Ei saa pakottaa linkkejä uuteen ikkunaan, kylläpäs saa, eipäs saa…

Artikkeli

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 16 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Miltä mediatalojen evästelappujen pitäisi oikeasti näyttää?.

Linkkien pakottaminen avautumaan uuteen ikkunaan osoittautui varsin mielenkiintoiseksi aiheeksi. Esitettyjen kommenttien perusteella alan ammattilaistenkin käsitykset asiasta menevät iloisesti ristiin. Toiset pitävät uuteen ikkunaan itsestään avautuvista linkeistä, toiset vihaavat niitä.

Suurin osa kommentoijista kannatti sääntöä, että mitään linkkejä ei tulisi pakottaa avautumaan uudessa ikkunassa. Aki Björklund laajensi aiheesta vielä ihan oman artikkelinkin.

Poikkeustilanteita löydettiin muutamia (kuten huonot mobiiliselaimet joissa uuteen ikkunaan avautuvat linkit ovatkin käteviä), mutta hyviäkin puolia luetelleet kommentoijat totesivat perussäännön olevan kannatettava. Ei saa pakottaa linkkien avautumista.

Linkkien pakottamisessa uuteen ikkunaan isoimmaksi ongelmaksi tuntuu muodostuvan selkeiden sääntöjen laatiminen.

Pakko myöntää. Aluksihan tämä kuulostaa ihan järkevältä:

”…organisaatioiden verkkopalveluiden ulkopuolelle menevät linkit avataan uuteen ikkunaan ja sisäiset samaan. Näin palvelun käyttökokemus ei katkea.”

Mutta kun ryhtyy miettimään asiaa kävijän näkökulmasta, niin eihän verkkopalveluiden kävijöille ole välttämättä ollenkaan selvää mitkä linkit johtavat verkkopalvelun sisäisiin sivuihin ja mitkä linkit palvelun ulkopuolelle? Ja toisaalta, mitä väliä sillä on kävijän kannalta? Miksi se kiinnostaisi kävijää?

Toinen mielenkiintoinen asia on tuo ”käyttökokemuksen katkeaminen”. Minkä käyttökokemuksen? Kävijäthän ovat yleensä suorittamassa jotain tehtävää, esimerkiksi hakevat tietoa jostain aiheesta. Kävijän kannalta siirtyminen ulkopuoliseen palveluun voi olla juuri se mitä hän haluaa. Eikö silloin linkin avautuminen uuteen ikkunaan ole juuri käyttökokemuksen katkeamista?

Esimerkiksi Helsingin kaupungin sivuston kannaltahan on aivan saman tekevää löytääkö asukas hakemansa tiedon Helsingin kaupungin sivustolta vai esimerkiksi jonkun yrityksen sivustolta. Eikö vain? Linkin käyttäytymisen muuttaminen vain sen takia, että kävijän hakema tieto sijaitsee jonkun toisen domainin alla tuntuu aika organisaatiokeskeiseltä periaatteelta.

Käytännössä eteen varmaan tulee joitain tilanteita joissa linkin pakottaminen avautumaan uuteen ikkunaan voi olla perusteltua. Näitä voidaan kuitenkin pitää yksittäisinä poikkeuksina säännöstä. Säännön ollessa: linkkejä EI SAA pakottaa avautumaan uuteen ikkunaan.

Seuraavaksi voidaan siis suunnata keskustelu niihin poikkeuksiin jolloin uuteen ikkunaan pakottaminen on sallittua. Kuka aloittaa?

Lue lisää: Saavutettavuus verkkopalveluissa – kaikki artikkelit Vierityspalkissa

Perttu Tolvanen

Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!

16 kommenttia on “Ei saa pakottaa linkkejä uuteen ikkunaan, kylläpäs saa, eipäs saa…”

  1. Google Readerissa oleva audio popout -toiminto, jolla voi kuunnella podcasteja, on ihan hyvä esimerkki. Idea on avata audio soimaan taustalle omaan pikkuikkunaan. Vähän vastaavasti Google Readerin sisällä luettujen artikkelien linkit aukeavat uuteen ikkunaan, jotta Reader-sovellus ei katoaisi näkyvistä. Sama juttu on Gmailissa sähköpostien linkeissä.

