Omien verkkosivustojen merkitys kasvaa (taas)

Omien verkkosivustojen roolia ja merkitystä on kyseenalaistettu monessa vaiheessa 2000-luvulla. Ensin uskottiin, että keskitetyt portaalit korvaavat yritysten omat sivustot. Sitten nähtiin Googlen ja Facebookin kasvu niin isona tekijänä, että omiin sivustoihin ei enää panostettu samalla tavalla. Nyt tässä aaltoliikkeessä ollaan taas vaiheessa, jossa omien sivustojen merkitys kasvaa.

Artikkeli

Maailmallakin tätä samaa keskustelua on käyty monessa paikassa, ehkä isoimpana uhkana on nähty Amazon, joka etenkin USA:ssa on valtavan suuri verkkokauppa ja markkinapaikka. Amerikassakin on tosin jo viime vuosina herätty siihen todellisuuteen, että jos brändin oma verkkokauppa ei ole kunnossa, ja Amazonin myyntiehdot kiristyvät tai markkinapaikan maksut vain kasvavat, on neuvottelutilanne brändin kannalta aika heikko. Eikä omaa sivustoa laiteta iskuun parissa kuukaudessa, tai ainakaan asiakkaiden ostokäyttäytymistä ei muuteta nopeasti.

Suomessa isojen markkinapaikkojen ongelmat ovat olleet esillä lähinnä Woltin ja Foodoran kautta, kun moni ravintola on luopunut omista sivustoistaan, ja jäänyt sitten markkinapaikan kiristyvien ehtojen armoille. Sama ilmiö on ollut hotellien alueella jo pitkään. Esimerkiksi kansainvälinen Booking on iso peluri, josta harvalla majoituspalveluiden tarjoajalla on varaa olla poissa.

Näin ehkä hieman ironisesti, on omien verkkosivustojen merkitys kasvanut hyvin myyntiä tuottavien markkinapaikkojen seurauksena.

Panoksia Amazonin, Bookingin ja Woltin kaltaisiin markkinapaikkoihin vai omaan sivustoon?

Yleensähän tällaiset hallitsevat markkinapaikat ovat erinomaisia pienille yrityksille, jotka voivat keskittyä erottumaan konseptillisesti markkinapaikan suuresta tarjonnasta, ja tämä on myös markkinapaikan etujen mukaista, koska yleensä markkinapaikat haluavat tarjota mahdollisimman monipuolisen ja laajan kattauksen asiakkailleen. Ja käänteisesti, tämä sama asia ei aina ole hyvä asia isojen yritysten kannalta, jotka eivät ehkä kilpaile pelkästään persoonallisilla ja erottuvilla konsepteilla, vaan hakevat vaikkapa helppoutta, edullisia hintoja, asiakasuskollisuutta tai keskittyvät esimerkiksi yritysasiakkaisiin.

Täten etenkin isot yritykset ovat usein ongelmissa markkinapaikkakehityksen kanssa, ja moni on tästä tehnyt johtopäätöksensä ja lähtenyt panostamaan entistäkin isompia summia omiin kanaviinsa. Osa isoista on jopa päättänyt pysyä markkinapaikkojen ulkopuolella, kuten esimerkiksi kotimainen Kotipizza on tehnyt. Maailmalta näitä esimerkkejä löytyy vielä paljon lisää.

Useimmille yrityksille järkevin malli on panostaa kumpaankin, taktiseen näkyvyyteen ja löydettävyyteen markkinapaikoilta, mutta myös hyvään omaan sivustoon, tilauskanavaan tai verkkokauppaan. Ja tässä tasapainossa omat sivustot ovat viime vuosina olleet yhä tärkeämpiä kehityskohteita.

Somekanavien tehokkuus on heikentynyt

Toinen asiaan vaikuttava ilmiö on ollut myös sosiaalisen median kanavien tehokkuuden heikentyminen.

