Ei avata niitä linkkejä uuteen ikkunaan

Tästä klassikkoaiheesta on tässä blogissa väännetty erityisesti vuonna 2008, jolloin aihetta käsiteltiin peräti kahdeksan (8) artikkelin verran (#1, #2, #3, #4, #5, #6, #7, #8). Tuolloin toki samalla keskusteltiin siitä, että valtamedian tulisi harrastaa artikkeleissaan enemmän linkkejä. Isot mediat kun eivät tätä ennen juurikaan linkittäneet lähteisiinsä verkkouutisissaan.

Muutoksia linkittämisen käyttöön tulikin melko nopeasti, kun esimerkiksi Helsingin Sanomat ryhtyi suosittelemaan toimittajilleen aiempaa aktiivisempaa linkittämistä. Tätä parantunutta tilannetta nostettiin esiin vuoden 2009 artikkeleissa (#9, #10).

Tällöin tyylinä oli myös aika laajasti se, että muille sivustoille menevät linkit pakotettiin avautumaan uusiin ikkunoihin. Tässä blogissa toki otettiin jo silloin kantaa pakottamista vastaan.

Nyt North Patrolin Virpi Blom palaa tähän aiheeseen viitaten tuoreimpaan tutkimukseen ja käytettävyysalan linjauksiin. Artikkelin viestin voi tiivistää linjaukseen, että linkin avaaminen uuteen ikkunaan on lähes aina karhunpalvelus käyttäjälle – ja etenkin mobiilissa.

>> Käytettävyysklassikko: Milloin linkin kannattaisi avautua uuteen selainikkunaan? (Virpi Blom, 3.11.2021)

Tämä asiahan on hieman samantyyppinen asia kuin evästelaput. Moni kyllä tietää miten asiat pitäisi tehdä, mutta syystä tai toisesta asiaan ei ole koskaan jaksettu oikein paneutua, ja siksi netti on täynnä kummallisia toteutuksia. Monella isolla saitilla linkkejä aukeilee edelleen milloin mitenkin. Suomessa etenkin julkishallinto on myös pitänyt sitkeästi kiinni tästä ajatuksesta, että oman sivuston ulkopuolelle menevät linkit pitäisi pakottaa avautumaan uuteen ikkunaan. Jopa saavutettavuusohjeita ovat jotkut tulkinneet siten, että ohjeiden mukaan linkkejä pitäisi pakottaa avautumaan uuteen ikkunaan (tämä ei pidä paikkaansa).

Anna käyttäjän päättää itse

Linkkien pakottaminen uuteen ikkunaan on klassinen ylisuunnitteluongelma, jossa verkkosivun sisällöntuottaja tai käyttöliittymän tekninen toteuttaja luulee tietävänsä paremmin, mitä käyttäjä haluaa.

”Sivustoilla surffailevat käyttäjät vain lukevat sivuja ja klikkailevat linkkejä sivuilla eivätkä huomaa tai pane merkille sitä, että uusi selainikkuna avautui. Erityisesti mobiilikäytössä on vaikeaa hahmottaa sitä, että samaan aikaan on auki useita selainikkunoita.

Olet epäilemättä itsekin törmännyt monta kertaa siihen tilanteeseen, että olet surffaillut jollakin sivustolla tietosivulta toiselle, ja vasta jonkin ajan kuluttua toteat, että selaimessasi onkin auki vaikka kymmenen välilehteä. Hyvä pyrkimyksemme ei siis avaudu käyttäjälle eikä tästä syystä ole hyödyksi, vaikka niin haluaisimme.”

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on moni asia muuttunut selaimissa ja selaimia käyttävien ihmisten tottumuksissa. Näiden muutosten yhteinen tekijä on, että yhä enemmän asioita aukeaa nätisti selaimeen ja käyttäjät myös osaavat tätä odottaa. Takaisin-nappulan käyttö sujuu jo senioreiltakin luontevasti, eikä verkkosivuston suunnittelijan kannata yrittää ennustaa sitä, millaisella laitteella käyttäjä sivustoa käyttää.

