Suomen kannattavimmat digitoimistot

Vierityspalkin digitoimiston valintaa käsittelevässä artikkelisarjassa esitellään Suomessa toimivia digitoimistoja ja ohjelmistotaloja, jotka toteuttavat verkkopalveluita. Jos etsit digitoimistoa juuri nyt, ajantasaisin listaus Suomen kokeneimmista digitoimistoista löytyy Toimistot-hakemistosta. Löydä kokenut digitoimisto – Oulu, Jyväskylä, Tampere, Turku, Helsinki

Keväällä katsottiin 30:a kotimaista digitoimistoa näiden omien sivustojen nopeuden perusteella, ja tehtiin tästä leikkimielinen ranking. Nyt teemaa jatketaan katsomalla samojen toimistojen talouslukuja. Mikä toimisto tekee parhaiten rahaa?

Toimistojen taloustilannettahan ei voi pitää mitenkään ykköskriteerinä asiakkaiden näkökulmasta, mutta on se yksi kiinnostava kulma. Voinee nimittäin esittää väitteen, että hyvin kannattava toimisto todennäköisesti tekee myös paljon asioita oikein asiakkaidensa kannalta. Täten yleensä kannattaa olla hyvin menestyvän toimiston asiakkaana ennemmin kuin talousvaikeuksissa rypevän toimiston asiakkaana.

Tässä katsauksessa katsotaan melko kapeasti liikevoittoprosenttia, joten mikään syväanalyysi ei ole kyseessä. Erittäin hyvänä tuloksena voi pitää mitä tahansa yli 10% kannattavuutta ja 5-10%:kin on hyvä keskiarvotaso. Ylipäätään plussalla oleva tilasto kertoo siitä, että toiminta on kannattavalla pohjalla, palkkojen maksu onnistuu ja todennäköisesti maksuhäiriöitä tai muita ongelmia ei ole. Kunnollinen talousanalyysi kattaisi paljon muutakin, mutta peruskannattavuus on hyvä lähtökohta kun tarkastelee toimistojen liiketoiminnan kestävyyttä.

Seuraavaksi esitettävä ranking perustuu Asiakastiedon tarjoamiin julkisiin tietoihin yritysten tilinpäätöksistä. Tilinpäätöstiedot on kerätty kolmelta viimeiseltä tilikaudelta (useimmiten vuodet 2017, 2016, 2015, ja useimmiten 12kk:n jaksoja), ja tietojen poiminta on tapahtunut kesällä 2018.

Ranking perustuu yrityksen liikevoittoprosentin keskiarvoon kolmelta (3) viimeisimmiltä tilikaudelta. Täten rankingin kärkeen ei pääse yksittäisen vuoden loistavalla tuloksella, vaan ranking mittaa nimenomaan usean vuoden kestoista, tasaista tuloksentekokykyä. Asiakastiedon ilmoittama liikevoittoprosentti on laskettu tuloksesta ennen veroja.

Listauksessa on ilmoitettu myös viimeisimmän tilikauden liikevaihto, koska mukana olevien toimistojen liikevaihdot ovat varsin isolla skaalalla, niin rankingia lukiessa on hyvä tietää millaisen kokoluokan liikevaihdosta on kysymys. Liikevaihdolla ei ole kuitenkaan ollut tässä rankingissa mitään painoarvoa, listauksen järjestys perustuu pelkästään tuohon liikevoittoprosentin keskiarvoon kolmelta viimeisimmiltä tilikaudelta.

Top-10: Suomen kannattavimmat digitoimistot

1. Druid (19,2%, 2 314 000 euroa)
2. Redland (13,2%, 1 825 000 euroa)
3. Karhu Helsinki (13.1%, 1 943 000 euroa)
4. Geniem (11,9%, 2 876 000 euroa)
5. MEOM (11,6%, 1 082 000 euroa)
6. Evermade (10,5%, 1 242 000 euroa)
7. Trimedia (11,3%, 923 000 euroa)
8. Tietotalo (9,6%, 2 644 000 euroa)
9. Redandblue (9,3%, 694 000 euroa)
10. Wunder Finland (8.9%, 6 390 000 euroa)

Kärkituloksen rankingissa lunastaa Drupal-toimisto Druid varsin kirkkaasti lähes 20% keskiarvotuloksellaan. Tätä tasoa voi pitää jo kotimaisen IT-alan parhaimmistoon kuuluvana tuloksena. Parin miljoonan euron liikevaihdosta laskettuna voidaan jo puhua myös euromääräisesti kohtuullisesta tuloksesta.

