Katsaus Drupal-toimistojen markkinaan vuonna 2019

Perttu Tolvanen

Tässä blogissa on tehty useita katsauksia Drupal-markkinaan. Kenties laajin katsaus tehtiin vuonna 2015, jolloin Drupal-toimistoiksi ilmoittautui varsin laaja joukko toimistoja. Katsauksen kriteereistä pääsi läpi 18 toimistoa tuolloin, ja se oli vain osajoukko kaikista toimistoista, jotka jotain Drupalilla silloin tekivät.

Aika paljon on muuttunut vuosien 2015 ja 2019 välillä. Drupal on järjestelmänä muuttunut, ja julkaisujärjestelmien markkinassa on tapahtunut paljon. WordPress on noussut isoimmaksi peluriksi markkinassa, ja vienyt Drupalilta markkinaosuutta etenkin pienten ja keskisuurten projektien alueella. Samalla tosin Drupal on itse suuntautunut yhä enemmän isojen webbiprojektien alustaksi, ja tämä lienee isoin syy toimistokentän muutoksiin.

Näin vuonna 2019 Drupalin tekijöitä katsottaessa on nimittäin todettava, että joukko on harventunut huomattavasti. Iso joukko pieniä toimistoja on vaihtanut WordPressiin, ja osa Drupal-firmoista on myynyt liiketoimintansa isommille pelureille.

Esimerkiksi Kehätieto myi vuonna 2018 Drupal-liiketoimintansa Exovelle. Nyt keväällä KWD Digital myi koko Drupal-liiketoimintansa Citrus Solutionsille.

Isompiakin käännöksiä on nähty. Esimerkiksi Drupal-firmana tunnettu Brave Digital (nykyisin tunnetaan Oddy Tech nimellä) lopetti uusien projektien tekemisen Drupalilla, ja keskittyy nykyisin WordPressiin.

Drupal-markkinaa hallitsevat isot toimistot

Drupalilla aktiivisesti tekevät toimistot ovatkin tällä hetkellä kohtuullisen isoja firmoja, jotka muutenkin tekevät isoja ohjelmistoprojekteja.

Esimerkiksi Karhu Helsinki erottuu Drupal-kentässä selvästi kilpailijoistaan, koska tarjoaa Drupal-verkkosivustoprojekteja jopa samantyyppisillä hintalapuilla kuin mitä isommat WordPress-digitoimistot tekevät WordPressillä. Karhu myös myy nimenomaan projekteja, jopa täysin kiinteähintaisesti, kun taas useimmat Drupal-toimijat pyrkivät myymään resursseja asiakkaan omaan projektijohtoon.

Huomattava osa isoista Drupal-kentän toimistoista ei alle 100 000 euron projekteista ole edes kovin kiinnostunut.

Tätä ilmiötä selittää toki myös se, että moni raskaan sarjan yleisintegraattori on lähtenyt Drupal-markkinaan mukaan. Esimerkiksi Siili ja Digia ovat isoja integraattoreita, jotka ovat panostaneet omaan Drupal-osaamiseensa ja keränneet jo vakuuttavan kokoelman referenssitoteutuksia.

Isojen integraattoreiden aktivoituminen Drupalin suhteen kertoo myös siitä kehityksestä, että Drupalilla tehdään pääosin isoja, useiden satojen henkilötyöpäivien kokoisia toteutuksia. Tämä erotteleekin Drupalin kaikkein voimakkaimmin esimerkiksi WordPressistä, jota ei tällaisissa megaurakoissa käytännössä käytetä ollenkaan.

Drupal viehättää isoja asiakkaita, joilla on laajat ja moninaiset verkkopalvelukokonaisuudet

Suomessa on kohtuullisen paljon asiakasorganisaatioita, jotka ovat keskittäneet verkkopalveluitaan erittäin voimakkaasti Drupalin päälle, ja myös käyttävät kehitykseen todella huomattavia summia jatkuvasti. Esimerkiksi Helsingin yliopisto on ollut isoja Drupal-asiakkaita jo pitkään. Viime vuonna myös Aalto-yliopisto aloitti samantyyppisen, useamman miljoonan euron kokoluokan Drupal-kehityshankkeen. Yksityiseltä puolelta löytyy vastaavia esimerkkejä useita, esimerkiksi Neste.

