Valtion softan tekijät vuonna 2017

Artikkeli

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 6 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Kukaan ei enää tiedä, mitä internetissä tapahtuu.

Viime vuonna julkaistu Tutkihankintoja.fi on kiinnostava avoimen datan palvelu, josta Vierityspalkissakin kirjoitettiin sen julkistuksen yhteydessä. Palvelu ei edelleenkään kata kuin valtion ”keskushallinnon”, mutta sekin on varsin suuri kakku jaettavaa. Tässä jutussa tehdään katsaus siihen millaiset IT-alan asiantuntijafirmat laskuttivat vuoden 2017 aikana eniten valtion organisaatioita IT-projektien tekemisestä ja asiantuntijapalveluiden tarjoamisesta. Ketkä ovat siis isoimmat valtion tietojärjestelmiä koodaavat tahot?

(Vuoden 2018 tilastoihin tehdään katsaus heti ensi vuoden puolella.)

Katsauksen tehtävä on antaa parempi kuva siihen ketkä tekevät valtionhallinnon (räätälöityä) softaa Suomessa, ja kuinka merkittävää liiketoimintaa valtion koodi on eri firmoille. Samalla katsaus antaa toki myös kiinnostavan näkökulman kotimaiseen ohjelmistokehityksen markkinaan ja joukkoon sen keskeisiä toimijoita.

Koko listassa puhutaan useista sadoista firmoista, joista tähän katsaukseen on poimittu 50 suurinta laskuttajaa. Näiden voi sanoa muodostavan yhdessä valtion ”hovitoimittajat”. Listan lopussa puhutaan vain muutamien satojen tuhansien laskutuksista, joten ainakin euromääräisesti lista lienee varsin kattava otos siihen ketkä valtion koodia eniten tässä maassa tekevät. Yhteensä näitä ICT-palveluita ja asiantuntija- ja tutkimuspalveluita on valtiolle tarjonnut yli 6000 eri tahoa, joten tämän katsauksen 50 firmaa edustavat melko kapeata otosta, joskin softan tekemisen näkökulmasta otos lienee varsin kattava.

Katsaus on tehty tutkihankintoja.fi-palvelun avulla. Yritysten liikevaihtotiedot on haettu Asiakastiedon palvelusta. Laskutuskategorioita on suodatuksessa kaksi: ICT-hankinnat (tavarat, palvelut ja ohjelmistot) sekä asiantuntija- ja tutkimuspalvelut. Alan firmojen laskutus tuntuu jakautuvan näihin kahteen kategoriaan, vähän virastosta riippuen. Siksi kummatkin kategoriat on otettu tässä mukaan, eikä niitä ole eritelty. Eri virastoilla lienee vain hieman erilaiset tavat luokitella laskujaan.

Aiemmin hieman vastaavaa vertailua on tehnyt noin vuosi sitten mm. Tivi, joka katsoi vuoden 2016 tilastoja ja vertasi niitä yritysten liikevaihtoihin. Myös vuoden 2016 tilastoista erottui lukuisia softan tekijöitä, jotka ovat Hanselin puitesopimuksiin pääsyn jälkeen onnistuneet nostamaan laskutuksensa valtiolta merkittäviin summiin (esim. Solita, Gofore, Cybercom).

Raakaan tilastodataan voi jokainen tutustua itse, joten tässä katsauksessa on tehty merkittävää karsintaa sen perusteella, että onko listalla oleva firma selkeästi ohjelmistokehitystä tarjoava firma vai onko se pääosin jotain muuta. Esimerkiksi Posti Oyj on 9. suurin laskuttaja tässä kategoriassa, mutta Postia on vaikea luokitella ohjelmistokehityspalveluiden tarjoajaksi. Elisa Oyj:n kaltaiset infratarjoajat on myös jätetty kokonaan pois (Elisa Appelsiini on mukana, koska se on eriteltynä tiedoissa.) Selkeästi lisenssi- ja työasemapalveluihin liittyvät toimijat on myös jätetty tämän katsauksen ulkopuolelle.

