Trendikatsaus: Millaisia digipalveluita on tehty vuonna 2019?

Kuluneen vuoden aikana on Julkaisut-palstalle tiensä selvittänyt yli 100 web-palvelun uudistusta tai räätälöityä web-sovellusta. Tässä jutussa tarjoillaan valikoituja poimintoja tuosta tarjonnasta sekä muutamia nostoja palstan ulkopuolelta. Alkuvuodesta alan trendejä käsiteltiin myös Grand One -caseja arvioineessa jutussa. Nyt syksyllä on blogissa puhuttu muun muassa headless-konseptista ja Reactin kasvaneesta käytöstä fronttikerroksessa. Teknisten trendien lisäksi on kuitenkin lukuisia myös konseptillisia ja palveluiden käyttöliittymiin liittyviä trendejä, jotka ovat korostuneet tänä vuonna.

Konsepteihin ja käyttöliittymiin liittyvät trendit

• Erilaisten roolien ja käyttötilanteiden tunnistaminen ja hyödyntäminen verkkopalveluiden suunnittelussa on noussut tasaisesti viime vuosina. Nykyisin tällä tavalla jäsennettyjä sivustoja tulee vastaan jo varsin usein. Esimerkiksi Contrastin toteuttama aTalentin sivusto on jaettu tyylikkäästi kahteen osa-alueeseen, käyttäjän näkökulmasta riippuen. Muutkin jäsennysmallit ovat edelleen voimissaan, mutta käyttötilannelähtöisyys on selvästi nostanut päätään, etenkin jos palvelun pitää vastata hyvin erilaisiin käyttötilanteisiin. Hyvin käyttötilannelähtöisesti on muotoiltu myös Pixelsin toteuttama Autoklinikan sivusto ja Sinisen Härän toteuttama Chillitin sivusto.
• Käyttötilanteet eivät kuitenkaan sovi kaikille, ja esimerkiksi monen yrityksen kohdalla keskittyminen palveluiden esittelyyn on paljon järkevämpää. Esimerkiksi Aucorin toteuttama Turre Legalin sivusto menee välittömästi asiaan, ja on rakennettu erittäin tyylikkäästi Turre Legalin tarjoamien palveluiden ympärille, antaen hyvin konkreettisen vaikutelman yrityksen palvelutarjonnasta ja osaamisesta.
• Mobiilikäytettävyys alkaa olemaan jo varsin hyvällä tasolla uusissa palveluissa, ja ehkä siksi on myös alettu enemmän huomioimaan isoja näyttöjä. Fakta on kuitenkin se, että edelleen etenkin asiapitoisia sivustoja ja palveluita käytetään paljon isoilta ruuduilta, joten nykyaikainen sivusto näyttää hyvältä myös isolla ruudulla. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa Geniemin toteuttama Vaasan seudun verkkopalvelu, Contrastin toteuttama Solidaarisuus-järjestön sivusto, redandblue:n toteuttama Mielenterveyspoolin sivusto, MEOM:in toteuttama Suomen Arkkitehtiliiton sivusto, Duden toteuttama Varjolan tilan sivusto, Sloganin toteuttama REDI:n sivusto.
• Videoiden käyttö kasvaa edelleen. Nykyisin esimerkiksi videotaustakuvia näkee jo todella usein, ja joskus videot myös osaavat hyödyntää ison ruudun pinta-alaa. Esimerkiksi Mediapoolin toteuttama Pablo Filmsin sivusto käyttää laadukasta videomateriaalia hienosti, ja sivusto on todella näyttävä myös isolla näytöllä.
• Erilaiset tietosivustot ja verkko-oppiminen ovat alue, joka on kasvanut tasaisesti netin mukana. Monilla alueilla oppiminen ja tiedonjakaminen on täysin verkkosivustojen varassa, ja tämä on nostanut myös monien näiden palveluiden kunnianhimon tasoa. Esimerkiksi erilaisia hakupalveluita näkee yhä useammilla tietosivustoilla. Aucorin toteuttama Isännöintiyrityksien hakukone on kuvaava esimerkki täsmähakupalvelusta, joita näkee yhä useammin. Toinen esimerkki vastaavasta on Exoven toteuttama BusinessOulun sähköinen yrityshakemisto.
• Sisältömarkkinointi on trendinä ollut viime vuosina vahva, mutta varsin paljon edelleen näkee täysin irrallisia sisältömarkkinointisivustoja tai -osioita. Verkkokauppojenkin alueella sisältöjen ja tuotteiden toimiva yhteispeli on lopulta aika harvinaista. Onneksi parempiakin esimerkkejä on, esimerkiksi Pixelsin toteuttamassa Mirror Linen verkkokaupassa sisällöt ja tuotteet osaavat varsin hyvin linkittää toisiinsa ja pitää käyttäjän näin keskittyneenä.
• Kieliversiointi on monelle haaste, kun sisältöjen määrä kasvaa, eikä erillisiä kieliversioita ole järkevää pitää täysin yhtenäisinä. Tämän seurauksena on Suomessakin alkanut näkymään vakiomalleista poikkeavia ratkaisuja kieliversiointiin. Esimerkiksi redandblue:n toteuttama Oma Luottamusmies sisältää päänavigaatiossa osion nimeltä “Working in Finland”, joka on englanninkielinen osio keskellä suomenkielistä sivustoa. Tällainen on yhä useammin järkevää, etenkin kun tavoiteltava kohdeyleisö on myös tiedontarpeiltaan kovin erilainen kuin sivuston pääkohderyhmä.

