Valtion softan tekijät vuonna 2018

Perttu Tolvanen

Katsaus valtion softan tekijöihin vuonna 2017 osoittautui varsin suosituksi jutuksi, joten sarjaa on syytä jatkaa katsauksella valtion vuoteen 2018. Mitkä alan firmat tekivät eniten keikkaa valtiolle vuonna 2018?

Listaus on tehty samalla tavalla kuin aiempikin katsaus, eli valtion julkaisemasta laskutuksen raakadatasta on poimittu asiantuntijatyönä yritykset, jotka ovat keskittyneitä ohjelmistotuotantoon ja erilaisiin ohjelmistokehityksen asiantuntijapalveluihin. Listauksesta on pyritty jättämään pois mm. tietoliikenteeseen, hosting-palveluihin, lisensseihin ja hyvin erikoistuneisiin palveluihin keskittyneet yritykset (esim. tietoturvayhtiöt, karttapalveluiden tarjoajat). Ylipäätään yksittäisten ohjelmistotuotteiden lisensoijat ja tarjoajat on tästä katsauksesta jätetty pois (esim. Triplanin tai Dream Brokerin kaltaiset toimijat).

Käytännössä listaus keskittyy näin pääosin räätälöityjä ohjelmistokehityksen palveluita tarjoaviin yrityksiin, joille valtion organisaatiot ovat merkittäviä asiakkaita. Vaikeita rajatapauksia ovat esimerkiksi integraattorit, jotka ovat varsin keskittyneitä yksittäisten teknologioiden tarjoamiseen, joten näissä tapauksissa on pyritty noudattamaan yrityksen itsensä antamaa kuvaa toiminnastaan. Jos yritys profiloi itse itsensä yleisintegraattoriksi tai räätälöityjen ohjelmistojen tekijäksi, niin yritys on otettu mukaan tähän listaukseen.

Valtion yksiköt ovat kokonaisuutena yksi suurimmista räätälöidyn ohjelmistokehityksen ostajaryhmistä tässä maassa. Edellisessä katsauksessahan todettiin, että monelle tunnetulle alan firmalle valtion työt tuovat jopa yli 30% liikevaihdosta (esim. Solita, Gofore, Visma Consulting, Cybercom Finland, Netum, Codemen).

Verrattuna edelliseen katsaukseen, ei tässä katsauksessa ole verrattu yhtiöiden lukuja näiden liikevaihtoihin, koska näin keväällä merkittävä osa yhtiöistä ei ole vielä saanut vuoden 2018 tilinpäätöstietojaan julkaistuksi. Euromääräisen laskutuksen rinnalla on nyt listattu prosentteina laskutuksen muutos verrattuna edellisvuoden laskutukseen. Näin listauksesta näkee helposti mitkä yritykset ovat kasvattaneet valtiolta tehtyä laskutusta, ja mitkä yritykset ovat taas laskuttaneet vähemmän.

Vuoden 2018 TOP-10 hovihankkijat:

1) Valtori (236,9 miljoonaa euroa / +1,3%)

Valtori säilyttää ylivoimaisen kärkipaikkansa lähes täsmälleen samalla luvulla kuin viime vuonna, joka kertonee siitä, että Valtorin liikevaihto perustuu asiakasvirastojen kanssa tehtyihin pitkiin ja varsin stabiileihin yhteistyösopimuksiin. Valtorihan ei kilpaile kenenkään kanssa, koska valtion virastot ovat enemmän tai vähemmän velvoitettuja ostamaan palveluita Valtorilta silloin kun Valtori sopivaa palvelua tarjoaa.

Valtoria voidaan kuitenkin tarkastella myös hankintayksikkönä, ja näin havaita Valtorin käytännössä ostavan lähes kaikki tarjoamansa palvelut yksityisiltä alan firmoilta (Valtorin hankinnat ovat samalla ajanjaksolla 219,8 miljoonaa euroa ko. kategorioissa). Valtorin suurin alihankkija on Tieto Finland Oy, jonka osuus yksinään on 54 miljoonaa euroa Valtorin palvelutuotannosta (noin 22,8 prosenttia Valtorin laskutuksesta). Verrattuna edellisvuoteen on Tiedon laskutus Valtorilta hieman kasvanut (edellisen vuoden luku oli 49,4 miljoonaa euroa). Muita Valtorin hovikumppaneita palvelutarjonnan järjestämisessä ovat mm. Crayon, Capgenimi Finland ja 3Step IT.