    Uuteen ikkunaan avaaminen toimii siis silloin, kun kyse on tämäntyyppisten ajax-sovellusten sisäisestä, tarkkaan harkitusta toiminnallisuudesta. Tavallisella webbisaitilla se on vain röyhkeää ja ärsyttävää.

  2. Itselläni on ollut periaatteena ainakin se, että artikkeleissani mainitsemani lähteet avautuvat uuteen ikkunaan, jotta ”asiakas” pääsisi sitten helpommin takaisin alkuperäiselle sivulle. En sitten tiedä onko hyvä käytäntö vai ei, mutta eipä ole ketään ainakaan vielä asiasta valittanut.

  3. Idealistisesti ajatellen asia on juuri näin. Kävijän kannalta käyttökokemus on hyvin yhdentekevä asia.

    Kuitenkin useimmiten (poislukien julkiset toimijat ja yksityiset saitit ja blogit) saitin takana on kaupallinen toimija, joka yrittää myydä jotain asiaa ja vähintäänkin saada saitille päätyneen kävijän tekemään jotain. Tällöin tietysti kävijöistä yritetään pitää kiinni viimeiseen asti käyttökokemuksista ja hyvistä käytännöistä piut paut välittäen.

  4. Webmailin kanssa on turvallisempaa että sähköposteissa olevat linkit avautuvat aina omiin välilehtiinsä. Siten käyttäjä tietää olevansa edelleen kirjautuneena sisään ja tajuaa session päätteeksi logata ulos. Webmailit tulee monesti luettua tien päällä yleisökäytössä olevalta koneelta, joten tuota ominaisuutta on oppinut arvostamaan.

  5. tekstiurakoitsija

    Mä olen omilla www-sivuillani noudattanut periaatetta että kaikki mikä vie omien sivujen ulkopuolelle, tai siältöön joka josta oma navigaatiopalkki puuttuu aukeaa uuteen ikkunaan.

    Mielestäni etenkin blogeissa kun viitataan jonkun muun kirjoitukseen kuten sinä yllä, olisi hyvä linkata siten ettei tarvitse tämän blogin lukemista keskeyttää. Jos sitten unohtuukin sitä toista lukemaan niin on kätevää palata asiaan.

    -Toisaalta. Itse kyllä osaan avata linkin itsekin uuteen ikkunaan kun sitä haluan. Toimintö löytyy hiiren kakkospainikkeen alta.

    ________________________

    Näkökulmani asiaan: kyllä saa. Tehköön kukin kuten haluaa. Mielestäni selkeä ”eisaa” -kuuluu ainoastaan navigaatioon. Sen tulisi aina aueta samaan ikkunaan. Myöskään navigaatioon ei koskaan pitäisi sekoittaa www-sivun olkopuolelle meneviä linkkejä, kuten nykyään tuoreiden bändien sivuilla usein näkee linkin mixeriin tai myspaceen, jolloin käyttökokemus katkeaa kurjasti. Tässä tapauksessa vähintäänkin sen sivun tulisi aueta omaan ikkunaan. Eli navigaation osalta voidaan sanoa että: ”eisaa” mutta myös ”onpakko”!

    Ulos menevä linkki muualla kuin navigaatiossa ei ole lainkaan häiritsevä, eikä yllättävä, eikä mielestäni ole kovin paljoa väliä aukeaako leipätekstin seassa oleva linkki omaan ikkunaan vai ei.

  6. Itse pidän vaivattomimpana tapana minua kohtaan jos linkit avautuvat samaan selainikkunaan. Esimerkiksi Digitodayn sivuilla ulkoisille sivustoille viittaavat linkit avautuvat uuteen välilehteen/selainikkunaan, joka on erittäin rasittava piirre ja saakin sisäisen kyrpiintymisindikaattorin hohtamaan punaisena. Uusiin ikkunoihin avautuvat linkit aiheuttavat turhanpäiväistä rasitusta.