Mitä kalliimmaksi ja haastavammaksi potentiaalisten asiakkaiden saaminen omalle sivustolle tulee, sitä tärkeämmäksi nousee, millainen oma sivusto on, onko se paras mahdollinen? Saako oma sivusto mahdollisimman monen käyttäjän innostumaan ja ostamaan tai ottamaan yhteyttä yritykseen? Ja jos ostaminen ei ole juuri nyt ajankohtaista, miten tämä kiinnostunut ihminen saataisiin oman markkinoinnin piiriin?

Nämä ovat kysymyksiä, joita kysytään nyt yhä enemmän, ja ennustan näiden merkityksen vain kasvavan tulevina vuosina.

Sosiaalinen media, Google, Amazon, Booking, Timma ja monet muut markkinapaikat jatkavat porskuttamista toki, ja monelle brändille ne voivat olla edelleen toimivia kanavia. Yhä useammalle brändille ne ovat kuitenkin jatkuvasti kalliimpia ja haastavampia kanavia, ja tämä kehitys korostaa omien sivustojen laatua.

Ennustankin, että digitaalisen markkinoinnin budjeteista yhä isompi osa menee tulevina vuosina oman sivuston sisältöjen ja toiminnallisuuksien kehittämiseen.

PS. Tilaa Vierityspalkin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, joka koostaa artikkelit, linkkivinkit, työpaikat ja julkaisut (uutiskirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa).

PSS. Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin MRKTNG -lehdessä osana verkkosivustojen tulevaisuutta luotaavaa juttukokonaisuutta.

Perttu Tolvanen

Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!

4 kommenttia on “Omien verkkosivustojen merkitys kasvaa (taas)”

  1. Näen tän kehityksen todella terveenä internetin hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta. Itseasiassa myös demokratian kannalta. Mitä hajaututempaa tieto on, sitä hankalampaa sitä on kontrolloida tai menettää yhtäkkiä kun iso digijätti päättää että yrityksen sisältö ei olekkaan enää sopivaa heidän alustalleen.

    Toisaalta, organisaatiot itse tekee jo tiedon kadottamista. Sivustouudistuksissa ei pidetä huolta ajankohtaissisältöjen migraatiosta eikä osoiterakenteen säilyttämisestä tai uudelleenohjauksista. Tai poistavat vaikkapa Instagramista kaikki vanhat julkaisut uuden brändin lanseerauksen yhteydessä (looking at you Iittala).

    Kun omiin sivustoihin kiinnitetään nyt enemmän huomiota, seuraava kiva steppi olisi alkaa kiinnittämään enemmän huomiota siellä olevan tiedon historialliseen merkitykseen ja säilyvyyteen.

    Vähän tangentille lähtien: panostamalla omaan toteutukseen organisaatiot pystyy muovaamaan sivuston juuri heidän prosesseihin ja tarpeisiin sopivaksi. Tuntuu, että usein varsinkin digijättien kanssa teknologia on saanut ohjata tekemistä liikaa ja organisaatiot koittaa sitten sopia annettuihin raameihin. Tää on erityisen olennaista verkkokauppojen, ja oikeastaan kaikkien käyttäjien interaktioita vaativien sivustojen, kanssa – niissä saattaa usein olla taustalla vaikka mitä räätälöityjä prosesseja jotka palvelee kyseisen organisaation spesifiä tarvetta.

  2. Hyvää ja ajankohtaista pohdintaa jälleen kerran!

    Itse tulkitsen globaalia kehitystä kahden kiihtyvän “megatrendin” kautta. Ensimmäinen on “perinteisen” sosiaalisen median heikentyvä sisäänheittovoima yrityksille ja muille instituutioille. Tämä jäänee tosin nähtäväksi.