2) Tieto Finland Oy (95,4 miljoonaa euroa / +13,3%) + Tietokarhu Oy (33 miljoonaa euroa / -2,8%)

Tiedolla on tosiaan ollut vuonna 2018 hyvä vuosi valtionhallinnon palvelijana, koska kokonaispotti valtiolta on kasvanut 13,3% edellisvuodesta.

Tiedon suurimpia asiakkaita ovat jo mainitun Valtorin lisäksi mm. Oikeusrekisterikeskus (8,1 miljoonaa euroa), Liikenteen turvallisuusvirasto (7,1 miljoonaa euroa), Väestörekisterikeskus (4,5 miljoonaa euroa) ja Patentti- ja rekisterihallitus (3,4 miljoonaa euroa).

Tiedon pottiin voi tässä katsauksessa hyvin laskea myös Tietokarhu Oy:n, jonka 33 miljoonaa euroa (-2,8% edelliseen vuoteen verrattuna) on käytännössä Verohallinnon tietojärjestelmien kehitystyötä. Tieto omistaa Tietokarhu Oy:sta 80%, mutta valtio kontrolloi äänivaltaa. Jos Tietokarhun laskee osaksi Tiedon pottia, tulee kokonaisluvuksi komea 128,4 miljoonaa euroa, joka lieneekin todellisempi suhdeluku sen suhteen kuinka iso osuus Tiedolla on valtion softakehityksestä.

3) CGI Suomi Oy (46,8 miljoonaa euroa / +22,2%)

CGI on kasvattanut omaa laskutustaan valtiolta jopa Tietoa enemmän, yltäen jo lähes 50 miljoonan euron rajapyykkiin. CGI:n laskutuksesta myös merkittävä osa tulee Valtorilta (8,3 miljoonaa euroa). CGI:n suurin asiakas on kuitenkin valtion Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (8,5 miljoonaa euroa). Muita merkittäviä asiakkaita ovat mm. Oikeusrekisterikeskus (6,2 miljoonaa euroa), Väylävirasto (5,9 miljoonaa euroa) ja Maanmittauslaitos (2,7 miljoonaa euroa).

4) CSC (29,2 miljoonaa euroa / +18,8%)

Valtion ja korkeakoulujen omistama CSC tarjoaa palveluitaan pääosin opetus- ja kulttuuriministeriön alalle (22,5 miljoonaa euroa), ja on näin hieman Valtorin kaltainen valtion omistama sisäinen palveluyksikkö. Muita suuria asiakkaita ovat mm. Valtori (3,6 miljoonaa euroa), Valtiokonttori (0,9 miljoonaa euroa), Opetushallitus (0,8 miljoonaa euroa) ja Tilastokeskus (0,3 miljoonaa euroa).

5) Solita Oy (23,9 miljoonaa euroa / +3,2%)

Solita on säilyttänyt euromääräisen osuutensa varsin samana kuin vuonna 2017, jolloin osuus liikevaihdosta oli noin 34%.

Solitan ylivoimaisesti suurin asiakkuus on vuonna 2018 ollut uusi Väylävirasto yli 14 miljoonan euron laskutuksella. Toiseksi suurin Business Finland tulee perässä vasta 1,9 miljoonalla eurolla. Kärkiryhmässä samoja edellisvuodelta ovat mm. Maanmittauslaitos (1,8 miljoonaa euroa) ja Oikeusrekisterikeskus (1,3 miljoonaa euroa).