Täten katsaus on otannaltaan varsin erilainen kuin Tivin tekemä katsaus vuoteen 2016, koska Tivi katsoi vain liikevaihdoltaan suurimpia it-alan yrityksiä, eikä huomioinut miten liikevaihto oli syntynyt, joten mukana oli paljon mm. pelkkiä lisenssien myyjiä (esim. Oracle, Microsoft, jne.). Tästä katsauksesta lisenssien myyjät ja selkeästi yksittäisten tuotteiden takana olevat firmat (esim. Triplan, M2, karttaohjelmistot) on pyritty jättämään pois.

Listalle on pyritty jättämään vain toimijat, jotka ovat asiakaskohtaisen ohjelmistokehityksen tarjoajia, eivät valmistuotekonsultteja tai rautakonsultteja. Rajanveto on tosin väistämättä vaikeata, etenkin isojen firmojen tapauksessa. Esimerkiksi Tiedon ja CGI:n laskutuksessa on varmasti todella paljon palvelimiin ja lisensseihin liittyvää laskutusta, asiakaskohtaisen ohjelmistokehityksen lisäksi.

Isojen firmojen laskutukset ovat monista muistakin syistä vaikeasti luokiteltavia. Monien firmojen läpi kulkee esimerkiksi paljon alihankintatyötä, jonka lopullista kohdetta ei näiden tietojen perusteella voi tietää.

Laskutuksen lisäksi on listauksessa ilmoitettu laskutetun summan osuus yrityksen liikevaihdosta, joten prosenttiosuus kertoo siitä kuinka merkittävä asiakas valtio on kyseiselle yritykselle. Aivan täydellisen vertailukelpoisia nämä luvut eivät kuitenkaan ole, koska useinhan joulukuun töitä laskutetaan vasta tammikuussa, jolloin yrityksen tilinpäätöksessä ne yleensä sijoitetaan joulukuulle, mutta valtionhallinnon laskutusdatassa ne ovat tammikuun laskuja. Yritysten tilikaudet eivät myöskään aina ole kalenterivuosia, vaikka useimmiten näin onkin. Täysin vertailukelpoisia lukuja ei ole näin mahdollista saada, joten prosenttilukuja kannattaa pitää suuntaa-antavina, ei absoluuttisina faktoina.

[Edit 12.12.2018 klo 15.50: Korjattu Goforen prosenttilukua, koska Asiakastiedon luku on vain osaluku Gofore-konsernin vuoden 2017 liikevaihdosta. Goforen liikevaihdosta valtion laskutuksen prosenttiluku on 39,7%, ei 47% kuten alkuperäisessä artikkelissa oli. Sama ongelma voi koskettaa muitakin isoja yhtiöitä.]

Top-10 ohjelmistokehityksestä valtiota laskuttaneet:

1) Valtori (233,8 miljoonaa euroa)

Valtori on ylivoimaisesti suurin valtion IT-kumppani laskujen perusteella, mutta suurin osa Valtorin laskutuksesta lienee käytännössä alihankittu yksityisiltä IT-alan firmoilta, koska Valtorin samojen kategorioiden tekemät hankinnat ovat 205,0 miljoonaa euroa. Valtorin liikevaihto ei ole julkinen tieto, mutta lienee hyvin samansuuntainen kuin tehty laskutus muilta valtionhallinnon yksiköiltä. Valtorin toiminnasta siis suurin osa näyttäisi olevan aika puhdasta läpilaskutusta.

Valtorin ylivoimaisesti suurin alihankkija on Tieto Finland 49,4 miljoonan euron laskutuksella. Huikeat 26,6 miljoonaa euroa Valtori luokittelee ”salassa pidettäväksi”. Täydellinen lista Valtorin alihankkijoista vaatisi yksittäisten laskujen luokittelun raakadatasta, koska tutkihankintoja.fi näyttää vain top-5 alihankkijat per hankintayksikkö.

>> Valtorin tekemät hankinnat vuonna 2017

2) Tieto Finland (84,2 miljoonaa euroa / noin 12% liikevaihdosta)

Tiedon tekemä suora laskutus valtiolta on vaikuttava 84,2 miljoonaa euroa. Tähän summaan voi vielä halutessaan laskea päälle Tietokarhun 33,9 miljoonaa euroa, joka on käytännössä Verohallinnolle tehtävää työtä. Täten Valtoria ja Tietoa voi pitää varsin ylivoimaisina valtion kärkilaskuttajina.

