Miksi 15 000 euroa konsultista on helpompi perustella kuin 6000 euron oma työntekijä?

Yllättävän usein organisaatioiden on helpompaa palkata konsulttiarmeija koodaamaan usean vuoden kestoista urakkaa kuin palkata samat ihmiset omille palkkalistoille, vaikka omien ihmisten kulut olisivat vain puolet siitä mitä konsultit kustantavat.

Artikkeli

Tommi Talja nosti LinkedInissä esiin ilmiön, joka on itseänikin usein ihmetyttänyt. Monelle organisaatiolle on helpompaa ostaa konsultteja tekemään asioita, joita varten voisi ihan yhtä hyvin palkata omat työntekijät. Kustannukset omasta työntekijästä olisivat usein vain puolet tai ainakin lähes puolet vähemmän mitä täysipäiväinen konsulttikoodari laskuttaa.

Erityisesti erilaisten digipalveluiden kehityshankkeissa tämä ilmiö on korostunut Suomessa viime vuosina, ja moni alan firma on myös lähtenyt tähän ilmiöön voimakkaasti mukaan. Konsulttikoodareita tarjoavien firmojen kannaltahan ilmiö on erittäin rahakasta toimintaa, kunhan hyviä ihmisiä löytyy riittävästi asiakkaiden projekteihin vuokrattavaksi.

Työntekijöidenkin kannalta ilmiö on joskus ymmärrettävä, ei tarvitse vaihtaa työnantajaa, vaikka haluaisi vaihtaa projektia.

Iso osa tästä toiminnasta tapahtuu kuitenkin hankkeissa, jotka kestävät vuosia, ja varsin usein puitesopimuksia myös jatketaan, ja lopputuloksena samat ihmiset saattavat koodata jotain järjestelmää viisikin vuotta tai pidempään. Taljakin nostaa LinkedInissä esiin tämän ilmiön, jossa konsulttifirmat tosiaan jopa markkinoivat näitä pitkiä julkishallinnon keikkoja työntekijöille, ja ilmeisesti tarjous puhuttelee.

Yhtälössä on kuitenkin jotain todella outoa. Konsulttifirman huppari päällä työntekijä mukamas viihtyy paremmin siellä julkishallinnossa, ja se julkishallinnon organisaatiokin maksaa siitä hupparista 6000 – 10 000 euroa enemmän kuukaudessa, kuin jos henkilö tekisi samoja hommia ilman sitä hupparia.

Mitä järkeä tässä on? Kuka tästä hyötyy?

Taloudellisesti asiaa katsoen, tässä hankintaketjussa hyötyy kaikkein eniten se henkilövuokrausta tarjoava it-alan firma, joka pääsee tekemään joka kuukausi kovan voiton jokaisesta työntekijästä, joka on asiakkaalla töissä täysipäiväisesti. Ei olekaan ihme, että moni näistä firmoista porskuttaa pörssissä ja tekee kovaa tulosta.

Joskus malli voi olla myös työntekijöiden kannalta hyvä diili, etenkin jos käytössä on jonkinlaiset laskutukseen perustuvat bonukset. Tähän suuntaan on moni firma mennytkin, vaikkakin suurin osa vuokrakonsulteista lienee edelleen kiinteillä palkoilla, jolloin hyöty kovista kuukausilaskutuksista menee henkilövuokraussopimuksen tehneelle firmalle.

Näitä vuokraavia yrityksiä ei tässä kuviossa kannata kuitenkaan demonisoida, hehän vastaavat kysyntään, joka on olemassa, ja eivät ne työntekijätkään vastoin tahtoaan töihin tule. Kotimaisen it-alan kannalta on tietysti surullista, että niin iso osa markkinasta on nykyisin pelkkää henkilövuokrausta, jossa firmat eivät ole esimerkiksi kiinnostuneita menetelmäkehityksestä, käytettävistä teknologioista tai tuotteista. Tämä on kuitenkin eri keskustelu.

Asiakkailla on kiire, rahaa on liikaa ja rekrytointi on byrokraattista

Ostavan organisaation kannalta tällaiset vuokratuista asiantuntijoista kasatut tiimit ovat toki varsin outoja, jos asiaa katsotaan kustannus-hyötysuhteen kautta. Jos urakan kokoluokka on miljoonia euroja ja kesto useita vuosia, olisi taloudellisesti aina kannattavampaa palkata omat ihmiset, ainakin osittain.

Silti näin tekee yllättävän harva organisaatio, koska moni ajattelee, että hyvät ohjelmistoalan ihmiset eivät halua asiakaspuolelle töihin. Tämä on kuitenkin todella outo väite käytännössä. Kun katsoo ohjelmistoalaa laajemmin, erittäin suuri osa tämän alan ihmisistä työskentelee nimenomaan julkisen sektorin tietojärjestelmähankkeissa, ja tekee töitään hyvin mielellään ja motivoituneesti.

