Suomen kannattavimmat digitoimistot

Artikkeli

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 6 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Kokeneimmat ja luotettavimmat kotimaiset digitoimistot vuonna 2024.

Keväällä katsottiin 30:a kotimaista digitoimistoa näiden omien sivustojen nopeuden perusteella, ja tehtiin tästä leikkimielinen ranking. Nyt teemaa jatketaan katsomalla samojen toimistojen talouslukuja. Mikä toimisto tekee parhaiten rahaa?

Toimistojen taloustilannettahan ei voi pitää mitenkään ykköskriteerinä asiakkaiden näkökulmasta, mutta on se yksi kiinnostava kulma. Voinee nimittäin esittää väitteen, että hyvin kannattava toimisto todennäköisesti tekee myös paljon asioita oikein asiakkaidensa kannalta. Täten yleensä kannattaa olla hyvin menestyvän toimiston asiakkaana ennemmin kuin talousvaikeuksissa rypevän toimiston asiakkaana.

Tässä katsauksessa katsotaan melko kapeasti liikevoittoprosenttia, joten mikään syväanalyysi ei ole kyseessä. Erittäin hyvänä tuloksena voi pitää mitä tahansa yli 10% kannattavuutta ja 5-10%:kin on hyvä keskiarvotaso. Ylipäätään plussalla oleva tilasto kertoo siitä, että toiminta on kannattavalla pohjalla, palkkojen maksu onnistuu ja todennäköisesti maksuhäiriöitä tai muita ongelmia ei ole. Kunnollinen talousanalyysi kattaisi paljon muutakin, mutta peruskannattavuus on hyvä lähtökohta kun tarkastelee toimistojen liiketoiminnan kestävyyttä.

Seuraavaksi esitettävä ranking perustuu Asiakastiedon tarjoamiin julkisiin tietoihin yritysten tilinpäätöksistä. Tilinpäätöstiedot on kerätty kolmelta viimeiseltä tilikaudelta (useimmiten vuodet 2017, 2016, 2015, ja useimmiten 12kk:n jaksoja), ja tietojen poiminta on tapahtunut kesällä 2018.

Ranking perustuu yrityksen liikevoittoprosentin keskiarvoon kolmelta (3) viimeisimmiltä tilikaudelta. Täten rankingin kärkeen ei pääse yksittäisen vuoden loistavalla tuloksella, vaan ranking mittaa nimenomaan usean vuoden kestoista, tasaista tuloksentekokykyä. Asiakastiedon ilmoittama liikevoittoprosentti on laskettu tuloksesta ennen veroja.

Listauksessa on ilmoitettu myös viimeisimmän tilikauden liikevaihto, koska mukana olevien toimistojen liikevaihdot ovat varsin isolla skaalalla, niin rankingia lukiessa on hyvä tietää millaisen kokoluokan liikevaihdosta on kysymys. Liikevaihdolla ei ole kuitenkaan ollut tässä rankingissa mitään painoarvoa, listauksen järjestys perustuu pelkästään tuohon liikevoittoprosentin keskiarvoon kolmelta viimeisimmiltä tilikaudelta.

Top-10: Suomen kannattavimmat digitoimistot

  1. Druid (19,2%, 2 314 000 euroa)
  2. Redland (13,2%, 1 825 000 euroa)
  3. Karhu Helsinki (13.1%, 1 943 000 euroa)
  4. Geniem (11,9%, 2 876 000 euroa)
  5. MEOM (11,6%, 1 082 000 euroa)
  6. Evermade (10,5%, 1 242 000 euroa)
  7. Trimedia (11,3%, 923 000 euroa)
  8. Tietotalo (9,6%, 2 644 000 euroa)
  9. Redandblue (9,3%, 694 000 euroa)
  10. Wunder Finland (8.9%, 6 390 000 euroa)

Kärkituloksen rankingissa lunastaa Drupal-toimisto Druid varsin kirkkaasti lähes 20% keskiarvotuloksellaan. Tätä tasoa voi pitää jo kotimaisen IT-alan parhaimmistoon kuuluvana tuloksena. Parin miljoonan euron liikevaihdosta laskettuna voidaan jo puhua myös euromääräisesti kohtuullisesta tuloksesta.

Toisesta ja kolmannesta paikasta käyvät tiukan kisan Redland ja Karhu Helsinki, joiden yli 13 prosentin keskiarvotulokset ovat myös vakuuttavaa tasoa. Yli kymmenen prosentin vakuuttavaan sarjaan pääsevät myös Geniem, MEOM, Evermade ja Trimedia.