Valtorin osuus (49,4 miljoonaa) on todella huomattavan suuri Tiedon laskutuksesta, koska toiseksi suurin Tiedon asiakas on Oikeusrekisterikeskus 5,3 miljoonan euron laskutuksella. Seuraavina tulevat Väestörekisterikeskus (5 miljoonaa), ELY-keskukset ja TE-toimistot (5 miljoonaa) ja Trafi (4,5 miljoonaa).

3) CGI (38,2 miljoonaa euroa / noin 11% liikevaihdosta)

CGI:n suurin asiakas on Palkeet (eli valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus), jolle CGI on tehnyt töitä vuonna 2017 yhteensä 8,7 miljoonan euron edestä. Valtori on CGI:n asiakkaana vasta toisena 8,3 miljoonan euron laskutuksella. Seuraavina tulevat Liikennevirasto (6,7 miljoonaa), Oikeusrekisterikeskus (3,6 miljoonaa) ja Trafi (3,2 miljoonaa).

4) Tietokarhu (33,9 miljoonaa euroa / noin 116% liikevaihdosta)

Käytännössä Tietokarhu on Tiedon operoima yritys, joten tämän luvun voi myös ajatella lisänä Tiedon laskutuspottiin. Valtio omistaa Tietokarhusta 20%, mutta kontrolloi äänivaltaa (80% äänistä valtiolla). Liikevaihtoa suurempi laskutus johtunee aiemmin mainituista eroista hankintayksiköiden ja yritysten tilinpäätösten kirjauskäytänteissä. Tivin aiemmassa katsauksessa tätä ristiriitaa Tietokarhun edustaja kommentoi ”sopimusteknisiksi asioiksi”, jolla todennäköisesti viitataan juuri siihen, että edellisen vuoden töitä laskutetaan vasta seuraavana vuonna. Käytännössä asia kannattaa tulkita siten, että Tietokarhu tekee töitä 100% valtiolle (Verohallinto on 32 miljoonan euron laskutuksella ylivoimaisesti suurin asiakas).

5) CSC (24,6 miljoonaa euroa / noin 61% liikevaihdosta)

CSC:n omistaa valtio (70%) ja korkeakoulut (30%). Käytännössä suurin osa CSC:n työstä menee opetus- ja kulttuuriministeriön alalle (laskutus 18,8 miljoonaa euroa). Valtorille CSC on tehnyt vuonna 2017 töitä 3,2 miljoonan euron edestä.

6) Solita (23,7 miljoonaa euroa / noin 34% liikevaihdosta)

Usein puhutaan Tiedosta isona hovihankkijana valtiolle, mutta liikevaihtoon suhteutettuna valtio ei ole Tiedolle läheskään niin iso asiakas kuin se on esimerkiksi Solitalle. Yli kolmanneksen osuus liikevaihdosta on erittäin merkittävä osuus yhdelle asiakassektorille, ja todennäköisesti liikevaihto tulee suurimmaksi osin yksittäisen puitesopimuksen kautta (Hanselin IT-konsultoinnin puitesopimus vuosille 2015-2019). Solitan kohdalla voinee myös olettaa, että luvuista suurin osa on todellakin ohjelmistokehitystä, ei esimerkiksi konesalipalveluita.

Isoimpia asiakkaita Solitalle ovat Liikennevirasto (12,7 miljoonaa), Tekes (1,6 miljoonaa), Tulli (1,6 miljoonaa), Oikeusrekisterikeskus (1,3 miljoonaa) ja Maanmittauslaitos (1,2 miljoonaa).

7) Fujitsu Finland (18,5 miljoonaa euroa / noin 5% liikevaihdosta)

Fujitsun isoin asiakas on ylivoimaisesti Valtori noin 9,1 miljoonan euron laskutuksella. Seuraavana tulevat Verohallinto (2,2 miljoonaa), Oikeusrekisterikeskus (2,2 miljoonaa), Fimea (1,8 miljoonaa) ja Maaseutuvirasto (481k). Fujitsu on CGI:n ja Tiedon ohella iso konesalipalveluiden tarjoaja, joten Fujitsunkin luvuissa ohjelmistokehitys lienee vain osakokonaisuus.

