitesekamelska-artikkeli keskittyi julkaisujärjestelmiin liittyviin moninaisiin käsitteisiin. Dialogin Liisa Kontio tarttui kommenteissa virinneeseen keskusteluun nettisivustoihin liittyvistä käsitteistä ja jatkoi aiheesta oman artikkelin Inspis-blogiin. Artikkeli “Käsitesekamelskaa ja digislangia” tarttuu verkkosivuihin liittyviin moninaisiin käsitteisiin ja esittää Dialogi-toimiston oman pohdinnan tulokset. Tässä artikkelissa tiivistetään keskeisiä artikkelin väitteitä. Alkuperäinen Liisa Kontion artikkeli kannattaa lukea, koska kaikkia termilinjauksia ei tässä artikkelissa toisteta. Tässä artikkelissa esitetyt suositukset ovat myös osittain tulkintoja alkuperäisestä artikkelista.

Ei suositeltavia slangitermejä: www-sivusto, www-sivut, nettisivut, webbisivut

Rakkaalla lapsella on monia nimiä ja verkkosivustoihin viitataan puhekielessä hyvin monenlaisilla termeillä. Tämä on ymmärrettävää ja sallittavaa. Kirjoitetussa kielessä olisi kuitenkin suositeltavaa pyrkiä käyttämään ymmärrettävämpiä ja yksiselitteisempiä termejä, kuten “verkkosivusto”- ja “verkkopalvelu”-termejä.

Verkkosivusto ja verkkopalvelu ovat selkeitä termejä

Esimerkiksi “verkkosivu” ja “verkkosivut” ovat ongelmallisia termejä niiden moniselitteisyyden takia. Erityisesti verkkosivuista puhuttaessa on vaikea päätellä millaiseen joukkoon sivuja puhuja viittaa. Jos viitataan vain yksittäiseen sivuun, niin verkkosivu on hyvä termi, mutta kovin usein yksikkömuodolla valitettavasti viitataan kokonaiseen palveluun. Suositeltavaa olisi käyttää “verkkosivusto”-termiä aina kun se tuntuu soveltuvalta.

“Verkkopalvelu”-termiä lienee syytä käyttää silloin kun kyseessä on paljon toiminnallisuutta sisältävä, laaja kokonaisuus. Tosin “verkkosivusto”-termillä voinee hyvin viitata laajempaankin palveluun, joten isojen palveluiden kohdalla kyse lienee makuasiasta. Puhtaasti toiminnallisiin palveluihin kannattaa käyttää ensisijaisesti “verkkopalvelu”-termiä. Esimerkiksi Reittiopas on ehdottomasti enemmän verkkopalvelu kuin verkkosivusto. VR:n verkkopalveluun voi sitten jo varmasti viitata ihan yhtä lailla verkkosivustona kuin verkkopalveluna.

“Verkkosivusto”-termin yksiselitteisyys ja tunnettuus on kiistattomasti paras, mutta “Verkkopalvelu”-termi on viime vuosina vakiintunut alan ammattitermistöön. Esimerkiksi julkishallinto käyttää “verkkopalvelu”-termiä varsin johdonmukaisesti. Esimerkkinä voi tutustua vaikkapa Verkkopalvelujen laatukriteeristöön tai Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet –dokumenttiin. Jopa energiayhtiöt ja teleyhtiöt ovat hiljalleen taipuneet viittaamaan myös verkkosivustoihinsa “verkkopalvelu”-termillä yhä useammin.

Etusivu on parempi termi kuin kotisivu

Etusivusta puhuttaessa pitäisi voida luottaa siihen, että tällöin viitataan koko palvelun etusivuun. Kilpailevaa “kotisivu”-termiä ei tulisi käyttää, koska se sotketaan usein “kotisivusto” –termiin. Esimerkiksi VR:n etusivu löytyy osoitteesta www.vr.fi.

Pääsivu on toinen hyvä termi viittaamaan palvelun sisällä olevien osioiden pääsivuihin. Pääsivun määritelmä onkin Dialogilla harvinaisen napakka:

“Pääsivu tarkoittaa tietyn sivuryhmän kuten vaikka Palveluiden ensimmäistä sivua, joka tyypillisesti kokoaa yhteen tärkeimmät ja houkuttelevimmat sisällöt sen ”alta” löytyviltä alasivuilta. Tässä mielessä etusivu on siis koko sivuston pääsivu.”

