Trendikatsaus: Millaisia digipalveluita on tehty vuonna 2019?

Perttu Tolvanen

Kuluneen vuoden aikana on Julkaisut-palstalle tiensä selvittänyt yli 100 web-palvelun uudistusta tai räätälöityä web-sovellusta. Tässä jutussa tarjoillaan valikoituja poimintoja tuosta tarjonnasta sekä muutamia nostoja palstan ulkopuolelta. Alkuvuodesta alan trendejä käsiteltiin myös Grand One -caseja arvioineessa jutussa. Nyt syksyllä on blogissa puhuttu muun muassa headless-konseptista ja Reactin kasvaneesta käytöstä fronttikerroksessa. Teknisten trendien lisäksi on kuitenkin lukuisia myös konseptillisia ja palveluiden käyttöliittymiin liittyviä trendejä, jotka ovat korostuneet tänä vuonna.

Konsepteihin ja käyttöliittymiin liittyvät trendit

Teknisiin arkkitehtuureihin ja teknologiavalintoihin liittyvät trendit

Täsmätrendien takana on useita isoja ja hitaita aaltoja

Listattujen trendien lisäksi viime vuosina on korostunut myös esimerkiksi sivustojen nopeus, jota moni toimisto nykyisin painottaa referensseissään. Ylipäätään sivustojen tekninen laatu on ollut varsin paljon huomion kohteena viime aikoina monestakin syystä. Saavutettavuus on puhuttanut monia, ja vaikka siinä ei olekaan kysymys pelkästään teknisestä laadusta, niin hyvä tekninen laatu edistää yleensä myös saavutettavuutta.

“Ylläpitokokemus” on yksi etenkin WordPress-toimistojen käyttämä kilpailuvaltti, jolla viitataan mahdollisimman helppoon ja kestävään ylläpitokäyttöliittymään ja siinä tehtyihin ratkaisuihin. Osittain tämän asian korostaminen kertoo myös siitä, että WordPressin ylläpitokokemus voi olla hyvin erilainen, riippuen toteuttavasta toimistosta.

Ylläpitokokemuksen näkökulmasta on myös kiinnostava seurata headless-konseptin etenemistä, koska kyllähän Contentfulin kaltaiset työkalut ovat varsin yksinkertaisia työkaluja, jotka eivät varmasti miellytä useimpia markkinointi-ihmisiä. Tosin jos web-budjetit nousevat yhä useammassa organisaatiossa miljoonaluokkaan, niin moni yksinkertaisuus toki ratkeaa rahalla (esim. YLE, HSL).

Onneksi sentään erillisistä mobiilisovelluksista on osittain siirrytty kohti web-sovelluksia, mutta kovin nopeasti etenevästä trendistä ei voi puhua, kuten keväisessä kirjoituksessa todettiinkin. Toimistojen referensseissäkin laajoja web-sovelluksia on vielä varsin vähän. Myös maailmalla paljon puhuttanut PWA-sovellusten malli ei näytä ainakaan kovin vauhdikkaasti keräävän tuulta alleen Suomessa. Kehityskulku kohti toiminnallisempia web-palveluita on kuitenkin selkeä, vaikka aina ei puhuttaisikaan web-sovelluksista tai PWA-sovelluksista. Esimerkiksi Verkkokauppa.com siirtyi talvella SPA-malliin (Single-Page-App), mutta tästä siirtymästä ei tehty isoa numeroa käyttäjille. Uusi verkkokauppa.com on vain sovellusmaisempi kuin aiempi toteutus.

Integraatioiden merkitys on kasvanut todella paljon

Etenkin verkkokauppojen saralla moni toimisto korostaa integraatioiden toimivuutta ja ylipäätään verkkokaupan pyörittämiseen käytettävien työkalujen hyvää yhteispeliä. Juuri verkkokauppojen sarallahan on viime vuosina nähty paljon kehityskulkua, jossa ensimmäisen kehitysvaiheen kaupasta siirrytään vakavamman liiketoiminnan vaiheeseen, jolloin kauppa halutaan myös integroida yrityksen muihin tietojärjestelmiin.

