Artikkelissa on listattu numerojärjestykseen joukko Suomessa käytössä olevia avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmiä. Listan järjestys perustuu subjektiiviseen kiinnostavuuteen ja ei täten edusta mitään “parhaat avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmät” –listaa. Painoarvoa on annettu yleisyydestä Suomessa ja siitä kuinka hyvin järjestelmä on onnistunut löytämään oman asiakasryhmänsä. Julkaisujärjestelmähän tulee aina valita oman käyttötarpeen perusteella ja tällöin mikä tahansa listan järjestelmistä voi osoittautua parhaaksi valinnaksi.
1. Wordpress – pienien, blogityyppisten verkkopalveluiden julkaisujärjestelmä
Wordpress on vakiinnuttanut asemansa kirkkaimpana tähtenä avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmäkentällä. Wordpressin ominaisuuksien kehittyminen on ollut jo useita vuosia huikeata. Ketterästä ja kompaktista blogialustasta on viime vuosina kuoriutunut esimerkillinen julkaisujärjestelmä joka hallitsee niin versionhallinnan kuin kuvien kokomuunnokset. Wordpress on myös onnistunut säilyttämään soveltuvuutensa yksinkertaisiin blogipalveluihin eikä ole lähtenyt laajentumaan Drupalin kaltaiseksi monitoimityökaluksi.
Täten Wordpress on saavuttanut varsin ylivoimaisen aseman blogijulkaisujärjestelmänä. Muita julkaisujärjestelmiä verrataan Wordpressiin aina kun on kyse yksittäisen artikkelin julkaisemisesta ja siihen liittyvistä tukitoiminnoista. Helppokäyttöisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta voikin pitää yhtenä Wordpressin vahvuuksina. Toiminnot on suunniteltu siten, että satunnainenkin ylläpitäjä osaa tehdä helpoimmat päivitystoiminnot.
Wordpressin laajennukset ja tukipalveluiden verkosto on omaa luokkaansa. Korkealuokkaisia laajennuksia löytyy tuhansittain ja osaavia web-kehittäjiä Suomestakin todennäköisesti muutamia tuhansia. Käyttöönoton helppoutta ja riskittömyyttä korostaa myös mahdollisuus ottaa ensin käyttöön palveluna tarjottava Wordpress.com –palvelu ja siirtyä itse ylläpidettävään ympäristöön vasta tarpeiden kasvaessa. Näin on esimerkiksi Vierityspalkki.fi-blogin kehitys kulkenut.
Wordpressin viimeisimpiä kehitysaskeleita on ollut automaattinen päivityspalvelu jolloin tarve jatkuvalle tekniselle ylläpidolle on erittäin pieni. Tosin tämä edellyttää toki järjestelmän soveltamista juuri siihen käyttötarkoitukseen mihin se on suunniteltu – siis blogeihin ja pieniin blogimaisiin verkkosivustoihin.
2. Joomla – keskikokoisten, viestinnällisten verkkopalveluiden julkaisujärjestelmä
Joomla on osoittautunut poikkeuksellisen kestäväksi tuotteeksi jolle on muodostunut Suomessakin vahva kannattajakuntansa. Erityisesti pienet ja keskikokoiset web-suunnittelutoimistot ovat löytäneet Joomlasta hyvän kumppanin. Joomla on ominaisuuksiltaan monipuolinen julkaisujärjestelmä joka soveltuu erityisen hyvin kohtuullisen “perinteisille”, viestinnällisille verkkosivustoille. Joomlaan löytyy myös paljon laajennuksia ja lisäosia. Joomlan ehdottomasti merkittävin vahvuus on kuitenkin käyttöliittymän yksinkertaisuudessa tavalliselle sisällöntuottajalle.
Esimerkiksi hiljattain tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin Drupalin ja Joomlan keskeisiä eroja. Joomlan käyttäjäystävällisyys tavallisen sisällöntuottajan näkökulmasta oli merkittävästi Drupalia parempi. Tämä tutkimustulos on helppo allekirjoittaa vaikka ei Joomlakaan mikään Wordpressin veroinen käytettävyydeltään ole.
