Linkit ovat vuorovaikutusta ja keskustelunavauksia

Perttu Tolvanen

Aikaisemmin julkaistu artikkeli “Mikä siinä linkin tekemisessä on niin vaikeaa?” sai kiitettävän määrän kommentteja ja herätteli keskustelua monissa muissakin blogeissa. Ehkä hienointa oli kuitenkin se, että Digitoday laittoi artikkelinsa uusiksi vain tunteja alkuperäisen blogiviestin julkaisun jälkeen. Digitodayn artikkeli saikin yhtäkkiä hyvin kattavan linkkikokoelman ja nyt liikennettä ohjataan suoraan kaikkiin kilpailussa pärjänneisiin blogeihin. Hienoa, että Digitodaynkin julkaisujärjestelmästä löytyi se linkkityökalu!

Digitodayn artikkeliin ilmestyi palautteen seurauksena hyvin kattava linkitys

Tässä vielä kertauksena myös Vierityspalkin lukijoille ammatti-/teknologiasarjan tulokset “Blogit Kunniaan 2008“-kyselystä:

  1. Pölli Tästä – Jari Parantainen (264)
  2. Pinseri (259)
  3. Kari Haakana (257)
  4. WAUTSI! (208)
  5. Toista Maata (179)
  6. Luksus (170)
  7. Opeblogi (150)
  8. Absolut (149)
  9. Eurootikko (107)
  10. Strategy of Giving (64)
  11. Starupbin (40)

Ainakin edellä mainitut blogit linkittävät reilusti lähteisiinsä ja muutamien blogien sisältö onkin jopa hyvin pitkälti linkkejä oman erityisaihepiirin kannalta tärkeimpiin juttuihin.

Linkittämisen tärkeydestä lähtikin hyvä keskustelu liikkeelle ja linkittämisen puolesta esitettiin useita, loistavia argumentteja. Tässä tiivistettynä käytyä keskustelua:

Miksi linkitetään?

  1. Parempaa palvelua lukijoille
  2. Hakukoneet arvostavat
  3. Linkit ovat vuorovaikutusta ja keskustelunavauksia.

Parempaa palvelua lukijoille linkittämällä kohteisiin ja lähteisiin

Erityisesti Petteri nosti ansiokkaasti esiin palvelunäkökulman. Lukijoiden kannalta olisi aina arvokasta jos tarjottaisiin mahdollisuus mennä suoraan tiedon lähteille ja hakea lisää tietoa aiheesta. Itse asiassa moni sivusto pönkittää suoraan Googlen liiketoimintaa kun ei halua linkittää lähteisiinsä ja artikkelissa mainittuihin organisaatioihin. Verkossa “lukijoiden” käsite on myös laajempi, koska artikkelin elinkaari on pidempi ja ensimmäisten päivien jälkeen artikkelin asema verkossa voi muuttua uutisartikkelista arvokkaaksi tietoartikkeliksi. Hyvässä verkkotoimittajassa on myös ripaus tietosanakirjafriikkiä.

Parempia sijoituksia hakukoneissa ja enemmän liikennettä Googlesta

Hakukoneiden ja linkittämisen suhteesta kirjoitti Marko Pyhäjärvi ihan oman artikkelinkin ja tässä poiminta kyseisestä jutusta:

Hakukoneet rakastavat blogeja joissa on paljon sisääntulevia linkkejä, mutta ne arvostavat kovasti myös ulospäin linkittäviä blogeja.

Erityisesti johonkin aihepiiriin keskittyneiden artikkeleiden kohdalla tämä on varsin toimivaa. Jos kirjoittaa ilmastonlämpenemisestä niin kannattaa linkittää muihin ilmastonlämpenemisestä kertoviin ajankohtaisiin artikkeleihin sekä ajattomiin tietolähteisiin.

Polojärvi jatkaa aiheesta toteamalla myös yhteisöltä tulevan takaisinlinkityksen olevan merkittävä tekijä joka toimii erityisesti blogien kanssa. Näinhän se on. Kyllä Helsingin Sanomienkin sisältöihin linkitettäisiin enemmän jos HS.fi itse ymmärtäisi linkittää ulospäin.