Ehkä se silmiinpistävin muutos onkin siinä kuinka monelle palvelulle integraatiot ovat aivan keskeinen osa palvelun toimivuutta. Niin verkkokaupat kuin tietosivustot hakevat usein merkittävän määrän sisällöistään ja esittämistään tiedoista muista tietojärjestelmistä, vaikka käyttäjille tämä ei tietysti mitenkään näy. Täten yhä useamman verkkopalvelun toiminnallisuuksissa korostuu tiedon sujuva esittäminen riippumatta siitä onko kyseinen sisältö lähtöisin omasta järjestelmästä.

Integraatioiden korostumisen taustalla on ainakin kaksi vahvaa ilmiötä:

  1. Yhä useammalle organisaatiolle digitaalinen kanava on toiminnan kannalta niin tärkeä, että sen pitää vaihtaa tietoja organisaation muiden tietovarastojen kanssa. Verkkokaupan pitää olla integroitu yrityksen muihin kauppajärjestelmiin. Tietopalveluiden pitää hakea tietoja kaikista niistä tietolähteistä jotka ovat käyttäjille olennaisia.
  2. Yhä enemmän on tarjolla täsmäpalveluita, jotka tarjoavat toiminnallisuuksia helposti ja järkevään hintaan, ja vähentävät tarvetta koodata kaikkia toiminnallisuuksia itse. Ajanvaraukset, maksupalvelut, hakupalvelut, sosiaalisen median palvelut, markkinointityökalut ja monet muut ovat esimerkkejä palveluista, jotka tuodaan osaksi omaa verkkopalvelua yhä useammin nimenomaan laadukkaasti tehtyjen integraatioiden avulla. Jatkossa myös nähdään varmasti verkkosivustojen hyödyntävän enemmän myös isojen pilvipalvelualustojen täsmäpalveluita (Amazonin AWS, Microsoftin Azure, Googlen Cloud Platform).

Integraatioiden korostuminen on myös yksi merkittävä syy siihen miksi moni yritys päätyy maksamaan verkkosivustostaan kymmeniä tuhansia euroja. Yksinkertaiset kotisivukoneet ja valmispalvelut (esim. Squarespace, Shopify) ovat huikeita työkaluja hyvin yksinkertaisiin tilanteisiin, mutta näillä on monia kovia rajoitteita, kuten integraatioiden toteutus.

Verkkopalveluiden monipuolistuminen on se isoin ilmiö

Verkon kehittyessä on myös helppo ennustaa, että laadukkaasti tehtyjen integraatioiden rooli tulee vain kasvamaan. Tosin samalla korostuu myös asiakkaalle näkyvän kerroksen merkitys ja laatu, koska eri järjestelmistä tulevat tiedot täytyy pystyä esittämään mielekkäästi asiakkaalle. Ylipäätään verkkopalveluiden monipuolistuminen on ehkä se isoin ilmiö, joka on viime vuosina ollut vallalla. Yhä useampi palvelu on yhdistelmä erilaisia toiminnallisuuksia ja sisältökokonaisuuksia. Verkkokauppa on tästä hyvä esimerkki, koska ihanteellisesti se on vain palvelun ominaisuus, ei erillinen osio. Sama kehitys koskettaa monia muitakin osa-alueita.

On kiinnostavaa nähdä myös kuinka toimistot vastaavat tähän haasteeseen. Osa tuntuu ajattelevan, että räätälifrontit ovat vastaus tähän monipuolistumiseen, mutta tämä ajatus tuskin menee läpi kuin tämän maan isoimmille organisaatioille, ja ei varmasti niistäkään kaikille. Käytännössä toimistojen pitää jatkossa hallita yhä laajempi paletti asioita. Yhdellä tuotteella tai yhdellä arkkitehtuurimallilla ei enää ratkaista yhtä paljon asiakkaiden ongelmia kuin aiemmin.

PS. Tilaa Vierityspalkin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, joka koostaa artikkelit, linkkivinkit, työpaikat ja julkaisut (uutiskirjeellä on jo yli 800 tilaajaa).

Jätä kommentti