Yleisin kritiikki Joomlaa kohtaan tulee kehittäjiltä joiden on pitänyt räätälöidä Joomlaa vaativampiin ratkaisuihin tai isojen verkkopalveluiden tarpeisiin. Kritiikki on kuitenkin hieman laantunut Drupalin tulon myötä ja nykyisin Joomlalla on varsin hyvä maine keskikokoisten, viestinnällisten verkkopalveluiden julkaisujärjestelmänä. On jopa ollut viitteitä siitä, että Joomla kasvaa tietyillä alueilla jopa Drupalin kustannuksella.
3. Drupal – yhteisöllisten ja isojen verkkopalveluiden räätälöintialusta
Drupal on erittäin suosittu tällä hetkellä Suomessa ja todennäköisesti suosio jatkuu ainakin läpi vuoden 2010. Drupalin suosion takana on erityisesti sen kehittäjäystävällisyys. Drupalia on mahdollista laajentaa hallitusti ja Drupal soveltuu erityisen hyvin monimutkaisiin, isoihin verkkopalveluihin. Toisaalta Drupal ei ole helppo järjestelmä ja täten se on myös it-yrityksille ja digitoimistoille kiinnostava valinta, koska laskutettavan ohjelmointi- ja käyttöönottotyön osuus on huomattavasti esimerkiksi Joomlaa suurempi. Tosin asiakaskin saa vastinetta rahalle, koska Drupalin laajennettavuus ja suorituskyky ovat Joomlaa paremmat. Lisäksi php+MySQL –yhdistelmään perustuvana järjestelmänä osaavaa ohjelmointivoimaa löytyy maasta erittäin runsaasti.
Drupalista on julkaistu myös Drupal Gardens –versio joka on täysin palveluna tarjottava ratkaisu. Lisäksi Drupaliin on mahdollista ostaa myös kaupallinen tukipaketti. Täten Drupal on kehittymässä hyvää vauhtia raskaamman sarjan peluriksi julkaisujärjestelmäkentällä. Tosin mihinkään yksinkertaisiin verkkopalveluihin Drupalia ei kannata soveltaa. Toistaiseksi erityisesti mediayhtiöt ja muut kuluttajille suunnattuja yhteisöpalveluita toteuttavat tahot ovat olleet Drupalista kiinnostuneimpia.
Drupal on vastannut markkinoiden tilaukseen yhteisöllisten verkkopalveluiden kehitykseen soveltuvasta alustasta. Samalla Drupal on onnistunut vakuuttamaan kehittäjät hyvästä räätälöitävyydestään. Lupaus järkevästä räätälöitävyydestä onkin kestänyt myös varsin hyvin käytännössä, mutta tätä voidaan pitää myös isoimpana tulevaisuuden riskinä. Laadukas, suoraan paketista käyttöön otettava julkaisujärjestelmätuote ja räätälöintiin soveltuva joustava viitekehys ovat ulottuvuuksia joita on hyvin vaikea saada pidettyä saman järjestelmän ominaisuuksina. Moni pitää yhtälöä suoranaisena mahdottomuutena. Drupal ei ole vielä tehnyt aivan selväksi omaa strategiaansa kompaktin tuotteen ja räätälöintialustan yhdistämisessä.
Drupal on saanut parin viime vuoden aikana runsaasti referenssejä. Ehkä eniten mediajulkisuutta on viime aikoina saanut Valkoisen talon päätös käyttää Drupalia julkisten verkkosivustojen alustana. Suomessa esimerkiksi mediatalot ovat hyödyntäneet Drupalia. Viimeisimpiä toteutuksia ovat olleet mm. Nelonen ja Uusi Suomi.
4. Liferay – Java-pohjainen portaalialusta jota sovelletaan moniin eri tarkoituksiin
Liferay on Suomessa ollut jo pitkään varsin suosittu ja Liferay-fanaatikkoihin törmää säännöllisesti. Java-puolella Liferay onkin pitkään ollut varsin omassa sarjassaan. Esimerkiksi LifeRayn Suomen yhteisösivusto on kohtuullisen aktiivinen.
Liferay on Suomessa poikkeuksellisen monen it-talon tarjonnassa ja todennäköisesti tämän seurauksena järjestelmän maine on myös hyvin vaihteleva. Järjestelmällä on ehditty tekemään niin onnistuneita kuin vähemmän onnistuneita projekteja.