  7. Uuteen ikkunaan(asetuksista riippuen tabiin) avaaminen se vasta käyttökokemuksen katkaiseekin, kun yllättäen takaisin-näppäin ei enää toimikaan ja sitten pitää sulkea kyseinen tabi ja ryhtyä metsästämään alkuperäistä sivua, josta oli lähtenyt.

    Jokainen saa tietysti tehdä niinku lystää, mutta normaaleja linkkejä automaattisesti uusiin ikkunoihin avaavat saavat henkilökohtaiset vihat niskaan minulta ;)

  8. […] [Päivitystä jatkoartikkelin muodossa: ”Ei saa pakottaa linkkejä uuteen ikkunaan, kylläpäs saa, eipäs saa…”] […]

  9. Eiköhän koko keskustelu ole nyt vähän pilkunviilaus-osastoa?

    Jokainen sivustoja suunnitteleva henkilö tekee omat ratkaisunsa sen suhteen millaiseen ikkunaan haluaa linkkien avautuvan. Sääntöjä tällaiseen tuskin tarvitaan, vaan jokainen linkki pitää ajatella erillisenä ja tehdä ratkaisu sen mukaan, mielellään tietysti niin että kyseinen käyttökokemus muodostuu käyttäjälle mahdollisimman miellyttäväksi.

    Tällainen sääntöjen kehittely kuulostaa enemmänkin insinöörien nysväilyltä, jossa jokaiselle asialle pitää löytyä sääntö jota sitten orjalliosesti noudatetaan, ja validi koodi on käyttökokemusta tärkeämpää. Ei pahalla insinöörit. ;)

  10. Hyvin harvoja poikkeuksia mielestäni tosiaan on, mutta esimerkiksi monivaiheisten webbilomakkeiden ohjeet on hyvin perusteltua laittaa avautumaan uuteen ikkunaan, varsinkin tällaisilla ”tavisten” käytössä olevilla saiteilla; verovirastot, lentoyhtiöt jne. Muutoin kokematon netin käyttäjä saattaa hukata vaivalla täytetyt lomaketiedot etsiessään kesken täyttämisen ohjeistusta.

  11. Kivi: eiköhän yrityksen saitin suosion tulisi perustua johonkin muuhun, kuin käyttäjän jallittamiseen teknisillä ratkaisuilla pysymään sivuilla? Jos sisältö on kiinnostavaa ja miellyttävässä muodossa, kävijä pysyy sivustolla, muuten ei. Ei siinä popupit auta :) Käytännössä toki moni varmaan moista yrittää, mutta persedellä puuhun silloin kyllä yritetään kiivetä…

  12. Samuli(10): Lomakkeissa apulinkkien avaaminen uuteen ikkunaan on perusteltua, mutta käytettävyydeltään huono ratkaisu. Käyttäjä ei nimittäin mistään tiedä, aukeaako se linkki uuteen ikkunaan vai ei. Se pitää siis kuitenkin avata manuaalisesti uuteen ikkunaan, tai sitten ottaa ”riski” kun klikkaa sitä. Pahimmillaan tällaiset linkit ovat jotain javascript:-virityksiä, joita ei edes voi käsin avata uuteen ikkunaan, eli käyttäjä on täysin epätiedon vallassa, että mitä tapahtuu kun sitä klikkaa.

    Omasta mielestäni parempi ratkaisu lomakkeiden aputeksteihin on ajax-henkinen mouseover/onfocus-kikkailu, jolla tarvittavat tekstit tulevat esiin jo ennen kuin mitään tarvitsee klikata.

  13. Perttu yritti olla asiakaspalvelija ihan suotta ja kyseli viimeisessä kappaleessa turhia. Linkkejä ei vaan pidä avata uuteen ikkunaan. Pertun kirjoituksessa on hyviä perusteluja sille. Jokainen ”ammattilainen”, joka toisin ajattelee (vaikka sinänsä toisinajattelu on kannatettava asia, ei sillä), ei vaikuta järin ammattimaiselta tai vaikuttaa ”ammattilaiselta”, joita varsinkin isoista korporaatioista tuntuu löytyvän: ”kyllä se mun selaimessa toimii”, ”kyllä mä löydän sieltä yhteystiedot ihan helposti ton, ton ja ton linkin takaa”. Been there, done that.