Teknisiin arkkitehtuureihin ja teknologiavalintoihin liittyvät trendit

• Drupalilla tehtävät verkkopalvelut ovat lukumääräisesti vähentyneet selvästi, jos verrataan muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen. Tässä on kysymys Drupalin siirtymisestä yhä isompien palveluiden alustaksi, kuten tässäkin blogissa todettiin Drupal-toimistojen markkinaa käsitelleessä jutussa keväällä. Tästä siirtymästä hyvänä esimerkkinä toimii vaikkapa Exoven toteuttama Neste.com ja monet muut Nesteen tarjoamat digitaaliset palvelut. On kiinnostavaa nähdä, että miten Drupal onnistuu murtautumaan isojen konsernien verkkopalvelualustaksi. Toistaiseksi Episerver on Suomessa vielä selkeästi yleisempi alusta, kun katsotaan aivan isoimpia yrityksiä.
• WordPressin käyttö on kasvanut tasaisesti, kuten vaikkapa North Patrolin tekemä analyysi Suomen 1000 suurimman yrityksen verkkopalveluista osoittaa. WordPressin osuus on 28 prosenttia, kun katsotaan koko ryhmää. WordPressin lukema tosin putoaa seitsemään (7) prosenttiin, kun tarkasteluun otetaan vain 100 suurinta yritystä. Täten WordPressin kasvu tulee varsin eri alueelta, kuin vaikkapa Drupalin kasvu.
• Yksi selkeä WordPressiin liittyvä trendi on sen käytön monipuolistuminen. WooCommerce-verkkokauppalaajennus on noussut Suomessakin erittäin suosituksi, ja esimerkiksi Julkaisut-palstan verkkokauppa-kategoriassa on esillä kymmenittäin WooCommerce-verkkokauppoja. WooCommercella tuotetut verkkokaupat ovat myös visuaalisesti aika monipuolisia, kuten vaikkapa Contrastin toteuttama Makian verkkokauppa osoittaa. Toki tällaiset kaupat maksavatkin useamman kymppitonnin, mutta lopputuloksena on mahdollista saada varsin uniikin näköinen kauppa.
• WordPressin moninaistumista edustavat myös erilaiset kirjautumisen takana olevat palvelut, kuten vaikkapa Trimedian toteuttama Kylämme-palvelu, joka helpottaa kyläyhteisöjen tiedonjakamista. Varsin usein tällaisissa toteutuksissa on toki tehty jotain osioita räätälinä, esimerkiksi Reactin tai vastaavan Javascript-kehyksen avulla, mutta varsin usein WordPress on kuitenkin isossa roolissa palvelun sisältöjen käsittelyssä ja toiminnallisuuksien mahdollistamisessa. Esimerkiksi Trimedian toteutuksessa kyläyhteisöjen ylläpitokäyttöliittymä on räätälöity käyttöliittymä, mutta itse sivuston frontti on WordPress-vetoinen.