Tunnettuja Liferay-referenssisivustoja ovat Suomessa mm. Helsingin Sanomien Oma Kaupunki, Vauva, OmaOulu, TerveSuomi, Aktia. Täten Liferay:lla on Suomessa jo kohtuullisen laaja asennuskanta vaikka Joomlan ja Drupalin asennusmääriin ei Liferay pääsekään.
LifeRay on monelle it-talolle ollut se ensimmäinen avoimen lähdekoodin järjestelmä jonka he ovat ottaneet valikoimiinsa. Täten LifeRayn osaamisella alkaa olla jo jonkin verran historiaa Suomessa. Nykyisin Liferayta tarjoavat mm. Alfame, Ambientia, Arcusys, Forssavisio, Ixonos, Logica, Samcom. Lisäksi Ch5 Finlandin Navigo Portal perustuu Liferay-tuotteeseen ja Logican “Portaali palveluna” tuotteen toimitus tehdään myös Liferayn avulla.
Nykyisin Alfresco on noussut kuitenkin haastamaan Liferayn asemaa ja tulevaisuus LifeRayn osalta näyttääkin hieman sumuiselta.
5. Alfresco – järeätä dokumenttienhallintaa ja web-sisällönhallintaa samassa paketissa
Alfresco on ollut parin viime vuoden aikana nopeasti nouseva tähti joka yhdistää dokumenttienhallinnan ja web-sisällönhallinnan samaan kokonaisuuteen. Täten Alfrescoa on ollut myös haastavaa luokitella. Java-pohjaisena ratkaisuna Alfresco ei ole pienten sivustojen tarpeisiin edes tehty joten yleisyys tuskin tulee esimerkiksi Drupalia tavoittamaan. Alfresco kilpaileekin hieman raskaammassa sarjassa haastaen esimerkiksi Microsoftin SharePointtia. Alfrescoa pidetään kenties vahvimpana avoimen lähdekoodin puolelta tulevana SharePointin haastajana intranet-käyttötapauksissa.
Alfrescoa käytetään myös usein vain sisältövarastona jolloin joku toinen järjestelmä hoitaa varsinaisen verkkopalvelun esittämiskerroksen hallinnan. Useimmiten vastaantuleva yhdistelmä on LifeRay+Alfresco. Alfrescosta löytyy ominaisuuksia myös dokumenttienhallintaan ja ryhmätyöskentelyyn. Ja kuten todettua, myös yksinään puhtaassa web-sisällönhallinnassa Alfresco on kohtuullinen järjestelmä, mutta järjestelmän käyttö ja kehitys ei ole painottunut tähän puoleen.
Suomessa Alfrescolla on kourallinen integraattoreita. Näistä Proactum lienee näkyvin Alfrescon päälle ratkaisujaan rakentava talo, mutta Alfresco on tuttu myös Logicalle. Alfrescon voi ennustaa yleistyvän tasaisesti Suomessa nykyisellä kasvuvauhdilla ja positiivisella nosteella. Mikäli tuotekehitys etenee viime vuosien vauhdilla voi Alfrescosta syntyä myös vakava haastaja raskaamman sarjan suljetuille tuotteille, kuten SharePointille tai Oraclen sisällönhallintajärjestelmille.
6. eZ Publish – keskiraskasta web-sisällönhallintaa
EZ Publish on rantautunut Suomeen varsin hiljattain vaikka järjestelmä on lähtöisin Norjasta ja on varsin laajalle levinnyt web-julkaisujärjestelmä. Suomessa edustajina on esimerkiksi Naviatech joka vaihtoi oman julkaisujärjestelmätuotteensa eZ Publishiin vuonna 2008.
Norjalainen eZ on kerännyt käyttäjiä erityisesti mediataloista ja järjestelmää pidetään varsin pätevänä web-julkaisujärjestelmänä. Esimerkiksi Vierityspalkin aiemmin julkaisemassa raportissa Exoven seminaarista arvioidaan eZ Publishin olevan soveltuvin isoihin verkkopalveluihin joissa yhteisölliset ominaisuudet ovat rajalliset. Ez Publishin tyypillisimmät sovelluskohteet ovatkin isoissa, viestinnällisissä verkkopalveluissa.