  14. tekstiurakoitsija

    Takaisin näppäimen toimimattomuus on tosiaan ärsyttävää, mutta jos linkitettävä sivu on kovin laaja, ei kukaan takaisin näppäintä jaksa ikuisuuksiinnäpytellä. Eli jos on vaara että sivu jolle linkität o n todellinen pageturener tai vieläpä linkittää sieltä edelleen on järkevämpi avata omaan ikkunaansa se.

    Nihkeimpiä ratkaisuja mitä mä olen koskaan nähnyt löytyy täältä: [* Linkkejä poistettu toimimattomina tai vanhentuneina.] Kirjoitat tonne kommentin ja sitten klikkaat omaa nimeäsi niin sulla on ko. sivun framet ympärillä surffaat sitten minne hyvänsä.

    —-
    Tässä on kyllä kamalimpaa toteutusta mitä olen nähnyt eläissäni. Tosin aivan kaikki muukin on pielessä. Ei pelkät ikkunoiden avautumiset ;D -hulluinta on se että TÄMÄ KAVERI ELÄÄ TÄLLÄ HOMMALLA! [* Linkkejä poistettu toimimattomina tai vanhentuneina.]

  15. Se on kuulkaas sillä lailla, vaikka teet kuinka hyvät ja selkeät sivut ei niitä ketään nykyään noteeraa, ei linkki liiku yhtään täällä jos meinaa jotain mainosta saada esim. kaupalle… [* Linkkejä poistettu toimimattomina tai vanhentuneina.] pitää sopivasti ärsyttää, teikäläiset kuskaa linkkiä ihan ilokseen paikasta toiseen ja kauppa jopa toisinaan vähän käy.

    t.jussi

  16. Kyllä allekirjoittanutkin, suht pitkän linjan ammattilainen taipuu sille kannalle, että tietyt ”top 5 älä käytä näissä, mutta käytä näissä” -listat muokkaisivat massoja ajatellen sivustojen suunnittelua käyttäjän kannalta parempaan suuntaan kuin kokonaan ”kieltäminen”. Käyttötarkoitus ja -tilanne sanelee mielestäni sen, koska on sopivaa linkittää uuteen ikkunaan. Esim. navi on kyllä tuossa ”top 5 ÄLÄ” -listassa mukana. Mutta jos kahden välillä pitäisi valita, niin antaisin käyttäjän valita ikkunan avautumisen logiikan esimerkiksi juuri CTRL-näppäimen avulla selaimen sen salliessa. Mutta jos netti+ihminen olisi mustavalkoinen standardi niin meillä kaikilla olisikin aika helppoa… Mutta olisiko sitten kehitystäkään?

    Lisäksi vinkki selainkehittäjille: selainhistoriassa voisi olla kätevää, jos näkisi nopeasti eri domainit/saitit taakse päin, jos vaikka olet vieraillut 10 saitilla ja kussakin 10:llä sivulla…

Kommentointi on suljettu.



Vierityspalkki.fi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset. Uutiskirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.


Tilaa uutiskirje.

  • 40-50 asiantuntija-artikkelia vuosittain.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja. Julkaistuja artikkeleita jo yli 1000 kappaletta.


    Kaikki artikkelit

  • 150-200 julkaistua referenssicasea joka vuosi.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.


    Selaa toimistojen julkaisuja

  • 300-400 työpaikkailmoitusta vuosittain.

    Vuodesta 2007 toiminut ilmoituspalsta on edelleen sivuston suosituin osio. Moni asiantuntija on löytänyt useammankin työpaikan palstan kautta vuosien varrella.


    Selaa avoimia työpaikkoja

  • 31 kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.


    Selaa Toimistot-listaa

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen – ihan oikeasti.

Siirry takaisin sivun alkuun