Harva mediatalo huolehtii linkeistään ja vanhoista artikkeleistaan
Vierityspalkin vanhoja artikkeleita siivotessa on ollut hyvä tilaisuus havainnoida, kuinka eri mediatalot suhtautuvat vanhoihin artikkeleihinsa. Yllättävää on ollut, miten vanhoihin linkkeihin ja juttuihin suhtautuminen ei vaikuta liittyvän mitenkään mediatalon koettuun laatumielikuvaan. Suurin osa tämän maan arvostetuimmista medioista on täysin tuhonnut oman julkaisuhistoriansa verkossa.
Yllättävinä poikkeuksina tähän toheltamiseen ovat lähinnä iltapäivälehdet. Iltalehti ja Ilta-Sanomat ovat kumpikin säilyttäneet vanhat artikkelinsa verkossa, ja jopa 15 vuoden takaiset linkit toimivat edelleen.
Esimerkiksi Sarasvuon Satama-seikkailuista kirjoitettiin Vierityspalkissa vuonna 2008 varsin ahkerasti. Tällöin blogissa myös linkitettiin lukuisiin eri medioihin, jotka käsittelivät tapahtumien käänteitä. Käytännössä vain Iltalehden linkit toimivat edelleen. Esimerkiksi laatulehtinä pidetyt Helsingin Sanomat ja Kauppalehti ovat jossain vaiheessa tuhonneet oman osoitejärjestelmänsä, eivätkä ole osanneet tai jaksaneet tehdä uudelleenohjauksia vanhoista osoitteista uusiin. Teknisestihän on kyse hyvin yksinkertaisesta asiasta, joten käytännössä kyse on ollut välinpitämättömyydestä tai laiskuudesta.
Ei olekaan ihme, että esimerkiksi Googlen hakutuloksissa tulee usein vastaan juuri iltapäivälehtien juttuja monista teemoista. Iltapäivälehdet ovat tehneet systemaattista työtä verkossa, eivätkä ole tuhonneet uudistuksissa vanhoja osoitteitaan.
Yle kuuluu jonkinlaiseen välimaastoon. Iso osa Ylen uutisartikkeleista löytyy edelleen vanhoilla osoitteilla, mutta esimerkiksi vanhat Areena-linkit eivät enää toimi lainkaan, blogien linkit eivät toimi ja osa vanhoista uutislinkeistä on myös mennyt hajalle jossain vaiheessa.
Osatekijä voi toki olla myös erilaiset liiketoimintamallit. Nykyisin iltapäivälehdet edustavat edelleen varsin avointa julkaisumallia, jota rahoitetaan verkossa pääosin mainosnäytöillä ja erilaisilla yhteistyökuvioilla. Tällöin liikennemäärillä on paljon merkitystä. Jos taas median liiketoimintamalli ovat tilaukset, ei liikennemäärillä ole samaa merkitystä. Tämä ei kuitenkaan selitä kovin paljon käytännössä, koska suuri osa medioista on ollut avoimessa mallissa aiemmin, ja käytännössä kaikki käyttävät jonkinlaista joustavaa maksumuuria, pyrkien saamaan omille sisällöilleen mahdollisimman laajan näkyvyyden.
Täten linkkien rikkominen taaksepäin ja esimerkiksi oman Google-näkyvyyden heikentäminen ei ole liiketoiminnallisesti mitenkään perusteltavissa vaikkapa Helsingin Sanomille tai Kauppalehdelle. Kyse lienee muista asioista.
Isoja sisältöjen siirtoja on toki tehty, esimerkiksi Sanoma-konsernissa, jossa esimerkiksi Taloussanomien artikkelit siirtyivät Ilta-Sanomien sisälle. Näiden siirtojen arvo on kuitenkin rajallinen, kun linkit on tuhottu siirtojen yhteydessä, eikä yleensä uusista ilmentymistä pysty edes päättelemään, missä kontekstissa juttu on alunperin julkaistu. Näin koko tuota sisältöjen massasiirtoa voi pitää myös aika kyseenalaisena temppuna.