    Toinen on tekoäly. Tämä ei jää nähtäväksi vaan on todellisuutta jo nyt. Vaikka tekoälyn vaikutuksia lienee odotettavissa kaikkialla, sekä yrityksille että yhteiskunnalle yleisemmin “uhkana” lienee tekoälyn luoma geneerinen roska, mukaan lukien tarkoituksellisesti generoitu SEO-roska, jonka kanssa Google näyttää jo nykyisellään olevan suurehkoissa ongelmissa. Markkinointia ja mainontaa tulevat varmasti myös ravisuttamaan esimerkiksi “perinteisten” sosiaalisen median “vaikuttajien” kilpailuttaminen “tekoälyvaikuttajilla”. Esimerkiksi Etelä-Koreassa tämä trendi on jo varsin pitkällä. Muutaman vuoden päästä “tekoälyihmiset” tanssivat “oikeiden” ihmisten kanssa TikTokissa tai “oikeat” ihmiset katsovat, kun “tekoälyihmiset” tanssivat keskenään — tai mitä ikinä tästä sitten seuraakaan.

    Mihin erityisesti PK-sektorin yritysten ja heidän verkkosivustojen tulisi sitten panostaa lähitulevaisuudessa näiden trendien valossa? Olen kanssasi samoilla linjoilla siitä, että hyvät omat sivustot saattavat nousta jälleen arvoon arvaamattomaan. Koska sosiaalisen median sisäänheittovoimaan, SEO:on tai muuhun vastaavaan ei välttämättä voi kuitenkaan luottaa enää lähitulevaisuudessa, tärkeää lienee myös pitkäaikaisen brändin luominen; ei siis se, että tietty tuote tai palvelu löytyy hakukoneesta tai sosiaalisesta mediasta vaan pikemminkin se, että yritys löytyy sieltä, ja tuotteet löytyvät yrityksen toimivilta verkkosivustoilta. Toki kaikki on sektorikohtaista; vaikkapa fyysisiin tuotteisiin ja Amazoniin sidoksissa olevat yritykset tuskin pääsevät isännästään eroon.

    Vaikka “uhkia” on siis monia, kaikilla pilvillä on hopeareunus. Tämä pätee mielestäni myös esimerkiksi mediataloihin: kun jätevuoret kasvavat sietämättömiksi, ihmiset saattavat jälleen hakeutua luotettavampien tai ainakin perinteisempien lähteiden pariin. Parhaimmassa tapauksessa tekoälyn luomat mahdollisuudet tavallisille tallaajille tarjoavat myös polun takaisin Webin “kultaiselle ajalle” eli desentralisoituun Webiin, mukaan lukien henkilökohtaisten sivustojen osalta.

    Mutta minkälaisena näet ammattimaisen Web-kehityksen tulevaisuuden tekoälyn aikakaudella? Tästä aiheesta olisi mukava lukea vaikkapa kokonainen juttu!

  3. Timille: Tuo organisaatioiden itsensä tekemä tiedon tuhoaminen on kyllä todella relevantti ongelma. Tästä aiheesta on mulla parikin juttua luonnoksena, mut ei ole vielä ihan valmista. Se on vaikea asia, koska unohtamisella on myös puolensa. Ei ole välttämättä ihmiskunnan kannalta hyvä asia, että kaikki muistetaan ja tallennetaan. On tärkeätä, että iso osa asioista unohtuu ja katoaa. Sillä tavalla on ollut myös aina, joten tämä internetin ikuinen muistaminen (joka on tietysti ihan myytti) on aika uusi asia. Mut järkevään arkistointiin pitäisi kiinnittää todella paljon enemmän huomiota, just kaupallisella puolella tuhotaan ajoittain valtavia arkistoja uudistuksien yhteydessä.