6) Fujitsu Finland Oy (18,3 miljoonaa euroa / -1,3%)

Fujitsu on säilyttänyt myös Solitan tapaan laskutuksensa samalla tasolla. Ylivoimaisesti isoimpana asiakkaana jatkaa edellisvuoden tapaan Valtori (9,6 miljoonaa euroa). Muutkin miljoonaluokan asiakkuudet ovat tuttuja edellisvuodelta: Oikeusrekisterikeskus (3,2 miljoonaa euroa), verohallinto (1,7 miljoonaa euroa).

Laskutuksesta päätellen Fujitsun diilit valtion kanssa ovat pitkäkestoisia, ja tuovat kohtuullisen saman tasoista laskutusta vuodesta toiseen.

7) Gofore Oyj (17,3 miljoonaa euroa / +29,1%)

Gofore oli viime vuoden katsauksessa yrityksiä, joiden liikevaihdosta huomattava prosenttiosuus tulee valtion keikoista. Vuonna 2018 Gofore on onnistunut kasvattamaan lähes kolmanneksella valtiolta tulevaa laskutustaan. Samanaikaisesti Gofore on kuitenkin kasvanut varsin vauhdikkaasti, joten valtion prosenttiosuus Goforen liikevaihdosta on laskenut hieman (nyt 34,2% kun edellisvuoden suhdeluku oli 39,4%).

Goforenkin parhaat kassakoneet ovat käytännössä lähes samat kuin edellisenä vuonna. Isoin tili syntyy Väestörekisterikeskuksen palvelemisesta (5 miljoonaa euroa). Hyvänä kakkosena ovat tänäkin vuonna ELY- ja TE-toimistot 4,4 miljoonan euron laskutuksella. Miljoonaluokan tilejä ovat myös Väylävirasto (2,1 miljoonaa euroa), Liikenteen turvallisuusvirasto (2,1 miljoonaa euroa) ja Valtori (1,3 miljoonaa euroa).

8) Visma Consulting Oy (13,6 miljoonaa euroa / +21,4%)

Visma Consulting -yksikön liikevaihdosta jopa 54% tuli vuonna 2017 valtiolta. Vuonna 2018 Visma on onnistunut kasvattamaan laskutustaan yli 20 prosentilla.

Visman isoimmat asiakkaat ovat pysyneet lähes täysin samoina. Yli kahden miljoonan tilejä ovat Patentti- ja rekisterihallitus (2,4 miljoonaa euroa), Väestörekisterikeskus (2,2 miljoonaa euroa), Tulli (2,1 miljoonaa euroa) ja ELY- ja TE-toimistot (2 miljoonaa euroa). Viidenneksi isoin on Valtori miljoonan euron laskutuksella.

9) Siili Solutions Oyj (11,5 miljoonaa euroa / +24,5%)

Siili on Goforen ja Visman tapaan onnistunut kasvattamaan laskutustaan valtiolta yli 20 prosentilla. Suhdeluku Siilin liikevaihtoon on pysynyt käytännössä hyvin samana. Valtion osuus Siilin kokonaisliikevaihdosta on kasvanut vain aavistuksen (16,34% vuonna 2018 vs. 16,09% vuonna 2017).

Siilin isoimmat asiakkaat ovat vuonna 2018 täysin samat kuin edellisvuonna, ja aivan kuten monilla muillakin, myös euromääräiset laskutukset ovat lähes samoja numeroita, vaikka kyse on miljoonien eurojen laskutuksista.

Isoin asiakkuus Siilillä on Maanmittauslaitos (4,9 miljoonaa euroa vuonna 2018 vs. 4 miljoonaa euroa vuonna 2017). Toisena on Maaseutuvirasto (3,3 miljoonaa euroa vuonna 2018 vs. 2,7 miljoonaa euroa vuonna 2017). Kolmantena on Elintarviketurvallisuusvirasto (2 miljoonaa euroa vuonna 2018 vs. 1,6 miljoonaa euroa vuonna 2017). Neljäntenä on Väylävirasto (1 miljoona euroa vuonna 2018 vs. 0,9 miljoonaa euroa vuonna 2017). Viidentenä on Luonnonvarakeskus (0,1 miljoonaa euroa vuonna 2018 vs. 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2017).