Toinen käytännön syy on monen organisaation sisäinen politiikka, jossa johto seuraa rekrytointia hyvin tarkasti, ja lupa uuden ihmisen rekrytointiin voi olla pitkä prosessi. Julkisella sektorilla myös palkkaluokat saattavat rajoittaa sopivien ihmisten löytämistä. Voi olla rekrytoinnissa vaikea houkutella osaajia, jos peruspalkka näyttää pieneltä, vaikka käytännössä lisien ja tulospalkkauksen vaikutus saattaisi ollakin merkittävä. Tällöin se konsulttien vuokraaminen pitkäksikin ajaksi voi olla ihan perusteltua, jos sen avulla saadaan selvästi kokeneempia ja osaavampia ohjelmistoalan ammattilaisia.

Nämä mainitut seikat lienevät ne kaksi suurinta syytä siihen, miksi rekrytointia harjoitetaan niin paljon tekemällä isoja puitesopimuksia isojen henkilöstövuokrausfirmojen kanssa (joista toki moni kutsuu itseään it-alan firmaksi, vaikka ovat todellisuudessa vain henkilöstövuokrausbisneksessä).

Samaa ilmiötä on toki myös yksityisellä puolella, jossa voi samalla tavalla olla tiukat rajoitukset omien ihmisten palkkaamiseen, jolloin uuden kehitystiimin pystytys kannattaakin tehdä vuokrakoodareilla. Monen firman kehitysbudjetit saattavat nimittäin olla miljoonia euroja, mutta uudet rekrytoinnit voivat olla täysin jäissä, ja jos asioita silti pitää saada eteenpäin, voivat vuokrakoodarit tuntua ainoalta tavalta saada jotain aikaiseksi.

Missä on vastarintaliike?

Ehkä se oudoin asia tässä on silti se, miten vähän tätä ilmiötä vastaan kapinoidaan tai edes yritettäisiin löytää parempia malleja.

Miksi useampi asiantuntija ei perusta omaa firmaa tai ryhdy freelanceriksi? Miksi julkishallinto ei pyri ostamaan enemmän pienemmiltä toimijoilta? Miksi byrokratiasta huolimatta ihmisiä ei palkata suoraan töihin (vaikka sitten korkeammalla palkalla kuin kollegoilla)? Miksi asiakkaat maksavat 15 000 euroa kuukaudessa vuodesta toiseen, vaikka tietävät että olisi myös tehokkaampia tapoja saada samat asiat aikaiseksi?

Ja kuten Talja itsekin toteaa, konsulteilla ja konsulttikoodareilla on paikkansa ja aikansa. Lyhyisiin toimeksiantoihin konsultit ovat aina parempi ratkaisu kuin rekrytointi. On myös paljon alueita, joihin voi olla todella vaikea rekrytoida, oli palkkaava organisaatio kuka tahansa. Ulkopuolinen konsulttikoodari on yleensä myös helpompi johdettava, on oma-aloitteinen, on tottunut ottamaan uusia asioita haltuun, ei säikähdä muutoksia ja tekee paljon töitä pysyäkseen asetetuissa aikatauluissa. Mutta silti, samat asiat pätevät myös moneen palkattuun työntekijään, ja lisäksi sen oman työntekijän sitoutuminen organisaation pitkän tähtäimen tavoitteisiin voi olla merkittävästi parempi – eikä organisaation kustannus tästä työntekijästä ole 15 000 euroa kuukaudessa.

Yksittäisen asiantuntijan kohdalla tämä ilmiö on myös helpompi ymmärtää. Jos tarve on tosiaan vain yhdelle henkilölle, eikä ole varmuutta urakan pituudesta, on ymmärrettävää että valinta kallistuu konsulttikoodarin puolelle. Suomessa tämä ilmiö liittyy kuitenkin usein kokonaisiin tiimeihin. Moni asiakas vuokraa kerralla 3-5 asiantuntijaa rakentamaan jotain järjestelmää useaksi vuodeksi. Julkishallinnossa on paljon urakoita, joissa on töissä jopa useita kymmeniä asiantuntijoita jatkuvilla sopimuksilla. Pahimmillaan vuokratut asiantuntijat jopa johtavat tiimejä, jotka koostuvat vuokratuista ohjelmistoalan ammattilaisista.