    Jukalle: Mä en ole ehkä niinkään huolissani roskan lisääntymisestä, vaan enemmänkin tuosta Googlen kyvyttömyydestä ja haluttomuudesta erotella laadukasta sisältöä roskasta. Se, miten tieto on tuotettu, ei välttämättä ole sen käyttäjän kannalta relevanttia, mutta sen tiedon oikeellisuus, faktapohjaisuus, tarkkuus, jne. – se on relevanttia, ja se ei tunnu Googlea tällä hetkellä kiinnostavan. Uskon siis itse siihen, että tekoäly voi jatkossa tehdä todella hyviäkin sisältöjä ihmisille, esim. tiivistäen pitkiä webinaareja tai vastaillen kysymyksiin ja generoiden hyviä FAQ-osioita, jne. Googlen vain pitäisi tunnistaa, että mitkä on tehty vain mainos- ja affiliate- ja spam- ja huijaustarkoituksissa, ja mitkä on niitä joissa on takana faktat ja tarkistukset.

    Mitä tulee web-kehityksen muuttumiseen tekoälyn seurauksena, niin en varsinaisesti pidätä hengitystäni tässä asiassa. En usko mihinkään isoon mullistukseen.

    Meillä on ollut hyviä alustoja ja työkaluja tehdä asioita jo pitkään, ja silti edelleen räätälikoodataan todella paljon asioita. En ainakaan itse näe sitä, että esim. fronttien tekeminen jotenkin tehostuisi tai muuttuisi valtavasti tekoälyn seurauksena.

    Ehkä se isoin muutos on jossain tuolla pinnan alla, kun erilaiset korkean abstraktiotason työkalut (Power Platform, jne.) yleistyvät ja yhä useammin lomakkeet ja yksinkertaiset asiointikäyttöliittymät voidaan tehdä kliksuttelemalla, eikä hommaan tarvitse palkata koodareita. Tätä toki jo tapahtuu aika paljonkin, ja esim. joku Zapier on myös hyvä esimerkki, että sen avulla on voinut pitkään jo tehdä kaikenlaisia juttuja helposti ja nopeasti, ja nyt se tarjoaa myös tekoälyllä tehostetun tavan tehdä juttuja, eli voi kirjoittaa vain mitä haluaisi tapahtuvan ja sitten tekoäly tekee ehdotuksen sopivasta integraatioprosessista. Eli asiantuntijoiden työ tehostuu, mutta käsityötä moni asia on vielä pitkään, vähän tehokkaampaa käsityötä vain.

    Ehkä se isoin muutos web-kehityksessä (ja muillakin ohjelmistokehityksen alueilla) on se, että jatkossa yksittäisen koodarin tai arkkitehdin ratkaisuissa voi olla oikeasti aika isoja tehokkuuseroja. Sehän on vanha myytti, että mukamas kova koodari olisi 10x tehokkaampi kuin junnukoodari, mut jatkossa tää voi olla yhä useammin totta, jos verrataan jotain avustetusti tehtyä alustapohjaista ratkaisua täysin räätälinä nakerrettuun ratkaisuun.

  4. Olen kans miettinyt sitä, että verkossa julkaistu sivu on aika hitsin pitkäikäinen otus, lopulta. Ei nyt näytä siltä, että mikään uhkaisi www-sivujen tarpeellisuutta. Tai sen puoleen että www-sivulle olisi suuria muutoksia näköpiirissä. Yksinkertaistanko? Tarkoitan siis sitä, että puhutaan generatiivisesta tekoälystä ja chatgeepeeteistä työkaluina, joihinkin tarpeisiin, joo, mutta en silti näe sitä vaihtoehtoa että minkään toimialan mikään toimija voisi heittää hanskat naulaan sanoen, ei sit julkaista verkossa. Kyllä julkaistaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *



Vierityspalkki-blogi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset.
Lisätietoa blogista ja sen kävijöistä

  • 1140+ asiantuntija-artikkelia.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja.

  • 1300+ digipalvelun referenssicasea.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.

  • 1000+ aktiivista lukijaa blogin kuukausikirjeellä.

    Kerran kuukaudessa ilmestyvä kuukausikirje koostaa julkaistut artikkelit, uudet julkaisut, avoimet työpaikat ja ajankohtaiset linkkivinkit.

  • 29 kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen.

Siirry takaisin sivun alkuun