Esimerkiksi VR:n sivustolla hyviä esimerkkejä pääsivuista olisivat “Palvelut” –pääsivu tai “Asiakaspalvelu” –pääsivu.

Lopuksi Liisa Kontio esittää vielä Dialogin näkemyksen siitä kuinka markkinoinnissa tulisi viitata verkko-osoitteeseen, kuten http://www.vierityspalkki.fi. Suositus on käyttää www.vierityspalkki.fi –muotoa aina kun mahdollista – joskin ytimekkäämpi vierityspalkki.fi voitaneen sallia joissain tilanteissa. Erityisesti havainnollisuuden vuoksi www.vierityspalkki.fi muotoa tulisi käyttää aina kun mahdollista.

Tarkempia perusteluja ja muutamia lisämääreitä voi lukea alkuperäisestä Inspis-blogissa julkaistusta artikkelista. 

Kiitokset Liisalle Vierityspalkin toimituksen puolesta erinomaisesta jatkoartikkelista!

Exove esittelee aamiaisseminaarissaan kaksi erilaisiin tarpeisiin suunniteltua avoimeen lähdekoodiin pohjautuvaa ratkaisua web-palveluiden toteutukseen.

Tällä kertaa esittelyssä on esimerkiksi CodeIgniter –niminen PHP-sovelluskehys jonka keskeisiä kilpailijoita ovat esimerkiksi Zend ja Symfony. Nämä mainitut sovelluskehyksethän tulevat yhä useammin vastaan myös perinteisten julkaisujärjestelmien kilpailijoina, koska mahdollistavat sovellusmaisten toimintojen toteutuksen helpommin ja nopeammin kuin tiettyyn käyttötarkoitukseen suunnitellut julkaisujärjestelmät.

Vierityspalkki tiedusteli Exoven Janne Kalliolalta hieman lisätietoa CodeIgniteristä ja sen käyttötarkoituksista Exoven projekteissa. Kalliola kommentoi CodeIgniterin käyttöä seuraavasti:

“CodeIgniter on nopein Model-View-Controller -pohjainen PHP-framework, eli siinä on suorin tie sovelluskehyksen läpi omaan koodiin. Siinä on kuitenkin kaikki oleelliset sovelluskehykseltä tarvittavat toiminnot. Lisäksi se on hyvin dokumentoitu, helposti laajennettavissa ja aktiivisesti kehittyvä. Sen huonoin puoli on PHP-pohjainen template-systeemi, jonka olemme päätyneet korvaamaan Smartylla.“

Kalliola kertoi myös hieman siitä millainen oppimiskynnyksen on havaittu olevan ja millaisten toimistojen ehkä kannattaisi kiinnostua CodeIgniteristä:

“CodeIgniter on nopea oppia, päivässä tai parissa pääsee jo tekemään omaa koodia. Meillä on lisäksi ohjausta uusille henkilöille, joten he pääsevät alkuun muutamassa tunnissa. CodeIgniter on hyvä web-palvelujen teossa, esimerkiksi Jaiku on alunperin toteutettu hyvin samanlaisella järjestelmällä. Eli tällaisia palveluja tekevien yritysten kannattaa ehdottomasti katsastaa CodeIgniter. Julkaisujärjestelmää siinä ei ole, mutta se on helppo laittaa toimimaan vaikkapa WordPressin vieressä.”

Muita seminaarissa käsiteltäviä aiheita ovat esimerkiksi Drupal ja erityisesti Drupalin tarjoamat mahdollisuudet omaan sovelluskehitykseen. Lisäksi Petteri Koponen on seminaarissa kertomassa Jaikun kokemista web-palvelun toteutuksen haasteista ja onnistumisista.

Ilmoittaudu 2.12.2009 järjestettävään aamiaisseminaariin web-palveluiden toteutuksesta Exoven sivustolla.

YLEn Isossa pajassa pidetty seminaari esteettömien verkkopalveluiden toteutuksesta keräsi reilut 100 osallistujaa Pasilaan. Laaja joukko osallistui seminaariin myös suorana lähetetyn videostreamin kautta.

Seuraavaksi poimintoja seminaarin avainkohdista ja esitetyistä ajatuksista.