Täsmätrendien takana on useita isoja ja hitaita aaltoja

Listattujen trendien lisäksi viime vuosina on korostunut myös esimerkiksi sivustojen nopeus, jota moni toimisto nykyisin painottaa referensseissään. Ylipäätään sivustojen tekninen laatu on ollut varsin paljon huomion kohteena viime aikoina monestakin syystä. Saavutettavuus on puhuttanut monia, ja vaikka siinä ei olekaan kysymys pelkästään teknisestä laadusta, niin hyvä tekninen laatu edistää yleensä myös saavutettavuutta.

“Ylläpitokokemus” on yksi etenkin WordPress-toimistojen käyttämä kilpailuvaltti, jolla viitataan mahdollisimman helppoon ja kestävään ylläpitokäyttöliittymään ja siinä tehtyihin ratkaisuihin. Osittain tämän asian korostaminen kertoo myös siitä, että WordPressin ylläpitokokemus voi olla hyvin erilainen, riippuen toteuttavasta toimistosta.

Ylläpitokokemuksen näkökulmasta on myös kiinnostava seurata headless-konseptin etenemistä, koska kyllähän Contentfulin kaltaiset työkalut ovat varsin yksinkertaisia työkaluja, jotka eivät varmasti miellytä useimpia markkinointi-ihmisiä. Tosin jos web-budjetit nousevat yhä useammassa organisaatiossa miljoonaluokkaan, niin moni yksinkertaisuus toki ratkeaa rahalla (esim. YLE, HSL).

Onneksi sentään erillisistä mobiilisovelluksista on osittain siirrytty kohti web-sovelluksia, mutta kovin nopeasti etenevästä trendistä ei voi puhua, kuten keväisessä kirjoituksessa todettiinkin. Toimistojen referensseissäkin laajoja web-sovelluksia on vielä varsin vähän. Myös maailmalla paljon puhuttanut PWA-sovellusten malli ei näytä ainakaan kovin vauhdikkaasti keräävän tuulta alleen Suomessa. Kehityskulku kohti toiminnallisempia web-palveluita on kuitenkin selkeä, vaikka aina ei puhuttaisikaan web-sovelluksista tai PWA-sovelluksista. Esimerkiksi Verkkokauppa.com siirtyi talvella SPA-malliin (Single-Page-App), mutta tästä siirtymästä ei tehty isoa numeroa käyttäjille. Uusi verkkokauppa.com on vain sovellusmaisempi kuin aiempi toteutus.

Integraatioiden merkitys on kasvanut todella paljon

Etenkin verkkokauppojen saralla moni toimisto korostaa integraatioiden toimivuutta ja ylipäätään verkkokaupan pyörittämiseen käytettävien työkalujen hyvää yhteispeliä. Juuri verkkokauppojen sarallahan on viime vuosina nähty paljon kehityskulkua, jossa ensimmäisen kehitysvaiheen kaupasta siirrytään vakavamman liiketoiminnan vaiheeseen, jolloin kauppa halutaan myös integroida yrityksen muihin tietojärjestelmiin.