Esimerkiksi tämä uutinen Sarasvuon lausunnoista on alunperin julkaistu erillisessä Taloussanomat.fi-verkkopalvelussa, mutta löytyy nykyisin Ilta-Sanomien sivustolta. Vanhat linkit taloussanomat.fi-sivustoon eivät toimi. Käytännössä siirto on tehty siten, että ulkopuolisen on mahdotonta varmistua siitä, että kyseessä on todella sama uutinen.
Samaa touhua on tehty myös Alma Mediassa, joka viimeisimpänä hulluutena siirsi M&M:n sisällöt Kauppalehden sisällöiksi, myöskin ilman mitään merkintöjä siitä, että jutut olisi alunperin julkaistu muualla kuin Kauppalehdessä.
Medioiden sulkemista ja sisältöjen siirtoja on nähty muuallakin, mutta maailmalla yleensä uudelleenohjaukset osataan. Esimerkiksi The New York Timesiin johtavat linkit eivät ole tässä blogissa hajonneet edes 15 vuoden takaisista artikkeleista. Sama pätee käytännössä kaikkiin teknologia-alan julkaisuihin, kuten Mashableen ja Techcrunchiin. Ja moni näistä julkaisuista on uudistanut omaa palveluaan paljon useammin kuin kotimaiset mediatalot.
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
2 kommenttia on “Harva mediatalo huolehtii linkeistään ja vanhoista artikkeleistaan”
Kommentointi on suljettu.
Historiasta kiinnostunut
Hyvä että joku viitsii nostaa tätä aihetta esille. Tässä aiheessa olisi laajemmankin tutkimuksen/selvityksen aihetta sillä tämä vanhojen uutisten tuhoaminen verkosta koskee myös maakuntalehtiä ja paikallislehtiä. Myös monet muut organisaatiot kuten virastot ja yhdistykset tuhoavat jokaisen nettisivujen uudistuksen yhteydessä omat tiedotearkistonsa.
Yhdeksi syyksi näen sen että nettisivuja suunnittelee nykyään sellaiset ihmiset jotka eivät historiasta välitä. He pitävät turhana kaiken vanhan säilyttämistä. Itse en ole käynyt mitään nettisivujen suunnittelukurssia mutta epäilen että niissä ei nykyään oteta asiaa ollenkaan huomioon.
Epäilenkin että tulevaisuudessa tullaan vielä törmäämään ja kiroamaan tätä ongelmaa kun huomataankin että tämän 2000-luvun ensimmäisten vuosikymmenten materiaalia ei löydy enää mistään tai se on pahasti sekaisin kummallisten URL-osoiterakenteiden takia ja puuttuvien päiväysten takia.
Kävin hiljattain tutustumassa yhden julkisrahoitteisen järjestön uusiin nettisivuihin: kaikki ennen vuotta 2020 julkaistut tiedotteet oli tuhottu ja uusista tiedotteista puuttuu päiväykset kokonaan. Nettisivuilla ei myöskään ole minkäänlaista hierarkista osoitejärjestelmää vaan kaikki on suoraan verkkotunnuksen perässä. Eli vaikka materiaali tallentuisi Internet Archiveen niin siitä huolimatta selaaminen on hankalaa ja materiaaliin viittaaminen ja hyödyntäminen voi olla vaikeaa koska päiväykset puuttuu.
Samppa
Edes kaikkia digitaalisesti tuotettuja näköislehtiä ei löydy enää monenkaan lehden nettisivuilta. Vaikka Helsingin Sanomat onkin digitoinut vanhimmat lehtensä niin jostain syystä heidän näköislehtiarkistostaan puuttuu vuosien 1998-2012 lehdet. Myös muilla lehdillä on mitättömät näköislehtiarkistot: Aamulehdet ja Satakunnan Kansat löytyy vuodesta 2015. Kalevalla lehdet vuodesta 2016 eteenpäin. Ilkka-Pohjalaisella arkistosta löytyy molemmat lehdet vuodesta 2011 lähtien.
Iltalehti on digitoinut omat vanhat lehtensä vuodesta 1980 lähtien nettiin: https://www.iltalehti.fi/nakoislehti
silmiin pistävää on se että tällä hetkellä osa vuoden 2009 lehdistä on skannattu paperisista lehdistä. Ilmeisesti ovat hukanneet joidenkin lehtien digitaaliset painotiedostot. Tämä kertoo jotain siitä että mediatalot ovat melko huolimattomia arkistoinnissa.