Linkitys koko webin runkona ja sosiaalisen median ensimmäisenä tasona

Ylipäätään on hämmentävää miten paljon verkkomediat vouhottavat sosiaalisesta mediasta, kommentoinnista, keskusteluista, arvostelupalveluista, kilpailuista ja monista muista jutuista – ilman että ovat ottaneet linkittämistä osaksi sisällöntuotantostrategiaansa. YouTube ja kumppanitkin saavat liikennettä isoilta mediayhtiöltä vain sallimalla oman palvelunsa upottamisen osaksi artikkeleita.

Esimerkiksi blogeille linkitys on tapa huomioida muita blogeja, eli eräänlainen keskustelunavaus joka ei välttämättä johda mihinkään, mutta tarjoaa mahdollisuuden reagoida. Tämän puuttuminen isoilta mediayhtiöiltä takaa vaikeuksia myös sosiaalisen median ‘korkeampien tasojen’ hyödyntämiseen.

Onko jotain tehtävissä tilanteelle?

Petteri esitti jo oman toimenpidelistansa tilanteen parantamiseksi:

  1. Sanomalehtien liitto ehdottaa jäsenilleen skuuppiin linkittämiseen liittyvää käytäntöä
  2. STT lisää tyylikirjaansa, että uutisen perään tulee aina linkki lähteeseen ja/tai kyseessä olevaan organisaatioon”

Mitä sanotte, olisiko näillä jotain vaikutusta tilanteeseen?

Aiheet: pohdinnat, verkkomediat

Tagit:

Perttu Tolvanen

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita suunnittelemaan digitaalisia palveluita, valitsemaan sopivimmat teknologiat ja kilpailuttamaan osaavimmat kumppanit. Pertun yhteystiedot.
  1. Samuel Hovi says:

    Marko Pyhäjärvi on bloggaamisesta kirjoittava hakukoneoptimoija, Marko Polojärvi taas apinan raivolla (ja apinan käytöstavoilla) varustettu black hat -hakukoneoptimoija. Bottom line: muuten hyvä juttu, mutta kunhan vinkkasin pikkumokasta.

  2. PerttuT says:

    Totta turiset! Ja syvin anteeksipyyntö Pyhäjärven Markolle. Onneksi linkki sentään meni oikein…

  3. links for 2008-06-04 · Pohdiskeleva Liftari says:

    […] Linkit ovat vuorovaikutusta ja keskustelunavauksia « Vierityspalkki.fi Vierityspalkki kertaa varsin ansiokkaasti, miksi kuuluu linkittää: se on hyvää palvelua ja pohjimmiltaan koko verkon perusrakennetta. Itsekin olen kirjoitellut aiheesta aikojen saatossa paristi. (tags: linkittäminen internet blogimerkintöjä) […]

  4. Juha Söderholm says:

    Joo suomalaiset on linkkipihtareita. Paljon linkkejä ei saa muullla tavoin kun tekemällä jotain älyttömän yberiä tai suututtamalla koko jengin.

  5. Marko Pyhäjärvi says:

    Ei se mitään, nimet tahtoo mennä välillä sekaisin kun ovat kovasti samanlaisia :)

    Hyvää yhteenvetoa, Perttu. Tuo Digitodayn kilpailu osoitti juuri sen että meillä suomalaisilla on vielä paljon opittavaa bloggaamisen ja “linkkirakkauden” suhteen.

    Loistava kommentti Juhalta. Linkkejä tahtoo tosiaan saada vain radikaalein keinoin, kuten herättämällä paheksuntaa. Se valitettavasti ei yleensä johda kestävään kasvuun vaan on “lyhyemmän ajan ilmiö”.

    Perinteiset mediatalot ja sanomalehdet tuntuvat pelkäävän että lukijat häviävät jos sallitaan vapaa likittäminen ja paluuviittaukset, kun lopputulos on oikeasti toisin päin. Ulospäin linkittäminen vahvistaa asemaa verkossa.