Kymmenen parhaan toimiston sarjaan pääsevät hieman alle 10 prosentin keskiarvotuloksillaan myös Tietotalo, Redandblue ja Wunder.

Sijat 11-27:

Yksi erikoisimmista tuloksista tulee viimeiseksi katsauksessa sijoittuvalta Creuna Finlandilta, joka on osa pohjoismaista Creuna-konsernia. Creunahan osti WordPress-toimisto Byroon pari vuotta takaperin, ja sai tätä kautta selvästi lisää liikevaihtoa. Tulos on kuitenkin edelleen järkyttävästi miinuksella. Mikä tahansa syy onkaan, ei maayhtiön lukuja voi aivan rinnastaa täysin itsenäisiin digitoimistoihin, koska taustalla on varsin valtava Creuna-konserni (yli 350 työntekijää) joka rahoittanee toimintaa tappioista huolimatta. Silti, ei kukaan tappioita tahkoa vuodesta toiseen mielellään, joten asiasta kannattanee kysyä kun asioi Creunan kanssa.

Johtopäätöksiä

Kaikkien katsauksen toimistojen keskiarvoprosentiksi tulee 5.3% jota ei voi pitää kovin erinomaisena tuloskeskiarvona. Mediaanitulos on hieman parempi 6.8%, joka kertonee aavistuksen paremmin tyypillisestä tulostasosta. Silti, digitoimistobisnes ei vaikuta olevan mitään erityisen helppoa tai rahakasta liiketoimintaa.

Yksittäisten toimistojen tulosprosenteissa on kyllä erittäin hyviäkin prosentteja, ja moni on tehnyt tasaista työtä jo pitkään. Avain menestykseen lieneekin liikevaihdon tasainen kasvattaminen ja hyvän tulostason ylläpitäminen vuodesta toiseen, koska yksittäisten vuosien ihmesuorituksia ei alalla näytä tapahtuvan.

Harva firma laajemmallakaan IT-alalla yltää yli 20 prosentin tulostasoon kuin yksittäisinä vuosina. Esimerkiksi Reaktorin kolmen viimeisimmän tilikauden keskiarvoprosentti on tasan 20% (reilun 56 miljoonan euron liikevaihdolla). Nitorin keskiarvoprosentti on 20,6% (reilun 12 miljoonan euron liikevaihdolla).

Tuollaiset luvut ovat kuitenkin harvinaista herkkua.

Esimerkiksi vastikään pörssiin mennyt Gofore saa keskiarvoluvukseen 13,9% (reilun 28 miljoonan euron liikevaihdolla). Futuricen luku on 12,7% (reilun 36 miljoonan euron liikevaihdolla). Solitan luku on 8,7% (reilun 69 miljoonan euron liikevaihdolla).

Tosin moni näistä varmasti selittää matalia tuloslukujaan kovalla kasvulla tai investoinneilla kansainvälistymiseen, ja varmasti monen kohdalla näin onkin. Silti, yli 20% tasaiseen tulostahtiin hyvin harva yltää.

Yleensä puhutaan 10 prosentin ympärillä olevista luvuista silloinkin kun on mennyt hyvin.

Plussalla tasaisesti oleva toimisto on luotettava kumppani

Asiakkaiden kannattaa tulosprosentteja myös silloin tällöin seurata, koska se on nopea tapa arvioida sitä onko yrityksellä kaikki kunnossa. Jos tulosprosentti on tasaisesti plussalla, niin se on yleensä hyvä merkki toimiston kilpailukyvystä ja todennäköisesti korreloi myös asiakastyytyväisyyden kanssa. Onko se prosentti sitten 5 vai 10 vai 15 vai 20, niin ei ole yleensä niin merkityksellistä ostajan kannalta, kunhan se on selkeästi plussalla.

Tasaisesti kovaakin tulosta tekevä toimisto voi olla asiakkaan kannalta järkevä valinta, koska todennäköisesti tällainen toimisto on löytänyt oman toimintamallinsa ja oikeanlaiset projektit.

Yrityksen omavaraisuus kertoo kuinka hyvin yritys kestää negatiivisia tilikausia

Jos yritys taas on negatiivisella tulosprosentilla vuodesta toiseen, niin on syytä katsoa yrityksen omavaraisuutta, jonka voi ajatella vaikka kertovan yrityksen kassan tilanteesta. Jos myös kassan tilanne on negatiivinen, niin on syytä kysyä tarkemmin yrityksen rahoituksesta ja sen saatavuudesta.

Negatiivinen tulosprosenttihan ei ole yksittäisen tilikauden kohdalla välttämättä edes kovin kriittinen asia. Yksittäinen tilikausi voi mennä miinukselle vaikka kasvuhaasteiden tai yritysoston kanssa painiessa.