Toisesta ja kolmannesta paikasta käyvät tiukan kisan Redland ja Karhu Helsinki, joiden yli 13 prosentin keskiarvotulokset ovat myös vakuuttavaa tasoa. Yli kymmenen prosentin vakuuttavaan sarjaan pääsevät myös Geniem, MEOM, Evermade ja Trimedia.

Kymmenen parhaan toimiston sarjaan pääsevät hieman alle 10 prosentin keskiarvotuloksillaan myös Tietotalo, Redandblue ja Wunder.

Sijat 11-27:

• Mediapool Finland (7.2%, 284 000 euroa)
• Frantic (7.1%, 6 284 000 euroa)
• Valu Digital (7%, 2 196 000 euroa)
• Wysiwyg (6,8%, 364 000 euroa)
• G-Works (6,2%, 464 000 euroa)
• Into-Digital (5.9%, 1 086 000 euroa)
• Crop Agency (4,6%, 1 030 000 euroa)
• Aucor (4,2%, 941 000 euroa)
• Brave Digital (3,6%, 1 106 000 euroa)
• Sangre (3,5%, 1 104 000 euroa)
• Exove (3,3%, 6 234 000 euroa, huom. Exove Designilta ei vielä ollut vuotta 2017 saatavilla. Lisäksi Exove Oy ja Exove Design Oy on laskettu yhteen tulosprosenteiltaan ja liikevaihdoltaan, mikä ei ole kovin eleganttia, koska kyse on aika erikokoisista yrityksistä. Erikseen luvut olisivat: Exove Oy -2%, Exove Design Oy 8,5%.)
• Dude (3%, 167 000 euroa)
• Poutapilvi (1,8%, 1449 000 euroa, viimeisin tieto vuodelta 2016)
• Verkkoasema (1,4%, 1 195 000 euroa)
• Hahmo Design (0,7%, 261 000 euroa)
• KWD Digital (-1,3%, 902 000 euroa)
• Creuna Finland (-39.1%, 2 005 000 euroa)

Yksi erikoisimmista tuloksista tulee viimeiseksi katsauksessa sijoittuvalta Creuna Finlandilta, joka on osa pohjoismaista Creuna-konsernia. Creunahan osti WordPress-toimisto Byroon pari vuotta takaperin, ja sai tätä kautta selvästi lisää liikevaihtoa. Tulos on kuitenkin edelleen järkyttävästi miinuksella. Mikä tahansa syy onkaan, ei maayhtiön lukuja voi aivan rinnastaa täysin itsenäisiin digitoimistoihin, koska taustalla on varsin valtava Creuna-konserni (yli 350 työntekijää) joka rahoittanee toimintaa tappioista huolimatta. Silti, ei kukaan tappioita tahkoa vuodesta toiseen mielellään, joten asiasta kannattanee kysyä kun asioi Creunan kanssa.

Johtopäätöksiä

Kaikkien katsauksen toimistojen keskiarvoprosentiksi tulee 5.3% jota ei voi pitää kovin erinomaisena tuloskeskiarvona. Mediaanitulos on hieman parempi 6.8%, joka kertonee aavistuksen paremmin tyypillisestä tulostasosta. Silti, digitoimistobisnes ei vaikuta olevan mitään erityisen helppoa tai rahakasta liiketoimintaa.

Yksittäisten toimistojen tulosprosenteissa on kyllä erittäin hyviäkin prosentteja, ja moni on tehnyt tasaista työtä jo pitkään. Avain menestykseen lieneekin liikevaihdon tasainen kasvattaminen ja hyvän tulostason ylläpitäminen vuodesta toiseen, koska yksittäisten vuosien ihmesuorituksia ei alalla näytä tapahtuvan.

