Vincit shoppasi design-osaamista

Perttu Tolvanen

Keväällä tässä blogissa kohistiin yrityskaupparuuhkasta, joka kohdistui design- ja palvelumuotoilutoimistoihin. Tuon kyseisen jutun kommenteissa keskusteluun osallistui myös Linja Designin Eljas Perheentupa. Täten ei ollutkaan kovin yllättävää, että Linja Design jatkoi nyt syksyllä tätä teemaa sulautumalla Vincittiin.

Perheentuvan kommentti lehdistötiedotteessa on myös kuvaava kummankin yrityksen näkökulmasta:

”Viime keväänä Suomen muotoilumarkkina meni koko lailla uusiksi, kun iso osa kilpailijoistamme yhdistyi ohjelmistoyhtiöiden kanssa. Kuulostelin työntekijöiden ja asiakkaiden tunnelmia ja tulin siihen tulokseen, että on parempi mennä muiden mukana kuin jäädä sinnittelemään yksinäisenä sutena.”

Softan ja designin yhdistämisellä ei voi tosiaan enää väittää tekevänsä kovin uniikkia yhdistelmää, enemmänkin kyse on markkinarealiteettien seuraamisesta. Jos kaikki keskeiset kilpailijat ovat jo tehneet siirtonsa, niin perässä on tultava, jos ei pysty omaa erilaisuuttaan väkevästi todistamaan.

Erityisesti uniikkien, räätälöityjen ohjelmistojen saralla designin ja koodaamisen yhdistämisellä on saavutettavissa selkeitä etuja, kun päästään myymään kokonaisia tiimejä jo prosessin alkuvaiheessa asiakkaille.

Vincitin ja Linjan liitto lienee varsin suoraviivainen lopulta. Kokoero on yritysten välillä niin huomattava, että Solitan ja Palmun kaltaisesta jättien yhdistymisestä ei ole kysymys. Linja Design on nykyisin 10 hengen toimisto, joka täydentänee Vincitin tekemistä varsin helposti.

Kotimaiselle digitaalisen designin alalle Linjan sulautuminen Vincittiin on tosin merkittävä etappi. Itsenäisenä design-toimistona 30 vuotta toiminut yhtiö on kiistattomia alan pioneereja, ja kyllä 30 vuoden taivalta voi pitää huikeana suorituksena ihan millä tahansa alalla.

Linjan vaiheita tuntemattomille onkin suositeltava Linjan omalla saitilla vielä (oletettavasti) jonkin aikaa näkyvissä olevaa 30-vuotishistoriikkiä, joka sisältää paljon hyviä poimintoja koko digialan kehityksestä, etenkin designin, käyttöliittymäsuunnittelun ja muotoilun näkökulmasta.

Yrityskaupan suuruudessa huikea historia ei kuitenkaan näy. Linjan arvostus on varsin maltillinen, vaikka kyseessä on hyvin tasaista taloudellista tulosta tehnyt asiantuntijayritys, ja ostajana kipeästi kyseistä osaamista kaipaava talo.

Linjan viimeisin liikevaihto on ollut 1,3 miljoonaa euroa ja tulosta on tullut 200 000 euroa.

”Kauppahinta on 0,9 M€ ja mahdollinen lisäkauppahinta enintään 0,6 M€.”

Inderes-sivustollakin myyntihintaa pidetään maltillisena, mikä lienee analyytikkojen kielellä sama kuin ”ei ainakaan liikaa”.

Linjan historian perusteella Vincit voi saada myyntihinnan takaisin varsin järkevässä ajassa, joten mitään erityistä lisähintaa tässä ei tärkeästä kompetenssista tai asiakkuuksista makseta. Jonkin verran yli oman liikevaihdon on hyvin tyypillinen asiantuntijayrityksen ostohinta, ja Linjan arvostus asettuu tässä varsin tyypilliseksi useimpien kaavojen näkökulmasta.

Täten yrityskauppa asettaa ihan kiinnostavan referenssipisteen asiantuntijayritysten hinnoille: Edes alaan liittyvän yrityskauppabuumin keskellä eivät kauppahinnat, ainakaan pienissä ostoksissa, karkaa kovin helposti tyypillisistä arvostuslaskelmista.

Kauppahinnan perusteella ei siis voi tehdä väitettä, että Vincit ostaisi tässä jotain enempää kuin osaavaa työvoimaa.

Alan keskusteluissa kun on esitetty väitteitä siitä, että IT-talot ostaisivat myös kulttuurimuutosta sulauttamalla design-toimistoja itseensä.

Kaikkein tärkein näkökulma Vincitille lieneekin puhtaan kilpailutekninen, koska nyt hekin voivat esitellä asiakkailleen uutta ja hienoa design-yksikköä. Ja sitä kautta tämä on taas yksi lisäharmitus niille räätälikoodausfirmoille, jotka eivät ole onnistuneet rakentamaan itselleen uskottavaa design-osastoa.

Ei tosin tarvita suuria ennustamisen taitoja veikkaamaan uusien, itsenäisten design-toimistojen ilmestymistä kohta markkinaan, kun ensimmäiset taiteilijasielut alkavat kypsyä koodariorganisaatioiden kulttuuriin ja tuotepohjaisen tekemisen tuomiin rajoituksiin.

Kuten edellisenkin artikkelin kommenteissa todettiin, ei voi markkinaa ainakaan tylsyydestä syyttää.

PS. Tilaa Vierityspalkin kuukausikirje, niin pysyt mukana web-alan tapahtumissa.

Kommentit

  1. Antero Muranen says:

    Näitä uutisia tuntuu popsahtelevan ilmoille jatkuvasti ja yritysostojen trendistä on nähtävästi urautunut oletusarvoinen tapa hankkia design-osaamista taloon. Eikä mikään ihme, se on tehokas tapa pitää oma tekeminen kilpailukykyisenä ja hallita isompia kokonaisuuksia.

    Samasta aiheesta johon kirjoituksesi Perttu lopetit (itsenäisten toimistojen ilmestyminen), keskustelin juuri alalla työskentelevän tuttavani kanssa. Teimme molemmat saman havainnon ja tähän halusin avata ajatuksen siitä miten nämä ostot vaikuttavat IT-firmojen nykyisiin muotoilijoihin?

    Esim. mikä on Solitalla olevan UX-suunnittelijan tai palvelumuotoilijan rooli nyt kun Palmu marssi ovesta sisään? Tai tässä Vincitin keississä? Annetaanko kaikki kiinnostavat projektit suoraan heille? Kovin motivoivaa se ei voi olla.

    Olisi kiva kuulla joltain ko. yrityksissä työskenteleviltä kommentteja.

  2. Perttu Tolvanen says:

    Erittäin hyvä kommentti. Helpostihan se johtaa ”kahden kerroksen väkeen”, jossa se uusi sakki on väistämättä se ”eliittijengi”. Ja sit taas jos tämä ilmiö halutaan välttää, ja integroida tiukasti osastot yhteen, niin sitten ostetun toimiston mukana tullut vahva design-kulttuuri saattaa kadota tai ainakin sen omaleimaisuus kadota.

    Eli ei käy kateeksi niitä jotka noita päätöksiä parhaillaan tekevät ;)

Jätä kommentti