Acquia on edistänyt Drupalin siirtymistä raskaampaan sarjaan

Drupalin siirtymistä raskaampaan sarjaan on edesauttanut myös Acquia, joka on Drupalin perustajan luoma yritys, joka tarjoaa Drupaliin hyvin erikoistunutta hosting-ratkaisua sekä kaupallisia lisäpalveluita (esimerkiksi personointiin ja isojen kotisivukone-tyyppisten kokonaisuuksien hallintaan). Suomessa suurin osa Drupal-firmoista on kuitenkin keskittynyt edelleen “perinteisempään” Drupal-tekemiseen, ja Acquia onkin edelleen varsin USA-painottunut yritys.

Acquian kasvu maailmanlaajuisesti on myös nostanut Drupalia yhä enemmän isojen web-alustatuotteiden haastajaksi. Isojen konsulttifirmojen ranking-raporteissa Acquia ja Drupal kisaavat yhä useammin Adoben, Sitecoren, Episerverin ja muiden kaupallisten raskaan sarjan alustaratkaisujen kanssa.

Drupal-markkina on Suomessa varsin vakaa

Tämä kehitys heijastuu väistämättä myös kotimaiseen markkinaan. Suomessa Drupal-markkina muistuttaakin yhä enemmän Episerver- ja Magento-markkinoita, jotka ovat aika pienen piirin kohtuullisen vakiintunutta leikkiä. Kun isoja projekteja on tarjolla vain muutamia kymmeniä vuodessa, ja niistä suurin osa menee kokeneimmille kumppaneille, on markkina kohtuullisen haastava uusille tulokkaille, ja tämä johtaa markkinan stabiloitumiseen.

Tällainen markkina ei myöskään tarvitse kovin paljon apuja markkinan seurantaan, kun markkina on stabiili, ja toimistot muistuttavat varsin paljon toisiaan. Siksi Vierityspalkissakin vuoden 2019 alusta pudotettiin Drupal-toimistot pois Toimistot-hakemistosta. WordPress-toimistojen markkina on paljon laajempi ja moninaisempi, ja vaikeampi ostajien kannalta, joten Toimistot-hakemisto keskittyy jatkossa pelkästään WordPress-toimistoihin.

Pieni ydinporukka kilpailee kovaa keskenään

Drupal-markkinassa on toki edelleen runsaasti kilpailua. Pitkän linjan pelurit jakavat ison osan projekteista, mutta etenkin isompien integraattoreiden tulo markkinaan on kiristänyt kilpailua. Markkinan kokenein kaartihan on jo pitkään koostunut varsin samoista naamoista. Käytännössä firmatasolla puhutaan Wunder Finlandista, Exovesta, Druidista, Mirumista, Siilistä, Karhu Helsingistä, Digiasta, Citrus Solutionsista ja Sangresta.

Laaja joukko toimistoja hyödyntää Drupalia satunnaisesti

Markkinan reunoilla on sitten hyvinkin paljon pelureita, joista osa tekee ajoittain isompaakin tiliä Drupalin kautta, mutta joilla on joko vain muutamia kehittäjiä tai joille Drupal on vain yksi alusta monien joukossa. Tyypillisesti nämä toimistot hyödyntävät Drupalia silloin kun asiakas sitä vaatii, ja itsellä sattuu sopivaa osaamista olemaan talossa vapaana. Tähän reuna-alueeseen kuuluvat mm. KMG Turku, City Dev Labs, Konsepto, Mekanismi, Codemate, Avoltus (nykyisin osa Vincittiä), Oddy Tech, Cubescom ja varmasti vielä moni muukin.

Mainittujen toimistojen lisäksi tästä maasta löytyy helposti 10-20 pientä digitoimistoa tai IT-taloa, jotka listaavat Drupalin osaamisekseen, mutta joilta ei löydy kuin yksittäisiä referenssejä, tai jo useamman vuoden vanhoja referenssejä. Mainituistakin toimistoista osalle Drupal on hyvin pieni osa heidän teknologiapalettia.