8) Gofore (13,4 miljoonaa euroa / noin 39,4% liikevaihdosta) [Edit 12.12.2018: korjattu prosenttia, aiempi virheellinen luku oli 47%]

Jokin aikaa sitten pörssiin mennyt Gofore lyö vielä Solitaa kovemmat luvut pöytään. Lähes 40% Goforen liikevaihdosta on tullut vuonna 2017 valtiolta, ja samalla tavalla kuin Solitalla, todennäköisesti suurimmaksi osin juuri tämän yhden Hanselin puitesopimuksen kautta.

Vaikka alalla Hanselia parjataan yleisesti hintojen polkemisesta, niin käytännössä Goforen liikevoittoprosentitkin ovat kateutta aiheuttavia suurimmalle osalle tämän maan it-yrittäjistä (vuonna 2017 liikevoittoprosentti 15,4%).

Goforen isoimmat asiakkaat valtionhallinnossa ovat olleet Väestörekisterikeskus (4,2 miljoonaa), ELY- ja TE-toimistot (3,5 miljoonaa), Liikennevirasto (1,8 miljoonaa), Trafi (1,6 miljoonaa) ja Oikeusrekisterikeskus (611k).

9) Accenture (11,5 miljoonaa euroa / noin 4% liikevaihdosta)

Accenturen isoimmat asiakkaat ovat olleet Oikeusrekisterikeskus (4,5 miljoonaa), Maahanmuuttovirasto (3,4 miljoonaa), Valtiokonttori (2,9 miljoonaa), Viestintävirasto (298k) ja Evira (60k).

Accenture on harvoja kärkipään toimistoja, jotka eivät ole Hanselin it-konsultoinnin puitesopimuksessa yhdessäkään kategoriassa mukana, joten Accenture lienee pärjännyt hyvin Hanselin ulkopuolisissa kilpailutuksissa.

10) Visma Consulting (11,2 miljoonaa euroa / noin 54% liikevaihdosta)

Visma Consultingin liikevaihdosta yli 50% on tullut vuonna 2017 valtion yksiköiltä. Visman isoimmat asiakkaat ovat olleet Väestörekisterikeskus (2,6 miljoonaa), Tulli (2 miljoonaa), Patentti- ja rekisterihallitus (1,8 miljoonaa), Liikennevirasto (880k) ja ELY- ja TE-toimistot (867k). Myös Visma pärjäsi hyvin Hanselin viimeisimmässä puitesopimusjärjestelyssä vuonna 2015.

11-20 sijat:

11) Cybercom Finland (10,6 miljoonaa euroa / noin 40% liikevaihdosta)
12) Siili Solutions (9,3 miljoonaa euroa / noin 17% liikevaihdosta)
13) Digia Finland (8,6 miljoonaa euroa / noin 10% liikevaihdosta)
14) Capgemini Finland (8,4 miljoonaa euroa / noin 8% liikevaihdosta)
15) Netum (7,8 miljoonaa euroa / noin 76% liikevaihdosta)
16) Affecto Finland (6,1 miljoonaa euroa / noin 16% liikevaihdosta, huom. 2016 liikevaihdosta, koska yhdistynyt CGI:n kanssa vuonna 2017)
17) Reaktor (5,4 miljoonaa euroa / noin 10% liikevaihdosta)
18) Codemen (4,9 miljoonaa / noin 45% liikevaihdosta)
19) Innofactor Software (3,3 miljoonaa euroa / noin 14% liikevaihdosta)
20) Nortal (3,2 miljoonaa euroa / noin 17% liikevaihdosta)

Myös Netum (noin 76% liikevaihdosta), Codemen (noin 45% liikevaihdosta) ja Cybercom (noin 40% liikevaihdosta) ovat todellisia valtion hovihankkijoita, joiden liikevaihdosta erittäin suuri osuus tulee valtion hankkeisiin osallistumisesta.