Mikael Jungner avasi tilaisuuden motivoimalla esteettömämmän tietoyhteiskunnan rakentamiseen. Jungner totesi maailmassa pärjäämisen vaativan yhä enemmän tietoa, ja yhä useamman tulisi myös päästä käsiksi tähän tietoon. Jungner perusteli esteettömämmän verkon kehitystyön merkitystä erityisesti hyvyyden tavoittelun arvokkuudella.

Jungner kertoi herätelleensä myös YLEn Uusien palveluiden ihmisiä katsomaan asioita laajemmin kuin sen muutaman sadan pääkaupungilla asuvan iPhonea käyttävän web-kehittäjän näkökulmasta.

Epäilemättä kotimainen web-kehityksen yhteisö on jossain määrin keskittynyt pääkaupunkiseudulle, joten vertaus ei ole aivan tuulesta temmattu. Verkon käyttö ja hyödyntäminen nousisi varmasti uudelle tasolle jos ABC:lla kahvilla käyvät rekkamiehetkin kokisivat aidosti pääsevänsä osaksi tietoverkkojen tarjoamia mahdollisuuksia.

Erityishaasteena Jungner piti esteettömän verkon rakentamisen hajaantuneisuutta. Esimerkiksi valtio ei voi ratkaista ongelmaa vain ostamalla uutta teknologiaa tai tietojärjestelmiä, vaan esteettömämpi verkko syntyy vain useiden tuhansien ihmisten oppimisen ja valveutumisen kautta.

Nordean verkkopalvelukehityksessä työskentelevä Laura Turkki alusti paneelikeskustelua kertomalla mistä esteettömyydessä on kyse. Aluksi käytiin käsitteistöä läpi ja havaittiin, että esteettömyys on suosituin termi kuvaamaan aihepiiriä. Myös saavutettavuus sai jonkin verran ääniä, mutta jäi ainakin seminaarin yleisössä vähemmistöön. Laura Turkki itse kertoi puhuvansa usein huomioivasta suunnittelusta jota hän itse piti hyvin kuvaavana sanana erityisesti verkkopalveluiden suunnittelussa.

Turkin esityksessä myös käsiteltiin esteettömyyden erilaisia tasoja verkkopalveluprojekteissa. Eri tasoja tunnistettiin olevan viisi (5) kappaletta.

1. Alusta, arkkitehtuuri –taso jossa varmistetaan, että esteettömyysvaatimuksien toteuttaminen on teknisesti mahdollista eikä valittu alusta aseta erityisiä esteitä tähän.
2. Käyttöliittymä/interaktiosuunnittelu –taso jossa varmistetaan käyttöliittymän helppokäyttöisyys, selkeys ja fokus. Erityisesti tätä tasoa pidettiin merkityksellisenä tasona jossa jo ensimmäisten käyttöliittymämallien tekijällä on iso rooli käyttöliittymän perusratkaisujen luomisessa. Toisaalta myös koodareiden roolia pidettiin tärkeänä, koska esteettömyydessä on yhtä lailla kyse teknisesti laadukkaiden ratkaisujen toteuttamisesta.
3. Graafinen suunnittelu –taso jossa huolehditaan esimerkiksi riittävästä kontrastista ja visuaalisten elementtien selkeydestä.
4. Sisällöntuotanto -taso (kuva, teksti, liikkuva kuva, ääni+puhe) jossa huolehditaan esimerkiksi tekstivastineista ei-tekstimuotoiselle medialle. Luennoitsija painotti sisällöntuotantotason merkitystä käytännön saavutettavuuden kannalta. Samalla todettiin tämän tason olevan myös kaikkein haastavin ja vaativan koulutusta, koska kovin paljon yksiselitteisiä sääntöjä ei ole. Esimerkiksi Nordea on monessa kohtaa jättänyt ALT-tekstit kuvista pois, koska on katsonut että monet kuvat eivät tuo mitään lisähyötyä pankkiasioiden hoitamiseen. Monet esteettömyysasiat kietoutuvat siis järkevään verkkokirjoittamiseen ja esimerkiksi otsikoiden oikeaoppiseen käyttöön (h1, h2, h3, jne.) ja linkkitekstien kuvaavuuteen (ei käytetä “Lue lisää” –tyyppisiä linkkejä esimerkiksi).
5. Johto –taso jossa määritellään esteettömyys strategiseksi tavoitteeksi ja määritellään budjetit mm. käytettävyyden ja esteettömyyden testaamiseen. Johtoa pidettiin tärkeänä tekijänä myös sopimusneuvottelujen näkökulmasta, koska elleivät esteettömyysasiat ole vaatimuksissa, niin ne helposti jäävät toteuttamatta projekteissa (ja jälkikäteen asioiden korjaaminen ei yleensä onnistu).