Alalla on kuitenkin yllättävän paljon yrityksiä, joiden omavaraisuus on todella heikko, mutta jotka edelleen jatkavat toimintaansa vuodesta toiseen, yleensä omistajien antaman rahoituksen turvin. Tällainen yritys on riskipitoinen yhteistyökumppani, mutta ei välttämättä täysin vältettävä, jos rahoittajatahoilla vain riittää kärsivällisyyttä.

Esimerkiksi Tietotalolla on erittäin negatiivinen omavaraisuus (-170% vuonna 2017), mutta yritys tekee silti vuodesta toiseen tasaisesti tulosta tasaisella liikevaihdolla, joten yrityksen rahoitus on todennäköisesti kunnossa. Tämän katsauksen perusteella Tietotalo näyttää jopa erittäin hyvin porskuttavalta talolta, jos omavaraisuustilannetta ei oteta huomioon.

Verkkoasema on toinen omavaraisuuden osalta huolestuttava tapaus (omavaraisuus -84% vuonna 2017). Verkkoaseman suunta on kuitenkin selvästi ylöspäin, ja kuten Tietotalollakin, niin viimeisimmät tulosprosentit näyttävät aivan kohtuullisilta.

KWD Digitalin kohdalla tilanne on myös aavistuksen huolestuttava (omavaraisuus -34% vuonna 2017). Verrattuna vaikka Tietotalon omavaraisuustilanteeseen, on KWD Digitalin taso vielä varsin siedettävä, mutta tällaiset asiat ovat juuri sellaisia joita osaava asiakas kysyy ennenkuin laittaa nimet paperiin.

90% katsauksen toimistoista on erittäin luotettavia yhteistyötahoja

Tämän katsauksen toimistoista on kuitenkin vaikea löytää todellisia kriisiyhtiöitä. Suurin osa toimistoista tekee varsin mukavaa ja tasaista tulosta, vaikka merkittävää rikastumisen vaaraa ei omistajilla lienekään. Toimistot työllistävät kuitenkin suuren joukon ihmisiä ja tekevät arvokasta työtä asiakkailleen.

Asiakkaat eivät voi myöskään sanoa, että toimistot riistäisivät heiltä euroja, koska selkeästi alalla kilpailu toimii. Suhteettoman suuria tuloksia ei tahkoa kukaan.

Työntekijöidenkään näkökulmasta ei voi sanoa, että omistajat riistäisivät alalla työntekijöitä, koska suurin osa omistajista varmasti haluaisi ottaa rahansa tuloksen kautta, ja näillä tuloksilla ei jaettavaa jää ylenpalttisesti.

Ohjelmistoalalla on ollut viime vuodet aika tiukka rekrytointikilpailu käynnissä, joten tässäkin saattaa piillä yksi syy maltilliseen tulostasoon.

Markkinatalouden toimivuuden ja palveluita ostavien asiakkaiden näkökulmasta tilanne vaikuttaisi varsin hyvältä. Digitoimistojen omistajien näkökulmasta kannattavuutta varmasti voisi parantaakin.

[Huom. Tähän juttuun liittyvä jatkojuttu on julkaistu 8.10.2018: Miksi firmojen tuloslukujen vertailukelpoisuus voi olla heikkoa?]

PS. Tilaa Vierityspalkin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, joka koostaa artikkelit, linkkivinkit, työpaikat ja julkaisut (uutiskirjeellä on jo yli 700 tilaajaa).

PS. Huomioita katsauksen ulkopuolelle jätetyistä yrityksistä (verrattuna toimistoihin, jotka olivat mukana edellisessä katsauksessa):

*Koodiviidakko ei ole mukana katsauksessa, koska yrityksen toiminta jakautuu useisiin yhtiöihin, joista useita on lopetettu muutamia vuosia sitten, ja toimintaa jatkava pääyhtiö ei ole ilmoittanut tietojaan riittävän kattavasti, jotta vertailukelpoisuus onnistuisi.
*Pixels Helsinki Oy ei ole mukana katsauksessa, koska julkisissa tiedoissa on vasta yhden tilikauden tiedot (liikevoittoprosentti yhdeltä vuodelta 12,8%).
*Flo Apps Oy ei ole mukana katsauksessa, koska liikevaihtotietoja ei ole saatavilla, koska yritys on ilmoittanut vain bruttotuloksensa (joka on mahdollista nykyisellä kirjanpitolailla jopa useamman miljoonan euron liikevaihtoa tekeville yrityksille).
* Zeeland Family ei ole mukana katsauksessa, koska pörssiyhtiö muodostuu useista osakeyhtiöistä joita ei voi pitää kovin vertailukelpoisina tämän katsauksen toimijoihin.
* Vincit ei ole mukana katsauksessa, koska pörssiyhtiö muodostuu useista osakeyhtiöistä, ja vaikka Vincit Development Oy onkin isoin yhtiö, niin Vincit Developmentilla ei ole vielä kolmea tilikautta.
* Mirum Agency ei ole mukana katsauksessa, koska viimeisin tilinpäätöstieto on vuodelta 2015, koska Mirum on nykyisin osa WPP:tä.