10) Capgemini Finland Oy (11,3 miljoonaa euroa / +33,8%)

Capgemini on tämän listan kummajainen sikäli että Capgeminin laskutus perustuu käytännössä täysin yhteen asiakkuuteen. Capgemini palvelee käytännössä vain Valtoria, koska muut asiakkuudet ovat vain joidenkin tuhansien eurojen arvoisia puroja. Vuonna 2017 Capgeminin Valtori-tili oli 8,3 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2018 tämä tili kasvoi 11,2 miljoonaan euroon.

Havaintoja TOP-10 firmojen datasta: vuosien 2017 ja 2018 välillä on hyvin vähän muutoksia

TOP-10 firmojen laskutushistorioita verrattaessa vuosien 2017 ja 2018 välillä on havaittavissa yksi ilmiö ylitse muiden. Käytännössä lähes kaikkien isojen softafirmojen isoimmat asiakkuudet toistuvat vuodesta toiseen hyvin samankaltaisina, joten tästä on helppo päätellä, että suurin osa näistä asiakkuuksista ovat luonteeltaan ulkoistettuja toimintoja, jotka ovat usean vuoden mittaisilla sopimuksilla.

Todennäköisesti kyse on pääosin isojen räätälöityjen tietojärjestelmien suunnittelusta ja toteutuksesta sekä näihin liittyvistä ylläpito- ja hosting-sopimuksista. Useimmissa tapauksissa kyse lienee kokonaisten tiimien hankinnasta asiakkaan projektijohtoon, jolloin kyse on käytännössä asiantuntijoiden henkilöstövuokrauksesta. Isoimmissa valtionhallinnon urakoissa lienee mukana asiantuntijoita useista eri ohjelmistofirmoista.

Projektimaisesta tekemistä tuskin on kysymys, koska laskutukset ovat vuodesta toiseen täysin samalla tasolla niin monella talolla.

Tämä havainto on tietysti täysin linjassa myös valtion viime vuosina käyttämien kilpailutusmallien kanssa, jotka yhä enemmän keskittyvät varsin pysyväisluonteisten resurssijärjestelyjen luomiseen. Täten on loogista, että yhtiöiden laskutukset heijastavat tätä vuodesta toiseen samanlaisena toistuvaa ulkoisten resurssien ostamista.

Silti voinee pitää jokseenkin yllättävänä sitä kuinka samankaltaisia nuo vuosittaiset laskutukset ovat monella yhtiöllä samoista asiakkuuksista. Hyvin samankaltaiset vuosittaiset laskutuslukemat viittaavat varsin pysyväisluonteisiin järjestelyihin, jolloin mukana on todennäköisesti jo paljon järjestelyitä, joissa vuokratuista asiantuntijoista on tullut lähes omaan henkilökuntaan rinnastettavia, pysyviä asiantuntijoita.

Valtion softan tekijät, 11-50 sijat:

11) Cybercom Finland Oy (10,6 miljoonaa euroa / -0,1%)

12) Digia Finland Oy (9,7 miljoonaa euroa / +13,1%)

13) Netum Oy (8,3 miljoonaa euroa / +7,3%)

14) Accenture Oy (5,9 miljoonaa euroa / -48,5%)

15) Reaktor Innovations Oy (5,8 miljoonaa euroa / +7,3%)

16) Codemen Oy (5,2 miljoonaa euroa / +5,8%)

17) Sofigate Services Oy (4,4 miljoonaa euroa / +48,2%)

18) Citrus Solutions (3,5 miljoonaa euroa / +18,1%)

19) Elisa Appelsiini Oy (2,8 miljoonaa euroa / +15,4%)

20) Innofactor Software Oy (2,6 miljoonaa euroa / -20%)

21) Knowit Oy (2,5 miljoonaa euroa / +51%)

22) Nortal Oy (2,3 miljoonaa euroa / -30,2%)

23) Sogeti Finland Oy (2,2 miljoonaa euroa / +33,1%)

24) HiQ Finland Oy (1,8 miljoonaa euroa / +31,7%)

25) Innofactor Business Solutions Oy (1,7 miljoonaa euroa / -20,1%)