Ohjeistuksia asioiden oikein tekemiseen todettiin olevan enemmän kuin tarpeeksi, mutta ongelmana nähtiin ohjeiden laajuus ja keskinäinen päällekkäisyys. Ohjeista keskeisimpiä luettavia todettiin olevan WCAG 2.0 joka on tulostettuna noin 70 sivua.

Muita seminaarissa mainittuja ohjeistuksia saavutettavan verkkopalvelun toteutukseen:

• WCAG 1.0
• Näkövammaistahojen koostesivu eri ohjeistuksista.
• Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteutuksen periaatteet (JHS 129) joka tosin alkaa olla jo hieman ikääntynyt ollessaan vuodelta 2005.
• Laatua verkkoon –verkkopalveluiden laatukriteeristö joka on hieman uudempi sisällöllisesti ollessaan päivitetty vuonna 2008.
• Suomen Dfa-verkosto on myös koostanut kattavan linkkilistan eri ohjeistuksista ja aiheeseen liittyvistä opinnäytetöistä. Valitettavasti monet sivun linkeistä ovat tosin rikkinäisiä.
• Papunet.net on sivusto puhevammaisuudesta ja selkokielestä.

Verkosta saatavilla olevia automaattisia validaattoreita ym. automaattisia tarkistustyökaluja ei selkeästi haluttu korostaa, koska moni totesi näiden olevan lähinnä ohjelmistokehittäjille soveltuvia apuvälineitä joilla saadaan karsittua pois kaikkein karkeimmat virheet. Totuudenmukaisen esteettömyystarkistuksen katsottiin vaativan aina ihmisen testaamaan palvelua.

Paneelikeskustelun havainnoista raportoitiin Twitterissä ja Qaikussa. Seuraavaksi muutamia paneelikeskustelun havaintoja tiivistettynä:

• Oikeaoppisen otsikoinnin tärkeyttä korostettiin monessa kohtaa. Otsikkotasojen käytöllä (h1, h2, h3, h4) todettiin olevan iso merkitys esimerkiksi näkövammaisille koska otsikoiden kautta voi nopeasti "skannata" sivun. Lihavointia ei täten suositeltu käytettäväksi esimerkiksi väliotsikoinnin korvikkeena.
• Verkkopalveluiden esteettömyystestauksia voi tilata Näkövammaisten keskusliitolta. Esimerkiksi Kela kertoi käyttäneensä testauspalvelua ja palvelua suositeltiin muillekin.
• Näkövammaisten keskusliitto on yrittänyt löytää esteetöntä julkaisujärjestelmää huonolla menestyksellä. Suoraan paketista esteettömyysvaatimuksiin vastaavaa julkaisujärjestelmää ei ole löytynyt ja Näkövammaisten keskusliitto on päätynyt lähteä kehittämään tällaista julkaisujärjestelmää räätälityönä. Työssä on yhteistyökumppanina Twinkle Oy.
• PDF-formaatin haitallisuus tuli myös esiin monessa kohtaa. PDF:n todettiin olevan edelleen aikamoinen kirosana monelle näkövammaiselle. PDF:n käyttöä ei pidetty asiana joka pitäisi täysin kieltää, mutta monien julkishallinnon organisaatioidenkin todettiin julkaisevan pdf-muodossa tärkeitä ohjeistuksia joiden kanssa moni näkövammainen on ongelmissa.
• Flashin todettiin olevan oikein tehtynä siedettävä näkövammaisille. Esimerkiksi YLE Areenan käyttö onnistui välttävästi myös apuvälineen avulla ja jopa videoplayerin painikkeita pystyi käyttämään. Tässäkin tosin korostettiin, että toteutusvaiheessa on playerin koodaajan pitänyt ottaa huomioon mahdollisuus käyttää videosoitinta näppäimistöltä ja ruudunlukijan avustamana.
• Mielenkiintoisena huomiona todettiin, että esimerkiksi näppäimistöllä web-sivustojen käyttö on vaikeutunut viime aikoina. Esimerkiksi Enterin painaminen ei avaa linkkiä useinkaan. Täten todettiin kehityksen olevan menossa esteettömyyden osalta paikoitellen huonompaan suuntaan. Adagen panelisti naurattikin yleisöä sanomalla, että edelleen:

“Useimmat verkkopalvelut tehdään nuorille hävittäjälentäjille joilla on isolla näytöllä varustetut Mac-tietokoneet.”

• Jonkin verran sivuttiin myös ihan käytännön tekemisen haasteellisuutta. Esimerkiksi validaattoreiden ja orjallisten ohjeiden noudattamisen todettiin johtavan helposti tilanteeseen jossa sivustolla on “liikaa saavutettavuutta”. Esimerkiksi kuvien ALT-tekstin todettiin olevan tarpeellinen vain jos kuva on verkkopalvelun käytön kannalta olennainen. Esimerkiksi puhtaiden kuvituskuvien ALT-tekstillä ei katsottu olevan käytännön merkitystä verkkopalveluiden käytön kannalta. Myös esimerkiksi linkkien “title” arvojen täyttäminen järkevien tekstilinkkien kohdalla todettiin olevan ylitse menevää ohjeiden noudattamista.

Monessa kohtaa myös korostettiin, että näkövammaisten huomioimisessa ei ole niinkään kyse täysin sokeiden ihmisten huomioimisesta vaan paljon suurempi joukko ovat esimerkiksi ikänäöstä kärsivät ihmiset. Näitä yli 50-vuotiaita heikkonäköisiä henkilöitä todettiin olevan Suomessa jo nyt useita satoja tuhansia ja näiden henkilöiden internet-käyttö kasvaa erittäin nopeasti. Näiden henkilöiden huomioinnin todettiin myös olevan jopa vaikeampaa kuin täysin sokeiden ihmisten huomiointi. Heikkonäköiset kun vaativat verkkopalvelun käyttöliittymältä ja sisällöiltä hyvää kontrastia, suurennettavuutta ja toimintopainikkeiden visuaalista selkeyttä.

Seminaarissa päätettiinkin jatkossa tarjota halukkailla workshop-tyyppistä koulutusta esteettömien verkkopalveluiden suunnittelusta. Workshopista kiinnostuneet voivat ilmaista kiinnostuksensa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen aki.kekalainen (at) yle.fi.

Myös sisällöntuottajille suunnattua koulutusta toivoisi jatkossa olevan paremmin saatavilla, koska sisällöntuottajien rooli esteettömien verkkopalveluiden toteutuksessa on merkittävä.

Pidettyjen esityksien esitysmateriaalit voi ladata yle.fi/esteettomyys –sivustolta.

Lisätietoa esteettömyydestä saa tutustumalla esimerkiksi seuraaviin opinnäytetöihin ja sivustoihin:

• Saavutettava.fi –verkkopalvelu. Saavutettava.fi julkaisee uutisia ja artikkeleita saavutettavien verkkopalveluiden toteutuksesta.
• Diplomityö: Saavutettavuus mukautuvan verkkopalvelun suunnittelussa ja toteutuksessa (Kaikuvuo Ilkka, 2006), pdf-dokumentti
• Diplomityö: Verkko-opetuksen saavutettavuus (Salomaa Anneli 2006)
• Accessibility in Internet Services - Case Electronic Banking (Vilen Jaakko 2006, pdf-tiedosto)
• Diplomityö: Verkkosivustojen esteettömyyden asiantuntija-arviointi (Turkki Laura 2005, pdf-tiedosto)
• Pro gradu: Esteettömyysohjeistot verkkosivustojen toteutuksen ja arvioinnin näkökulmasta (Helin Leena 2005, pdf-tiedosto)
• Diplomityö: Selkokielisten Internet-sivujen käytettävyys kehitysvammaisilla käyttäjillä (Kuusela Marjo 2004, pdf-tiedosto)
• Lisää aiheeseen liittyviä opinnäytetöitä ja raportteja löytyy myös Vierityspalkin Raportit ja lähteet –sivulta.