Kun tämän todellisuuden tietää, ja osaa laskea paljonko kustannuksia syntyy 5-6 hengen konsulttitiimistä, joka rakentaa parinkin vuoden ajan uutta tietojärjestelmää, ei ihmettele enää ollenkaan miksi julkishallinnon puitesopimukset ovat lähes poikkeuksetta useita miljoonia, jopa kymmeniä miljoonia euroja. Yksittäinen ohjelmistokehitystiimi voi helposti maksaa miljoona euroa vuodessa, eikä lasku muutu mitenkään, vaikka tuloksia ei syntyisikään ennakoidulla aikataululla.

Kuka voi väittää, että tällainen vuokrattujen asiantuntijoiden käyttö tässä mittakaavassa on tehokasta?

Olisiko aika palata pari askelta taaksepäin, ja sopia edes tavoitehintaisista urakoista näiden tiimien kanssa, jolloin edes hieman painetta pysyä aikatauluissa ja budjeteissa siirtyisi sinne tiimin ja välittävän firman suuntaan?

PS. Tilaa Vierityspalkin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, joka koostaa artikkelit, linkkivinkit, työpaikat ja julkaisut (uutiskirjeellä on jo yli 900 tilaajaa).

Perttu Tolvanen

Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!

2 kommenttia on “Miksi 15 000 euroa konsultista on helpompi perustella kuin 6000 euron oma työntekijä?”

  1. Näinhän se menee, eikä tässä nyt edes syyttävää sormea heilutella minnekään. Tähän on tultu monesta eri syystä ja parempi keskittyä ratkaisuihin ja tulevaisuuden suunnitteluun.

    Ei näitä valtion ja julkishallinnosten organisaatioiden budjetteja kukaan varmana just tällaiseksi loisi, jos homma räjäytettäisiin ja luotaisiin uudestaan nollasta.

    Julkkariprojektit ovat Suomessa IT-alalla niin suuri potti, ettei mikään suureksi tai edes keskisuureksi havitteleva yritys voi jättää niitä huomiotta. Sitten, kun niihin sisään päästään, niistä ei haluta päästää irti ja referenssit takataskussa uusien keikkojen saaminen helpottuu huomattavasti.

    Kierre johtaa siihen, et pitää mieluummin ylläpitää status quo’a kuin aidosti kehittää organisaatiota.

    Minkään konsulttiyhtiön tehtävään ei ole kirjattu tavoitteita, joissa osa tekijöistä siirtyy sopimusten päättyessä asiakkaan palkkalistoille töihin. Näin ollen liiketoiminnan kannalta kannattaa vain varmistella, että konsultit ovat asiakkaan projektissa jatkossakin.

    Asiakas ei usko edes itse omiin mahdollisuuksiinsa palkata näitä osaajia, vaikka todellisuudessa niitä mahdollisuuksia olisi, jos hippaisen sais joustavuutta TES:ksiin ja paikallista sopimista päälle.
    Konsulttiyhtiöt osaavat markkinoida tehtäviä merkityksellisinä, vakaina ja mielenkiintoisina. En tiedä, mikseivät nämä asiakkaat osaisi tehdä sitä itsekin, jos vain hippaisen saatais itseluottamusta lisää sekä myynti-&markkinointimentaliteettia rekrytointiin.

  2. Kyse on siitä onko IT kehityksessä oikeasti kyse asiakasorganisaation strategisesti tärkeästä tekemisestä vai tukifunktiosta. Pitääkö sen olla oma tiimi, vai onko parempi keskittyä muihin juttuihin ja ulkoistaa? Johtamisen näkökulmasta voi usein olla aivan oikea ratkaisu ulkoistaa tämä ja keskittyä organisaation ydintehtäviin.

    Oman sisäisen IT kehitysyksikön pyörittäminen hyvin ei ole ihan helppo juttu, ei varsinkaan organisaatiossa jossa ei ole siitä aikaisempaa kokemusta. Sitä ei kannata perustaa vain säästöjen takia elleivät ne ole kokonaisuuden kannalta merkittävät. Luulen että monessa organisaatiossa on strateginen linjaus ulkoistaa tämä jonkun muun ongelmaksi, olkoonkin että siitä olisi taktisia säästöjä teoriassa saatavissa.

Kommentointi on suljettu.


Vierityspalkki-blogi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset.
Lisätietoa blogista ja sen kävijöistä

  • 1150+ asiantuntija-artikkelia.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja.

  • 1300+ julkaistua referenssiä Julkaisut-palstalla.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.

  • 900+ aktiivista lukijaa blogin kuukausikirjeellä.

    Kerran kuukaudessa ilmestyvä kuukausikirje koostaa julkaistut artikkelit, uudet julkaisut, avoimet työpaikat ja ajankohtaiset linkkivinkit.

  • 30+ kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 900 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen.

Siirry takaisin sivun alkuun