Harva firma laajemmallakaan IT-alalla yltää yli 20 prosentin tulostasoon kuin yksittäisinä vuosina. Esimerkiksi Reaktorin kolmen viimeisimmän tilikauden keskiarvoprosentti on tasan 20% (reilun 56 miljoonan euron liikevaihdolla). Nitorin keskiarvoprosentti on 20,6% (reilun 12 miljoonan euron liikevaihdolla).

Tuollaiset luvut ovat kuitenkin harvinaista herkkua.

Esimerkiksi vastikään pörssiin mennyt Gofore saa keskiarvoluvukseen 13,9% (reilun 28 miljoonan euron liikevaihdolla). Futuricen luku on 12,7% (reilun 36 miljoonan euron liikevaihdolla). Solitan luku on 8,7% (reilun 69 miljoonan euron liikevaihdolla).

Tosin moni näistä varmasti selittää matalia tuloslukujaan kovalla kasvulla tai investoinneilla kansainvälistymiseen, ja varmasti monen kohdalla näin onkin. Silti, yli 20% tasaiseen tulostahtiin hyvin harva yltää.

Yleensä puhutaan 10 prosentin ympärillä olevista luvuista silloinkin kun on mennyt hyvin.

Plussalla tasaisesti oleva toimisto on luotettava kumppani

Asiakkaiden kannattaa tulosprosentteja myös silloin tällöin seurata, koska se on nopea tapa arvioida sitä onko yrityksellä kaikki kunnossa. Jos tulosprosentti on tasaisesti plussalla, niin se on yleensä hyvä merkki toimiston kilpailukyvystä ja todennäköisesti korreloi myös asiakastyytyväisyyden kanssa. Onko se prosentti sitten 5 vai 10 vai 15 vai 20, niin ei ole yleensä niin merkityksellistä ostajan kannalta, kunhan se on selkeästi plussalla.

Tasaisesti kovaakin tulosta tekevä toimisto voi olla asiakkaan kannalta järkevä valinta, koska todennäköisesti tällainen toimisto on löytänyt oman toimintamallinsa ja oikeanlaiset projektit.

Yrityksen omavaraisuus kertoo kuinka hyvin yritys kestää negatiivisia tilikausia

Jos yritys taas on negatiivisella tulosprosentilla vuodesta toiseen, niin on syytä katsoa yrityksen omavaraisuutta, jonka voi ajatella vaikka kertovan yrityksen kassan tilanteesta. Jos myös kassan tilanne on negatiivinen, niin on syytä kysyä tarkemmin yrityksen rahoituksesta ja sen saatavuudesta.

Negatiivinen tulosprosenttihan ei ole yksittäisen tilikauden kohdalla välttämättä edes kovin kriittinen asia. Yksittäinen tilikausi voi mennä miinukselle vaikka kasvuhaasteiden tai yritysoston kanssa painiessa.

Alalla on kuitenkin yllättävän paljon yrityksiä, joiden omavaraisuus on todella heikko, mutta jotka edelleen jatkavat toimintaansa vuodesta toiseen, yleensä omistajien antaman rahoituksen turvin. Tällainen yritys on riskipitoinen yhteistyökumppani, mutta ei välttämättä täysin vältettävä, jos rahoittajatahoilla vain riittää kärsivällisyyttä.

Esimerkiksi Tietotalolla on erittäin negatiivinen omavaraisuus (-170% vuonna 2017), mutta yritys tekee silti vuodesta toiseen tasaisesti tulosta tasaisella liikevaihdolla, joten yrityksen rahoitus on todennäköisesti kunnossa. Tämän katsauksen perusteella Tietotalo näyttää jopa erittäin hyvin porskuttavalta talolta, jos omavaraisuustilannetta ei oteta huomioon.

Verkkoasema on toinen omavaraisuuden osalta huolestuttava tapaus (omavaraisuus -84% vuonna 2017). Verkkoaseman suunta on kuitenkin selvästi ylöspäin, ja kuten Tietotalollakin, niin viimeisimmät tulosprosentit näyttävät aivan kohtuullisilta.