Hieman poikkeavaa on myös eZ Publishin vahvasti emoyhtiön johtama tuotekehitysmalli jota voidaan pitää mielenkiintoisena yhdistelmänä avoimen lähdekoodin ja suljetun lähdekoodin kehitysmalleista. Toistaiseksi Suomen markkinoilla eZ on vielä Joomlan ja Drupalin haastaja. Myöskin php-pohjaisena järjestelmänä eZ Publishilla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet haastaa Joomlaa ja Drupalia näiden tyypillisimmissä käyttötapauksissa.
7. DotNetNuke - .Net-pohjainen web-julkaisujärjestelmä jolla vahva ekosysteemi ympärillä
DotNetNuke poikkeaa php-pohjaisesta valtavirrasta, koska DotNetNuke on .Net-teknologialla toteutettu avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä. DotNetNuke on maailmalla erittäin suosittu ja ollut markkinoilla jo pitkään. Poikkeuksellisen avoimen lisenssimallin ansiosta Suomessakin on käytössä muutamia julkaisujärjestelmiä jotka ovat DotNetNuke-järjestelmiä, mutta nämä on brändätty uudella nimellä. Tunnetuimpia lienee Sanoma-konsernin palveluissa käytetty 2ndheadin NFO2. Nykyisin DotNetNuken ainoita aktiivisia integraattoreita taitaa tosin Suomessa olla vain Avenla ja Avenlakin on ottanut valikoimiinsa lisäksi .Net-pohjaisen EpiServer-tuotteen.
DotNetNuken merkittäviä vahvuuksia on pitkään ollut tuotteen ekosysteemi jonka kautta löytyy tuhansittain laajennuksia ja lisäosia (esim. Snowcovered.com). Lisäosat maksavat yleensä muutamista kymmenistä euroista aina muutamiin satoihin euroihin. Tämä lisäosien hinnoittelumalli on ollut omiaan tuottamaan laadukkaita ja monipuolisia lisäosia järjestelmään. Tämä on jo vuosia erotellut DotNetNukea positiivisesti monista muista avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmistä.
DotNetNuken ympärillä on viime aikoina ollut varsin ristiriitaista uutisointia. Tuotteesta on lanseerattu uusia versioita ja nämä ovat saaneet erittäin positiivista palautetta. Myös ekosysteemi on kehittynyt ja saanut taakseen lisää rahoittajia. Käyttäjien antama palaute DotNetNuke-projekteista on kuitenkin edelleen huomattavasti negatiivisempaa kuin esimerkiksi Joomlan tai Drupalin kohdalla.
DotNetNukea voi pitää Suomessa haastajana jolla on vahva historia, mutta jonka tulevaisuus näyttää hieman sumuiselta. Ilman merkittäviä, uusia integraattoreita voi tuotteen asema Suomessa jäädä marginaaliseksi.
8. Plone – järeä julkaisujärjestelmä laajoille verkkopalvelukokonaisuuksille
Plone on Suomessa harvojen käyttämä järjestelmä, mutta Plonen harvalukuinen käyttäjäjoukko ei johdu järjestelmän puutteellisuudesta vaan pikemminkin siitä, että eksoottiset Python ja Zope eivät ole laajasti ohjelmoijien hallinnassa. Plonen kehittäjäjoukko kuuluu myös siihen sarjaan joka menee helposti fanaattisuuden puolelle. Toisaalta tiettyyn ylpeyteen on aihetta, koska Plonen käyttäjinä on maailmalla joukko todella raskaan sarjan organisaatioita. Usein mainittuja ovat monet USA:n turvallisuusorganisaatiot, NASA, Lufthansa ja eBay.
Käyttötarkoituksien ja taustayhteisön näkökulmasta Plonea voisi kuvailla vaikka Drupalin isoveljeksi. Järjestelmien yhteisöissä on samaa fanaattisuutta, mutta Plone on suunniteltu vieläkin järeämpiin käyttötarkoituksiin. Erottelevana tekijänä on toki myös Drupalin keskittyminen yhteisöpalveluiden vaatimiin ominaisuuksiin. Plone on lähtökohdiltaan lähempänä perinteistä yksisuuntaista web-julkaisujärjestelmää.