Perttu Tolvanen

Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!

11 kommenttia on “Suomen kannattavimmat digitoimistot”

  1. Asiakkaan kannalta on kieltämättä oleellista että toimittaja on taloudellisesti tukevalla pohjalla. Pidempi voitollinen historia ja mahdollisesti myös syvätaskuiset omistajat auttavat varmistamaan että toiminta pysyy stabiilina. Voitollisuuden tason vertailu on kuitenkin kovin vaikeaa.

    Todellinen pikkufirman kannattavuus saadaan vasta kun oikaistaan omistajien liksan sijaan nostamat osingot firman kuluiksi. Tämä tulee vastaan alan yrityskaupoissa jatkuvasti, sillä on usein dramaattinen vaikutus valuaatioon. Miljoonan-parin liikevaihdosta kun viisi osakasta nostaa osinkoja palkan sijaan saattaa hyvältä näyttävä tulos sulaa todella pieneksi.

    Lisäksi konsernin osana toimivaa firmaa on vaikeaa verrata itsenäiseen. Esimerkiksi kansainvälinen konserni luultavasti rasittaa maayhtiöitä kuluilla, ja saattaa vastapainoksi hoitaa osan markkinoinnista ja hallinnosta. Vertailukelpoisia lukuja itsenäiseen firmaan on vaikeaa tai mahdotonta löytää.

  2. Kiitos kommentista, Vesa. Asiaa puhut. Jossain luonnosversiossa oli minulla jutussakin tuosta asiaa, mutta jätin sen sitten pois, kun jotain kikkailun varaa on kaikenkokoisilla ja kaikenlaisilla omistuspohjilla olevilla firmoilla. Toisilla houkutus siihen lienee toki isompi kuin toisilla.

    Voisi ajatella, että pienten yritysten “osinkopalkat” ovat ilmiö lähinnä tilanteissa joissa tehdään näennäisen hyvää tulosta vuodesta toiseen, esim. tämän katsauksen kärkifirmojen kohdalla voi olla tällaista toimintaa. Jos firma tekee vain muutaman prosentin tulosta, niin tuskin kovin paljon vero-optimointia on käytössä.

    Ja kertoohan sekin jotain firman varallisuudesta, jos omistajilla on varaa odotella palkkapäivää 12 kuukauden ajan. Ei sellaista optimointia voi tehdä, jos konkurssinpelko nostaa hikeä pintaan :) Mut joo, tän voi toki ajatella monella tapaa.

    Konsernin osana toimivat firmat meinasin jättää kokonaan tästä pois, mutta pidin ne kuitenkin, kun onhan nuo Creunan lukemat aika poikkeavat. Mutta niinhän se on, että niin kauan kuin emoyhtiön ja maayhtiön järjestelyistä ei tiedetä mitään, niin julkisista luvuista ei voi paljon päätellä.

  3. Täytyy miettiä jatkojuttua tälle aiheelle, koska nyt jo tän päivän aikana on tullut useampia kommentteja, jotka kiinnittävät nimenomaan tähän “osinkopalkkaukseen” huomiota. Ilmeisesti tuolla top-10 listalla on firmoja, jotka suhteellisen avoimesti kertovat “kikkailevansa” sillä miten optimoivat vero- ym yhteiskunnallisia etuisuuksiaan minimoimalla palkkatulot ja maksimoimalla osinkotulot. Tämä siis koskettaa etenkin yrityksiä, joiden omistajat ovat töissä ko. yrityksessä.