Ehkä se silmiinpistävin muutos onkin siinä kuinka monelle palvelulle integraatiot ovat aivan keskeinen osa palvelun toimivuutta. Niin verkkokaupat kuin tietosivustot hakevat usein merkittävän määrän sisällöistään ja esittämistään tiedoista muista tietojärjestelmistä, vaikka käyttäjille tämä ei tietysti mitenkään näy. Täten yhä useamman verkkopalvelun toiminnallisuuksissa korostuu tiedon sujuva esittäminen riippumatta siitä onko kyseinen sisältö lähtöisin omasta järjestelmästä.

Integraatioiden korostumisen taustalla on ainakin kaksi vahvaa ilmiötä:

1. Yhä useammalle organisaatiolle digitaalinen kanava on toiminnan kannalta niin tärkeä, että sen pitää vaihtaa tietoja organisaation muiden tietovarastojen kanssa. Verkkokaupan pitää olla integroitu yrityksen muihin kauppajärjestelmiin. Tietopalveluiden pitää hakea tietoja kaikista niistä tietolähteistä jotka ovat käyttäjille olennaisia.
2. Yhä enemmän on tarjolla täsmäpalveluita, jotka tarjoavat toiminnallisuuksia helposti ja järkevään hintaan, ja vähentävät tarvetta koodata kaikkia toiminnallisuuksia itse. Ajanvaraukset, maksupalvelut, hakupalvelut, sosiaalisen median palvelut, markkinointityökalut ja monet muut ovat esimerkkejä palveluista, jotka tuodaan osaksi omaa verkkopalvelua yhä useammin nimenomaan laadukkaasti tehtyjen integraatioiden avulla. Jatkossa myös nähdään varmasti verkkosivustojen hyödyntävän enemmän myös isojen pilvipalvelualustojen täsmäpalveluita (Amazonin AWS, Microsoftin Azure, Googlen Cloud Platform).

Integraatioiden korostuminen on myös yksi merkittävä syy siihen miksi moni yritys päätyy maksamaan verkkosivustostaan kymmeniä tuhansia euroja. Yksinkertaiset kotisivukoneet ja valmispalvelut (esim. Squarespace, Shopify) ovat huikeita työkaluja hyvin yksinkertaisiin tilanteisiin, mutta näillä on monia kovia rajoitteita, kuten integraatioiden toteutus.

Verkkopalveluiden monipuolistuminen on se isoin ilmiö

Verkon kehittyessä on myös helppo ennustaa, että laadukkaasti tehtyjen integraatioiden rooli tulee vain kasvamaan. Tosin samalla korostuu myös asiakkaalle näkyvän kerroksen merkitys ja laatu, koska eri järjestelmistä tulevat tiedot täytyy pystyä esittämään mielekkäästi asiakkaalle. Ylipäätään verkkopalveluiden monipuolistuminen on ehkä se isoin ilmiö, joka on viime vuosina ollut vallalla. Yhä useampi palvelu on yhdistelmä erilaisia toiminnallisuuksia ja sisältökokonaisuuksia. Verkkokauppa on tästä hyvä esimerkki, koska ihanteellisesti se on vain palvelun ominaisuus, ei erillinen osio. Sama kehitys koskettaa monia muitakin osa-alueita.

On kiinnostavaa nähdä myös kuinka toimistot vastaavat tähän haasteeseen. Osa tuntuu ajattelevan, että räätälifrontit ovat vastaus tähän monipuolistumiseen, mutta tämä ajatus tuskin menee läpi kuin tämän maan isoimmille organisaatioille, ja ei varmasti niistäkään kaikille. Käytännössä toimistojen pitää jatkossa hallita yhä laajempi paletti asioita. Yhdellä tuotteella tai yhdellä arkkitehtuurimallilla ei enää ratkaista yhtä paljon asiakkaiden ongelmia kuin aiemmin.

PS. Tilaa Vierityspalkin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, joka koostaa artikkelit, linkkivinkit, työpaikat ja julkaisut (uutiskirjeellä on jo yli 800 tilaajaa).