21-50 sijat:

21) Sofigate Services (3,0 miljoonaa euroa / noin 17% liikevaihdosta)
22) Elisa Appelsiini (2,4 miljoonaa euroa / noin 3% liikevaihdosta)
23) Innofactor Business Solutions (2,2 miljoonaa euroa / noin 11% liikevaihdosta)
24) Citrus Solutions (2,2 miljoonaa euroa / noin 33% liikevaihdosta)
25) Nixu (1,9 miljoonaa euroa / noin 8% liikevaihdosta)
26) Knowit (1,7 miljoonaa euroa / noin 11% liikevaihdosta)
27) Sogeti Finland (1,6 miljoonaa euroa / noin 11% liikevaihdosta)
28) Finitec (1,4 miljoonaa euroa / noin 7% liikevaihdosta)
29) HiQ (1,3 miljoonaa / noin 4% liikevaihdosta)
30) Oikeat Oliot (1,2 miljoonaa euroa / noin 80% liikevaihdosta)
31) Ambientia (1,2 miljoonaa euroa / noin 8% liikevaihdosta)
32) Bitwise (1,1 miljoonaa euroa / noin 16% liikevaihdosta)
33) Abako (1,0 miljoonaa euroa / noin 50% liikevaihdosta)
34) Atostek (1,0 miljoonaa euroa / noin 20% liikevaihdosta)
35) Qentinel (1,0 miljoonaa euroa / noin 16% liikevaihdosta)
36) Eficode (0,9 miljoonaa euroa / noin 7% liikevaihdosta)
37) Valamis Group (0,9 miljoonaa euroa/ noin 9% liikevaihdosta)
38) Enfo (0,8 miljoonaa euroa / noin 2% liikevaihdosta)
39) MC-Group (0,6 miljoonaa euroa / noin 6% liikevaihdosta)
40) eWork Group Finland (0,7 miljoonaa euroa / noin 1% liikevaihdosta)
41) OCTO3 (0,6 miljoonaa euroa / noin 13% liikevaihdosta)
42) Consultor Finland (0,6 miljoonaa euroa / noin 21% liikevaihdosta)
43) Digitalist Finland (0,5 miljoonaa euroa / noin 3% liikevaihdosta)
44) Sininen Meteoriitti (0,3 miljoonaa euroa / noin 3% liikevaihdosta)
45) Joinex (0,3 miljoonaa euroa / noin 60% liikevaihdosta)
46) Symbio Finland (0,3 miljoonaa euroa / noin 2% liikevaihdosta)
47) Koodiviidakko (0,2 miljoonaa euroa / noin 2% liikevaihdosta)
48) Valu Digital (0,2 miljoonaa euroa / noin 9% liikevaihdosta)
49) Finnish Net Solutions (0,2 miljoonaa euroa / noin 6% liikevaihdosta)
50) Aitio Finland (0,2 miljoonaa euroa / noin 17% liikevaihdosta)

Listan loppupäässä laskutetut summat eivät ole enää valtavan suuria, vaihdellen noin parin miljoonan ja parinsadan tuhannen välillä. Valtionhallintoon erikoistuneita tahoja ovat tällä listalla etenkin Oikeat Oliot (noin 80% liikevaihdosta), Abako (noin 50% liikevaihdosta) ja Joinex (noin 60% liikevaihdosta).

Valtion softan tekeminen on varsin keskittynyttä

Tutkihankintoja.fi ei kerro lainkaan sitä mihin puitesopimukseen tai minkä järjestelmäkokonaisuuden rakentamiseen laskut liittyvät, joten luvuista ei voi tietää kuka tekee yhtä isoa hanketta, ja kuka monia pienempiä sovelluksia. Näistä luvuista tulkittuna voi kuitenkin esittää väitteen, että valtionhallinnon softaa tekee tässä maassa kohtuullisen pieni joukko yrityksiä. Valtorin rooli läpilaskuttajana vaikeuttaa suhdelukujen laskemista, mutta jo tämänkin listan top-10-listaa katsoen on helppo sanoa, että tuo joukko laskuttaa leijonan osan potista.

Kärkikymmenikön jälkeen osuudet laskevat nopeasti.

Yli viiden miljoonan euron laskutusta valtiolle tekee vain reilu kymmenen yksityistä firmaa. Yli kahden miljoonan laskutusta tekee parikymmentä firmaa. Yli miljoonan euron laskutusta noin 30 firmaa. Ja kun mennään top-30 ulkopuolelle, niin pudotaan nopeasti hyvin pieniin summiin. Top-50 listalle mahtuu jopa parinsadan tuhannen euron laskutuksella.