Suomessa merkittävin Plonen käyttäjäorganisaatio on Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän yliopisto edustaneekin varsin sopivaa organisaatiota Plone-järjestelmälle. Plone soveltuu varsin hyvin hajaantuneiden, laajojen organisaatioiden sisällönhallintajärjestelmäksi. Plonen erityisvahvuuksia ovat esimerkiksi työnkulut jotka ovat yleensä tärkeitä suurille organisaatioille joissa julkaistavaa sisältöä pitää kontrolloida tarkoin.
Plonelle on vaikea ennustaa ruusuista tulevaisuutta, mutta vahvana marginaalipelaajana Plone todennäköisesti jatkanee vielä pitkään. Plonella on erityisominaisuuksia jotka tekevät siitä haastajan tilanteisiin joissa web-sisällönhallintajärjestelmältä halutaan esimerkiksi extranet-ominaisuuksia, kuten kevyitä ryhmätyötoimintoja. Myös raskaamman lähestymistapansa johdosta Plone asemoituu enemmän Alfrescon tai SharePointin kilpailijaksi kuin aiemmin mainitun Drupalin haastajaksi.
9. Umbraco – tuoretta, .Net-pohjaista web-julkaisua
Umbraco on .Net-pohjainen haastaja avoimen lähdekoodin markkinakentällä. Umbraco ei vielä haasta vakiintuneempia nimiä, mutta tarjoaa mielenkiintoisen vaihtoehdon .Net-kentällä koska järjestelmä ei (vielä) kärsi yleensä suosion myötä tulevista koodikerrostumista tai keskenään ristiriitaisista käyttöliittymäratkaisuista. Moni .Net-kehittäjä on ainakin löytänyt Umbracosta uuden ystävän turhaannuttuaan DotNetNuken historiallisiin koodikerrostumiin, hankalahkoon räätälöintiin ja portaalimaiseen perusarkkitehtuuriin.
Umbracoakaan ei tosin voida pitää suoraan paketista käyttöönotettavana tuotteena, koska tuote on lähtenyt alunperin liikkeelle enemmän sovelluskehitysalustana. Myös tuotteen oppimiskynnyksen on arvioitu olevan varsin korkea.
Umbracon selkeimmät vertailujärjestelmät suljetun koodin puolelta lienevät EpiServer ja SiteCore, joilla kummallakin on Suomessa integraattoreita.
Umbracoa voidaan pitää listan selkeimpänä villinä korttina. Järjestelmä on muihin mainittuihin tuotteisiin verrattuna selkeästi tuoreempi ja tuntemattomampi, erityisesti Suomessa. Järjestelmän pääsy listalle perustuu kuitenkin sen potentiaaliin. Suomessa on .Net-osaajia tuhansittain ja avoimen lähdekoodin tuotetarjonnassa on ollut pitkään iso aukko .Net-pohjaisten tuotteiden kohdalla.
DotNetNuke on ollut pitkään yksinäinen susi joka ei ole saanut rinnalleen kilpailijoita. Umbracolla on mahdollisuus monipuolistaa kenttää ja saada avoimen lähdekoodin kehittäjiksi lisää .Net-kehittäjiä.
10. Muut: Midgard, OpenCMS, Typo3, SilverStripe
Kymmenes sija listalla on jaettu ja menee joukolle tuotteita joilla on Suomessa sitoutunut joukko käyttäjiä, mutta jotka eivät ole onnistuneet saamaan merkittävää jalansijaa. Näistä tuotteista pisimmällä historialla ovat Midgard, OpenCMS ja Typo3. Kaikilla mainituilla tuotteilla on kannattajansa ja joukko osaavia tekijöitä Suomessa. Esimerkiksi TKK:n julkiset sivustot ovat Midgardin päällä. Jostain syystä tuotteiden ympärille ei ole vain syntynyt laajaa kannattajajoukkoa. Yhtenä syynä voi olla kaikkien mainittujen tuotteiden varsin korkea aloituskynnys ja paras soveltuvuus vaativiin käyttötarkoituksiin.
Tuoreemmista tulokkaista maininnan ansaitsee ainakin SilverStripe. SilverStripe on kerännyt nopeasti suosiota kykyjensä ja poikkeuksellisen vapaan lisenssinsä ansiosta (BSD-lisenssi). SilverStripe on myös hyvä esimerkki siitä kuinka pienenkin yrityksen kehittämä julkaisujärjestelmä voi saada verkon kautta suosiota ympäri maailman hyvinkin nopeasti. Oletettavaa on, että vastaavia kapean sektorin tähtituotteita syntyy jatkossakin lisää.