KWD Digitalin kohdalla tilanne on myös aavistuksen huolestuttava (omavaraisuus -34% vuonna 2017). Verrattuna vaikka Tietotalon omavaraisuustilanteeseen, on KWD Digitalin taso vielä varsin siedettävä, mutta tällaiset asiat ovat juuri sellaisia joita osaava asiakas kysyy ennenkuin laittaa nimet paperiin.

90% katsauksen toimistoista on erittäin luotettavia yhteistyötahoja

Tämän katsauksen toimistoista on kuitenkin vaikea löytää todellisia kriisiyhtiöitä. Suurin osa toimistoista tekee varsin mukavaa ja tasaista tulosta, vaikka merkittävää rikastumisen vaaraa ei omistajilla lienekään. Toimistot työllistävät kuitenkin suuren joukon ihmisiä ja tekevät arvokasta työtä asiakkailleen.

Asiakkaat eivät voi myöskään sanoa, että toimistot riistäisivät heiltä euroja, koska selkeästi alalla kilpailu toimii. Suhteettoman suuria tuloksia ei tahkoa kukaan.

Työntekijöidenkään näkökulmasta ei voi sanoa, että omistajat riistäisivät alalla työntekijöitä, koska suurin osa omistajista varmasti haluaisi ottaa rahansa tuloksen kautta, ja näillä tuloksilla ei jaettavaa jää ylenpalttisesti.

Ohjelmistoalalla on ollut viime vuodet aika tiukka rekrytointikilpailu käynnissä, joten tässäkin saattaa piillä yksi syy maltilliseen tulostasoon.

Markkinatalouden toimivuuden ja palveluita ostavien asiakkaiden näkökulmasta tilanne vaikuttaisi varsin hyvältä. Digitoimistojen omistajien näkökulmasta kannattavuutta varmasti voisi parantaakin.

[Huom. Tähän juttuun liittyvä jatkojuttu on julkaistu 8.10.2018: Miksi firmojen tuloslukujen vertailukelpoisuus voi olla heikkoa?]

—

PS. Huomioita katsauksen ulkopuolelle jätetyistä yrityksistä (verrattuna toimistoihin, jotka olivat mukana edellisessä katsauksessa):

*Koodiviidakko ei ole mukana katsauksessa, koska yrityksen toiminta jakautuu useisiin yhtiöihin, joista useita on lopetettu muutamia vuosia sitten, ja toimintaa jatkava pääyhtiö ei ole ilmoittanut tietojaan riittävän kattavasti, jotta vertailukelpoisuus onnistuisi.
*Pixels Helsinki Oy ei ole mukana katsauksessa, koska julkisissa tiedoissa on vasta yhden tilikauden tiedot (liikevoittoprosentti yhdeltä vuodelta 12,8%).
*Flo Apps Oy ei ole mukana katsauksessa, koska liikevaihtotietoja ei ole saatavilla, koska yritys on ilmoittanut vain bruttotuloksensa (joka on mahdollista nykyisellä kirjanpitolailla jopa useamman miljoonan euron liikevaihtoa tekeville yrityksille).
* Zeeland Family ei ole mukana katsauksessa, koska pörssiyhtiö muodostuu useista osakeyhtiöistä joita ei voi pitää kovin vertailukelpoisina tämän katsauksen toimijoihin.
* Vincit ei ole mukana katsauksessa, koska pörssiyhtiö muodostuu useista osakeyhtiöistä, ja vaikka Vincit Development Oy onkin isoin yhtiö, niin Vincit Developmentilla ei ole vielä kolmea tilikautta.
* Mirum Agency ei ole mukana katsauksessa, koska viimeisin tilinpäätöstieto on vuodelta 2015, koska Mirum on nykyisin osa WPP:tä.

Lue lisää aiheesta:

• Digitoimistot Suomessa – kaikki artikkelit aiheesta
• Suomen WordPress-toimistot -hakemisto