26) Finitec Oy (1,4 miljoonaa euroa / -4,5%)

27) Oikeat Oliot Oy (1,2 miljoonaa euroa / -0,9%)

28) Eficode Oy (1,2 miljoonaa euroa / +25,8%)

29) Bitwise Oy (1,2 miljoonaa euroa / +8%)

30) Ambientia Oy (1,2 miljoonaa euroa / -4,9%)

31) Solitea Business Solutions (1,1 miljoonaa euroa / +145,7%)*

* Solitea on tsekkiläinen ohjelmistotalo, joka voitti pari vuotta sitten Tullin merkittävän tietojärjestelmähankkeen toimituksen yhdessä mm. Fujitsu Finlandin kanssa.

32) Cubiq Analytics Oy (1 miljoona euroa / +10,2%)

33) Wunder Finland Oy (1 miljoona euroa / +1671,6%)*

* Wunder Finlandin laskutus muodostuu pääosin kahden viraston palvelemisesta: Liikenteen turvallisuusvirasto (0,5 miljoonaa euroa) ja Opetushallitus (0,4 miljoonaa euroa). Vuonna 2017 Wunderin laskutus valtiolta oli vain noin 58 000 euroa, joten iso hyppäys perustunee voitettuihin kilpailutuksiin. Ainakin vuodenvaihteessa uudistunut Traficom.fi on Wunderin toteuttama, ja lienee taustalla tuossa 0,5 miljoonan euron laskutuksessa Liikenteen turvallisuusvirastolta. 

34) Atostek Oy (1 miljoona euroa / -1,2%)

35) OCTO3 Oy (1 miljoona euroa / +53,9%)

36) Abako Oy (1 miljoona euroa / -2,5%)

37) Valamis Group Oy (0,9 miljoonaa euroa / +0,1%)

38) eWork Group Finland Oy (0,8 miljoonaa euroa / +18,9%)

39) Enfo Oyj (0,7 miljoonaa euroa / -13,2%)

40) Sulava Oy (0,7 miljoonaa euroa / 4610,5%)

41) Qentinel Finland Oy (0,7 miljoonaa euroa / -30,2%)

42) MC-Group Oy (0,5 miljoonaa euroa / -40,4%)

43) Sofigate Oy (0,4 miljoonaa euroa / +24,6%)

44) Joinex Oy (0,4 miljoonaa euroa / +26,1%)

45) Ecraft Etima Oy (0,3 miljoonaa euroa)

46) Aureolis Oy (0,3 miljoonaa euroa / -7,8%)

47) Finnish Net Solutions Oy (0,3 miljoonaa euroa / +49,7%)

48) Consultor Finland Oy (0,3 miljoonaa euroa / -53,8%)

49) Symbio Finland Oy (0,3 miljoonaa euroa / -3,6%)

50) Koodiviidakko Oy (0,3 miljoonaa euroa / +12,4%)

Muutama yritys on listalla käytännössä useaan kertaan, koska toimii konserni-tyyppisellä yritysrakenteella. Esimerkiksi Innofactor ja Sofigate ovat top-50-listalla kahteen kertaan eri yhtiöiden nimillä. Jos tytäryhtiöiden liikevaihdot laskisi yhteen, olisi Innofactor pari sijaa ylempänä, Sofigaten sijoitukseen yhdistäminen ei vaikuttaisi.

Silmiinpistävintä myös TOP-50-listassa: vuodesta toiseen samankaltaiset laskutukset

Myös TOP-50 listaa katsottaessa silmiinpistävin havainto on listan samankaltaisuus vuoden 2017 listauksen kanssa. Listalla on todella vähän yrityksiä, jotka olisivat yhtäkkiä ponnahtaneet sinne jonkun yksittäisen voitetun kilpailutuksen seurauksena. Listaa hallitsevat yritykset, joilla on voimassaolevat puitesopimukset muutamien valtion yksiköiden kanssa, ja joiden laskutus näistä yksiköistä on vuodesta toiseen hyvin samalla tasolla. Täten sama ilmiö mikä korostui TOP-10 otannassa näyttäisi olevan myös hallitseva TOP-50 listalla.