Yhteenveto: Markkinakenttä muuttuu nopeasti ja tuotteiden tulevaisuutta on vaikea ennustaa
Useimmat listalla olevat tuotteet ovat jo varsin vakiintuneita ja hyvämaineisia tuotteita. Tuotteet tarvitsevat kuitenkin aina paikallisesti ympärilleen riittävän joukon integraattoreita ja innostuneita kehittäjiä. Suomessa kovin moni tuote ei ole vielä kehittänyt tällaista paikallista ekosysteemiä. Erityisesti tukiorganisaatioiden ja Suomessa saatavilla olevien tukipalveluiden osalta moni tuote on vielä kovin kevyissä kantimissa.
Tuotteiden sijaan joskus onkin osuvampaa puhua projekteista jotka ovat jatkuvassa muutoksessa. Tämä vaikeuttaa etenkin tukipalveluiden tarjoamista ja kestävän liiketoiminnan rakentamista projektin ympärille. Moni tuote on loppujen lopuksi varsin pienen porukan käsissä ja muutoksia saattaa näin tulla nopeastikin. Tosin kuten edellisen artikkelin kommenteissakin korostettiin, niin tämä asia on hiljalleen muuttumassa muun muassa kaksoislisenssimallien ja virallisten tukiorganisaatioiden syntymisen myötä.
Järjestelmiä erottelevat myös lähtökohdat. Wordpressin kaltaisia tiukasti paketoituja yhden-kahden käyttötarkoituksen tuotteita ei ole listalla montaa. Monet tuotteet ovat enemmän alustoja jotka voidaan mukauttaa asiakaskohtaisiin vaatimuksiin kustannustehokkaasti. Monia tuotteita voisikin kuvailla valmistuotteiden ja räätälöintialustojen välissä oleviksi kompromissiratkaisuiksi. Tällaisen kompromissijärjestelmän riskinä on ajautua kehityksessä tilanteeseen jossa tuote on työläs ottaa käyttöön ja työläs räätälöidä. Asiakkaiden on syytä olla realistisia eikä järjestelmien kannata odottaa olevan samalla kertaa helppokäyttöinen tuote ja joustava räätälöintialusta.
Oman lisänsä listaan antavat vielä portaalijärjestelmät, kuten LifeRay ja DotNetNuke, joiden lähtökohdat web-sisällönhallintaan ja julkaisemiseen ovat paikoitellen kovin poikkeavia.
On myös vaikea kuvitella, että Wordpress, Drupal ja Joomla olisivat parhaat web-julkaisujärjestelmät joita maailma tarvitsee. Uusia tulokkaita syntyy jatkuvasti ja sopivalla yhdistelmällä voi saada nopeastikin suosiota. Esimerkiksi SilverStripe on hyvä esimerkki nopeasti viime aikoina suosiota keränneestä tuotteesta. Lieneekin turvallista ennustaa, että markkina tulee muuttumaan vielä varsin paljon lähivuosien aikana. Myös palveluna ostettavat ratkaisut tulevat lisäämään oman ulottuvuutensa markkinakentälle.
Asiakkaiden kannalta keskeinen johtopäätös on, että tuote kannattaa valita niiden vaatimuksien mukaan mitä tällä hetkellä on. Tulevaisuutta ei kannata yrittää liikaa ennustaa.
Ostajien kannalta on myös olennaista löytää sopiva kumppani joka on sitoutunut tuotteeseensa eikä tule vaihtamaan tarjoamaansa tuotetta joka toinen vuosi.
Avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmät ovat vuonna 2010 ehdottomasti kabinettikelpoinen vaihtoehto suljetuille tuotteille, mutta vailla ongelmia ei avoimen lähdekoodin markkinakenttäkään ole. Edelleen voi sanoa, että avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmät sopivat parhaiten asiakkaille jotka haluavat itse vastata järjestelmänsä kehityksestä, tuesta ja päivityksistä.
Katso myös aiempi artikkeli samasta aiheesta:
Tagit:avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmät, finland, open source cms