Huonot web-sovellukset joskus tarvitsevat linkkien pakottamista uuteen ikkunaan

Ainut tämän yleistrendin vastainen pieni särö liittyy joihinkin web-sovelluksiin, kuten pankkien sovelluksiin tai erilaisiin räätälöityihin asiointi- ja ostamisprosesseihin. Näissä joskus näkee edelleen huonoja toteutuksia, jotka eivät eri syistä johtuen kestä sitä, että käyttäjä siirtyy toiseen palveluun kesken edellisen prosessin. Tällöin käyttöliittymän linkit saatetaan pakottaa avautumaan uuteen ikkunaan. Tällöin käyttäjiä pitäisi kuitenkin selvästi varoittaa, joko tekstillä tai selkeällä ikonilla, että tässä tilanteessa linkki avautuu tavallisesta mallista poikkeavalla tavalla.

Tämän ongelman juurisyyn huomaa yleensä vasta kun onnistuukin jotenkin siirtymään samassa selainikkunassa pois kyseisestä web-sovelluksesta, ja sitten yrittää palata sovellukseen, ja palvelu lataakin yhtäkkiä jonkun prosessin alkusivun tai ilmoittaa käyttäjän kirjautuneen ulos tai antaa jopa virheilmoituksen. Joskus näin toimivat jopa verkkokauppojen hakulistaukset, jotka aukovat uusia ikkunoita selaimeen vain, koska hakutulossivu ei kykene muistamaan, mihin kohtaan käyttäjä oli sivua vierittänyt. Yleensä näissä on käytännössä kyse vain huonosta toteutuksesta, jossa ei ole osattu tai jaksettu tai ehditty tehdä kunnollista laatua.

Joskus toki kyse ns. ”dark patternista”, jolla pyritään maksimoimaan käyttäjän viettämä aika palvelussa. Esimerkiksi Booking.com aukoo uusia ikkunoita erittäin tarkoituksellisesti, tavoitteenaan täyttää käyttäjän selain omilla näkymillään.

Saavutettavuus tulee apuun!

Onneksi näin vuonna 2022 on olemassa myös yksi uusi syy olla pakottamatta linkkejä uusiin ikkunoihin tai välilehtiin – nimittäin saavutettavuus.

”Erityisesti saavutettavuuden kannalta on kriittistä vältellä uuden selainikkunan avaamista, sillä useiden ikkunoiden käsittely voi olla hankalaa avustaville teknologioille. Käyttäjiä on varoitettava uuden selainikkunan avautumisesta. Ja jos haluat varmasti välittää avustavalle teknologialle kuvauksen siitä, mihin linkki johtaa, tuon kuvauksen on sisällyttävä varsinaiseen linkkitekstiin, ei linkin ulkopuolelle.”

Siksi voi ehkä näin vuonna 2022 ennustaa, että edessä voi vielä olla aika, kun uuteen ikkunaan avautuminen on erittäin harvinainen ilmiö. Saavutettavuuden alttarilla saattavat selaimetkin taipua joku päivä siihen, että linkit eivät enää voi avautua uuteen ikkunaan, ellei käyttäjä sitä itse pyydä. Tämähän on nähty jo monien muiden asioiden kohdalla. Lopulta selaimet ryhtyvät pakottamaan asioita, kun web-sivustojen tekijät eivät jaksa korjata sivustojaan kuntoon. Esimerkiksi niin sanotut pop-up-ikkunat ovat pitkälti kuolleet webistä, koska nykyiset selaimet varsin laajasti ne estävät.

Seuraavana voivat olla vuorossa tavalliset uuteen ikkunaan tai välilehteen pakotettavat linkit.

Sitä päivää odotellessa, on syytä päivittää ainakin omat käsitykset siitä, voiko joissain tilanteissa pakottaa linkin uuteen ikkunaan. Vastaus tähän kun on nykyisin hyvin ytimekäs EI.

Ps. Myös North Patrolin tuoreessa webinaarissa allekirjoittanut ja Virpi Blom käsittelevät tätä ja monia muita käytettävyysklassikko-aiheita.