Tätäkin voi pitää varsin yllättävänä, koska TOP-50-listan häntäpäässä ei puhuta enää mistään valtavista laskutuksista, vaan muutamien satojen tuhansien eurojen laskutuksista, mutta jopa näissä näyttäisi suurimmassa osassa olevan tasaisen puitejärjestelyn piirteitä.

Muutamia poikkeuksiakin toki on.

  • Tsekkiläinen Solitea on noussut listalla korkealle, koska pari vuotta sitten voitettu Tullin merkittävä järjestelmäuudistus lienee aktivoitunut vuonna 2018 ja tuottanut Solitealle yli miljoonan euron laskutuksen.
  • Drupal-toteutuksia tekevä Wunder Finland on noussut listalle suoraan miljoonan euron laskutuksella, joka muodostuu pääosin kahdesta uudesta virastoasiakkuudesta.
  • Office 365 -ohjelmistokehitystä tarjoava Sulava Oy on noussut listalle suoraan 0,7 miljoonan euron laskutuksella.

Muita merkittäviä nousijoita ovat listalla tänä vuonna mm. KnowIT (+51%), OCTO3 Oy (+53,9%) ja Finnish Net Solutions Oy (+49,7%).

Euromääräisesti isoja pudotuksia on joukossa muutamia. Esimerkiksi jos Innofactorin kaksi yhtiötä laskee yhteen, niin pudotus verrattuna viime vuoden laskutuksiin on noin 1,2 miljoonaa euroa. Useiden miljoonien eurojen pudotuksen on tehnyt myös Accenture.

Lopuksi: Valtion softakehitys hyvin keskittynyttä ja rahat menevät vuodesta toiseen samoille yhtiöille

Kahden vuoden otanta ei ole kovin suuri, ja etenkin kun isot ohjelmistohankkeet ovat käytännössä lähes poikkeuksetta useiden vuosien pituisia hankkeita, niin kahden vuoden otannassa on väistämättä paljon samankaltaisuutta. Silti tässä katsauksessa todistettu samankaltaisuus on erikoista. Valtion hovihankkijat laskuttavat vuodesta toiseen yksiköiltä täysin samankaltaisia summia, joten monissa tapauksissa kyse lienee jo lähes vakiintuneesta, ulkoistetusta toiminnasta.

Ei ole kovin vaikea tehdä johtopäätöstä, että valtion softakehitys vaikuttaa hyvin keskittyneeltä. Käytännössä räätälöityä softaa tekee valtiolle varsin pieni joukko yrityksiä, joista useimmat ovat todella suuria ohjelmistoyrityksiä. Suuret yhtiöt myös hallitsevat euromääräistä laskutuskärkeä, joten ei olekaan ihme, että valtion softahankkeissa ei pk-yrityksiä juurikaan näy. Pk-yrityksiä on laskutusdatan perusteella satunnaisesti listoilla vasta TOP-50-listan loppupuolella, jossa muutama pk-yritys yltää yli miljoonan euron laskutukseen, useimpien tyytyessä muutamien satojen tuhansien eurojen laskutuksiin.

Aikanaan Valtorin perustamista myös argumentoitiin sillä, että isojen jättiläisten (kuten Tieto) osuus valtionhallinnon palvelemisesta oli kasvanut liian suureksi. Nyt kun Valtori on kasvanut isoksi, niin voi hyvällä syyllä kysyä, että mikä on muuttunut? Tieto, CGI ja kaverit laskuttavat nyt vain Valtoria, joka laskuttaa edelleen virastoja. Valtion oma kyky palvelutuotantoon ei vaikuta kasvaneen, eivätkä pk-yrityksetkään näytä kasvattaneen osuuksiaan.

PS. Tilaa Vierityspalkin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, joka koostaa artikkelit, linkkivinkit, työpaikat ja julkaisut (uutiskirjeellä on jo yli 700 tilaajaa).

Aiempia artikkeleita valtion softakehityksestä tässä blogissa:

Comments are closed.