Tutkihankintoja.fi avaa valtion IT-hankinnat kaikelle kansalle

Perttu Tolvanen

Tässä blogissa on kritisoitu Hanselia ajoittain tiukastikin, mutta nyt täytyy antaa Hanselille pisteitä. Tutkihankintoja.fi on hieno palvelu, joka avaa julkisen sektorin hankintoja selailtavaksi ostajien ja tarjoajien näkökulmasta.

Hankinnat on vieläpä avattu laskujen tasolla, joten uteliaat pääsevät tutkimaan eri virastojen hankintoja hyvinkin täsmällisesti. Haittapuolena on tietysti se, että laskuista ei ole selitteitä, joten ostetuista kokonaisuuksista ei pysty muodostamaan käsityksiä, ellei satu tietämään kilpailutuksen tai puitesopimuksen sisältöä. Ja käytännössä tällöinkin joutuu arvailemaan sitä mikä lasku liittyy mihinkin asiaan. Avoimuus euromääräisissä laskutuksissa on kuitenkin valtava askel oikeaan suuntaan.

Esimerkiksi Vierityspalkin Toimistot-hakemistossa mukana olevat toimistot laskuttivat valtiolta vuonna 2016 yhteensä noin 800 000 euron edestä. Tämä ei tosin ole koko totuus, koska aivan kattava ei tutkihankintoja.fi vielä ole. Valtiovarainministeriön virkamiehen mukaan palvelun kattavuus olisi noin 80 prosentin luokkaa (niistä hankintayksiköistä, jotka ovat mukana datasetissä).

Käytännössä datasetissä on lähinnä valtion keskushallintoa, eli ministeriöitä ja virastoja. Yhteensä hankintayksiköitä on mukana datassa 58 kpl, joten koko julkishallinnosta ei todellakaan ole kysymys. Esimerkiksi kaupungit, kunnat, korkeakoulut ja monet muut julkishallinnon yksiköt eivät ole tässä otannassa mukana. Datasetti edustaa siis vain maan keskushallintoa, ja senkään osalta se ei ole aivan kattava.

Digitoimistojen kohdalla on myös syytä huomioida, että tutkihankintoja.fi:n datasetti on nimenomaan ministeriöistä ja näiden alaisista virastoista, jotka ovat investoineet yhteiseen YJA-julkaisualustaan viime vuosina miljoonia euroja. Täten WordPress- ja Drupal-toimistojen suuntaan heitetty 800 000 euroa on vain murunen siitä mitä kyseisissä yksiköissä on oikeasti investoitu web-kehitykseen. YJA-kehityksestä yhdessä Tiedon kanssa vastaava Ambientia kun on pelkästään laskuttanut valtiolta vuonna 2016 yli 660 000 euroa.

Vertailun vuoksi: Reaktor laskutti samassa ajassa 6,5 miljoonaa euroa, Solita 10,3 miljoonaa euroa, Tieto 77,8 miljoonaa euroa, CGI 39,7 miljoonaa euroa, jne.

Paljon porua herättäneen YJA-hankkeen seuranta onkin onkin hyvä esimerkki siitä mihin tutkihankintoja.fi voisi tuoda paljonkin apuja. Tämä kuitenkin vaatisi paljon muutakin, koska nyt yksittäisistä laskuista ei voi päätellä niiden takana olevaa työtä, ja myös esimerkiksi Valtorin sisälle hukkuu yksinään paljon asioita.

Isoin arvo tutkihankintoja.fi-saitista syntyneekin vasta jatkossa, kun palveluun alkaa kertyä historiatietoa, ja journalistit ryhtyvät hyödyntämään palvelua systemaattisemmin osana työtään. Aiemminhan ei esimerkiksi kilpailutuksista ole jälkikäteen pystynyt seuraamaan miten työ on edennyt. Nyt ainakin euromääräiset tiedot ovat saatavilla, vaikka varsinaisista tuloksista ei edelleenkään edellytetä julkista raportointia.

Käytännössä tämän hetken tilanne on kuitenkin varsin ongelmallinen analyysien näkökulmasta, koska data ei ole täysin kattavaa.

Sivuston data on myös saatavilla koneluettavassa muodossa avoindata.fi-sivuston kautta.

Journalistit todennäköisesti tutkivat jatkossa eniten tilastoja ostajien näkökulmasta. Tilastoja voi kuitenkin katsoa myös laskuttaneiden yhtiöiden kautta. Tässä esimerkiksi listaus Vierityspalkin Toimistot-hakemistossa listatuiden firmojen laskutuksista valtiolta vuonna 2016:

Listauksessa on huomioitu vain toimistot, jotka olivat vuonna 2016 hakemistossa.

Mitä tuosta listauksesta sitten voi päätellä? Noh, ei oikeastaan yhtään mitään. Suuntaa-antavina suhdelukuina nuo saattaisivat toimia, esimerkiksi Valu Digital tekee paljon töitä julkiselle sektorille, kun taas moni pieni WordPress-digitoimisto ei tee juurikaan töitä julkiselle sektorille. Koko julkishallinnon kentästä data on kuitenkin niin pieni otanta, että edes suhdelukuina tuo lista ei ole relevantti. Esimerkiksi monet Drupal-toimistot ovat lähetelleet todella muhkeita laskuja monille kaupungeille ja korkeakouluille viime vuosina, mutta nämä luvut eivät näy tässä datassa lainkaan.

Monen toimiston kohdalla kyse on myös aivan yksittäisistä projekteista. Esimerkiksi Wunderin laskutus koostuu Maanmittauslaitokselle tehdystä työstä, joka on jatkunut myös vuonna 2017. Laskutusdatasta ei voi kuitenkaan tietää mikä lasku liittyy mihinkin, vaikka tietäisi että vuonna 2016 Wunder toteutti Drupal-intranettia Maanmittauslaitokselle. Maanmittauslaitoksen julkiset sivustotkin kun ovat Wunderin toteuttamat, niin datasta ei voi tietää juuri muuta kuin että vuonna 2016 ja kuluvana vuonna 2017 Maanmittauslaitos on maksanut Wunderille Drupal-verkkopalvelukehityksestä yhteensä 175 142,04 euroa (joka on sekin vain osatotuus, koska yhteistyö on alkanut jo aiemmin). Tämän tiedon arvo? Noh, avoimuus on arvo, ja sitä tämä edustaa.

Pisteet siis Hanselille hienon palvelun tekemisestä, mutta aidosti kiinnostavien analyysien tarpeisiin datan kattavuuden pitäisi laajentua vielä todella paljon.

>> Tutkihankintoja.fi

PS. Tilaa Vierityspalkin kuukausikirje.

Jätä kommentti