Drupalilla menee hyvin, mutta sen käyttötavat moninaistuvat

Ei Drupalilla siis mitenkään huonosti mene, päinvastoin. Drupal on onnistunut löytämään varsin uniikin markkina-alueen itselleen, ja omalla alueellaan sillä ei edes ole oikein suoria kilpailijoita. Lähin kohtuullisen suora kilpailija lienee WordPress, joka on järjestelmänä varsin samankaltainen monella tapaa. WordPressillä tehdään joka vuosi yhä isompia kokonaisuuksia, mutta toistaiseksi Drupal ja WordPress painivat eri sarjoissa. Eniten Drupal kilpailee raskaamman sarjan kaupallisten tuotteiden kanssa sekä räätälitoteutuksia tekevien talojen kanssa.

Tuoterintamalla Drupalia todennäköisesti verrataan Suomessa eniten Episerveriin ja Liferayhin, ajoittain myös Magentoon. Lisäksi viime vuosina ovat yleistyneet erilaiset headless-mallit, tai johonkin SaaS-työkaluun nojaavat toteutukset (kuten Contentfuliin), ja tällöin yleensä tehdään hyvin räätälipitoista kokonaisuutta, syystä tai toisesta.

Drupalin kannalta tämä lisääntynyt räätälitekemisen alue on myös yksi selkeä kilpailija tilanteissa, joissa joka tapauksessa puhutaan sadoista tuhansista euroista. Isoissa kokonaisuuksissa räätälitekeminen nousee yhä useammin kiinnostavaksi vaihtoehdoksi, tai ainakin merkittäväksi osaratkaisuksi. Tämä korostuu etenkin tilanteissa joissa palvelu nojaa vahvasti taustajärjestelmistä tuleviin tietoihin, ja sisällönhallintatyökalun tarpeet ovat vähäiset.

Moni Drupal-toimisto onkin ryhtynyt panostamaan aktiivisesti Reactiin tai Angulariin, tai ylipäätään teknologioihin, joilla tehdään räätälöityjä frontteja verkkopalveluihin ja saadaan käyttökokemuksen tasoa nostettua lähemmäksi sovellusmaista käyttökokemusta. Tässä kehityksessä kilpailupaine on ollut yksi iso tekijä, mutta kyllä Drupal-yhteisössä on tähän suuntaan myös menty hyvin tietoisesti, ja näin mahdollistettu Drupalin monipuolisempi käyttö erilaisissa arkkitehtuurimalleissa. Jossain määrin tämä räätälisuuntaus ja Javascript-fronttien kasvu kaventanee “perinteisen” Drupal-tekemisen määrää, mutta tähän mennessä Drupal on pärjännyt näissä kisoissa varsin hyvin, vaikka jäisikin pienempään rooliin kokonaisuudessa kuin aiemmin.

Drupal-markkina on edelleen ostajan markkina

Drupalin tulevaisuus näyttää siis hyvältä, vaikka se onkin alustana siirtynyt isompaan sarjaan ja näin hieman vaihtanut asiakaskuntaansa. Tätä samaa asiakaskunnan vaihtoa on myös käynyt ja käy edelleen läpi moni Drupal-toimisto. Ostajien kannalta markkinassa on kuitenkin edelleen paljon valinnanvaraa ja myös kovaa kilpailua.

Toimistojen toimintamalleissa on toki varsin paljon vaihtelua, kun osa preferoi vain resurssien myymistä asiakkaan projektijohtoon, osa taas on valmis ottamaan enemmän toimitusvastuuta kokonaisuuksista. Nämä vaihtelut tiedostaen, ja etenkin jos on itse valmis ottamaan enemmän projektin johtovastuuta, voi Drupal-kentässä sanoa olevan varsin terve kilpailutilanne, jopa ostajan markkinat.

PS. Tilaa Vierityspalkin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, joka koostaa artikkelit, linkkivinkit, työpaikat ja julkaisut (uutiskirjeellä on jo yli 700 tilaajaa).

Aiempia artikkeleita Drupal-markkinasta:

Jätä kommentti