Jos tätä listaa vertaa esimerkiksi Tivin tekemään katsaukseen vuoden 2016 luvuista, niin yhdennäköisyys on huomattava. Samat firmat hallitsevat vuodesta toiseen, tai ainakin vuodesta 2016 vuoteen 2017. Vuoden 2018 tilastot valmistuvat vuodenvaihteessa, joten silloin on mahdollista todeta, että onko samojen firmojen voittokulku jatkunut. Hyvin suurella todennäköisyydellä vastaus on kyllä, koska suurin osa rahasta jaetaan Hanselin puitesopimuksien kautta, ja nykyisen puitesopimuksen paikat on jaettu jo vuonna 2015, ja sopimus on voimassa vielä ensi vuoden.

Tosin uusi neljän vuoden kausi on jo alkanut, kun Hansel avasi syksyllä haun uudelle kaudelle (2018-2022). Uusi puitesopimuskuvio toteutetaan nyt kuitenkin ns. dynaamisena hankintajärjestelmänä, johon on mahdollista liittyä läpi kauden. Näin ainakin vuoden 2019 rahanjako voi olla erilainen, vaikka myös vanha puitesopimus onkin vielä silloin voimassa. Saa nähdä.

[Edit 12.12.2018 klo 15.50: Korjattu Goforen prosenttilukua, koska Asiakastiedon luku on vain osaluku Gofore-konsernin vuoden 2017 liikevaihdosta. Goforen liikevaihdosta valtion laskutuksen prosenttiluku on 39,7%, ei 47% kuten alkuperäisessä artikkelissa oli. Sama ongelma voi koskettaa muitakin isoja yhtiöitä.]

PS. Tilaa Vierityspalkin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, joka koostaa artikkelit, linkkivinkit, työpaikat ja julkaisut (uutiskirjeellä on jo yli 700 tilaajaa).

Perttu Tolvanen

Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!

5 kommenttia on “Valtion softan tekijät vuonna 2017”

  1. Jos vielä jaksatte laittaa kaikki Innofactor yhtiöt yhteen niin tilasto olisi ”oikeampi” tilanteessa kun kaikki yhtiöt ovat Innofactor Oyj:n 100% omistamia tytäryhtiötä.

  2. Kiitos kommentista, Jouko. Valinta oli tässä tapauksessa hyvin tietoinen, koska Innofactor ei suinkaan ole ainut firma, joka esiintyy listalla usean eri osakeyhtiön kautta.

    Kokonaisuudessaan raakalistalla on yli 6000 yritystä, joiden jokaisen omistussuhteet pitäisi tutkia, jos haluaisi tehdä yhteenvedon, joka olisi kattava (siellä pitkässä hännässä on esimerkiksi firmoja, jotka ovat tämän top-50-listan firmojen omistuksessa).

    Lisäksi tuo suhdeluku liikevaihtoon on joka tapauksessa kaukana absoluuttisesta faktasta, koska mahdollisia epätarkkuustekijöitä on paljon myös sen liikevaihtotiedon suhteen.

    Katsotaan, jos vuoden 2018 katsauksessa tekisin hieman yhdistelyä ainakin tuolle top-50-listalle, koska onhan noita tosiaan muitakin, jotka voisi yhdistää hyvällä syyllä (esim. nyt vaikka Tieto ja Tietokarhu ensimmäisenä).

  3. Jos Innofactorin omistamia firmoja listalla ovat vain nuo kaksi firmaa, niin niiden yhteenlaskettu liikevaihto (noin 5,5 milliä) muodostaisi noin 8% Innofactor-konsernin liikevaihdosta.

    Merkittävin muutos listaukseen olisi se, että Innofactor nousisi listalla tuonne top-20-sarjaan.

  4. Kiinnostavaa olisi tietää valtion hankintojen osuus koko toimialan liikevaihdosta.

  5. Mahtava yhteenveto! kiitos tällaisesta. Suomessa julkiset hankinnat edustavat merkittävää osaa tulovirrasta ja kasvua monelle softayritykselle.

Kommentointi on suljettu.



Vierityspalkki-blogi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset.
Lisätietoa blogista ja sen kävijöistä

  • 1140+ asiantuntija-artikkelia.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja.

  • 1300+ digipalvelun referenssicasea.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.

  • 1000+ aktiivista lukijaa blogin kuukausikirjeellä.

    Kerran kuukaudessa ilmestyvä kuukausikirje koostaa julkaistut artikkelit, uudet julkaisut, avoimet työpaikat ja ajankohtaiset linkkivinkit.

  • 29 kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen.

Siirry takaisin sivun alkuun