  4. Hei,

    Koska edustamamme yritys on mainittu pohdinnan kohteena artikkelissa useampaankin otteeseen, haluaisin mielelläni avata Creuna Finlandin talouslukuja.
    On totta, että artikkelissa esitetyllä tavalla yhtiön kolmen viimeisen julkisen tilinpäätöksen tappiokeskiarvo on -39,1%. (2015 -75,1%, 2016 -30,4%, ja 2017 -11,9%)
    Laskutapa on kohdallamme hieman ongelmallinen, perustuen siihen, että tarkastelussa on vain yksi konserniyhtiö, johon on tarkasteluaikana vielä fuusioitu toinen osakeyhtiö. Julkista tulosta rasittavat konsernin sisäiset järjestelyt, kuten artikkelissa on arveltukin, eikä se siten ole vertailukelpoinen yksittäisen yrityksen tuloksen kanssa.
    Lisäksi liikevoittoprosenttien keskiarvo tuottaa erikoisen lopputuloksen, mikäli ei huomioi liikevaihtoa tarkasteluvuosina (2015 668.000 –> 2017 2.005.000)
    Asiakkaillemme, potentiaalisille työntekijöille ja asiasta kiinnostuneille voimme jo tässä kertoa, että tarkasteltavan yhtiön operatiivinen tulos vuonna 2017 oli -7,7% ja vuonna 2018 ennustamme tuloksen olevan positiivinen.

    Jani Kekkonen

  5. Kiitos kommentista ja tarkennuksista, Jani!

    Hienoa kuulla että suunta on kohti positiivista tulosta!

    Ensi viikolla on tulossa jatkojuttu aiheesta, eli käsittelen pelkästään sitä miksi yksittäisten yritysten tulosluvut ovat huonosti vertailtavia, ja miksi esimerkiksi teidän kaltaisia konserniyhtiöitä on aika epäreilua laittaa samalle viivalle kovin toisenlaisten yhtiöiden kanssa.

    Tulen lainaamaan sinun kommenttiasi tuossa jatkojutussa. Kiitos vielä kommentista!

  6. Pitää tarkentaa vielä mun puoleltani se että palkan nosto osinkoinahan on pelkästään positiivinen asia. Tällöin yrittäjät kantavat riskin työntekijöiden puolesta. Jos tulosta ei synny kuten piti niin työntekijät saivat edelleen liksansa, mutta yrittäjät jäivät palkatta. Fokus pysyy terveessä kannattavuudessa itsestään.

    Tämä firman kannalta positiivinen juttu kuitenkin tarkoittaa sitä ettei pienten firmojen numeroita voi suoraan vertailla tilinpäätösluvuista.

  7. Mielenkiintoinen vertailu, ja hieman yllättävääkin ettei kannattavia toimistoja ole tämän enempää. Heräsi kuitenkin kysymys, onko Lamia jätetty pois ainoastaan Magentoon keskittymisen vuoksi? Jo jonkin aikaa on tullut seurattua kyseisen yrityksen huimaa kasvua ja tuloksentekokykyä.

  8. Ilkka: Lamia ei ole mukana tämän blogin toimistohakemistoissa, eikä ollut julkaissut yhtään referenssicasea alkuvuoden 2018 aikana, joten siksi Lamia ei ollut mukana tässä otannassa. Lamia on kyllä julkaissut aiemmin runsaasti referenssicaseja Julkaisut-palstalle, mutta tuona kyseisenä jaksona ei ollut Lamialta yhtään casea, ja siksi ei tullut mukaan otantaan. Lamia on tosiaan kasvanut lujaa, ja kannattavasti, ja mikäli olisi ollut tässä otannassa, olisi Druid pudonnut toiseksi.

  9. Kiitos selvennyksestä Perttu, en huomannut että mukana oli tosiaan aiemman artikkelin tyyliin rajattu valikoima toimistoja!

  10. Kiitokset mielenkiintoisesta jutusta! Flo Apps Oy:n tulos valituilta vuosilta näyttäisi olevan 6,9 %. Meidän keskiarvoa painaa viime vuonna tehty keskittyminen jäsenrekisterituotteemme kehitykseen. Tänä vuonna ollaan taas vakaasti kasvu-uralla.

  11. […] sopivien digitaalisten palveluiden hankinnassa. Idea selvitykseen syntyi Perttu Tolvasen laatimasta Suomen kannattavimmat digitoimistot -artikkelista. Jos huomaat selvityksessä puutteita, voit ottaa yhteyttä […]

Kommentointi on suljettu.



Vierityspalkki-blogi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset.
Lisätietoa blogista ja sen kävijöistä

  • 1140+ asiantuntija-artikkelia.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja.

  • 1300+ digipalvelun referenssicasea.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.

  • 1000+ aktiivista lukijaa blogin kuukausikirjeellä.

    Kerran kuukaudessa ilmestyvä kuukausikirje koostaa julkaistut artikkelit, uudet julkaisut, avoimet työpaikat ja ajankohtaiset linkkivinkit.

  • 29 kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen.

Siirry takaisin sivun alkuun