Ohjeita linkkien käyttöön

Artikkeli

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 16 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Verkkokaupat panostavat elämyksellisyyteen.

Digitoday innostui kesällä käydystä linkkikeskustelusta ja teki kyselyn aiheesta. Yli 600 vastaajaa antoikin Digitodaylle hyvää näkemystä siitä miten linkkejä pitäisi käyttää ja pitäisikö artikkeleissa ylipäätään olla linkkejä lähteisiin ja lisätietoon.

Yksiselitteisiä tuloksia ei kyselystä kovin paljoa irronnut. Muutamia hyviä havaintoja toki saatiin ja loppujen lopuksi kyselyn tulokset olivat linjassa kesällä käydyn keskustelun kanssa. Linkkien pakottamiselle uuteen ikkunaan ei ole hyviä perusteita, vaikka yllättävän moni onkin tottunut tähän käytäntöön.

Linkit ovat tärkeätä palvelua ja linkkejä halutaan enemmän

Selvää on, että linkkejä halutaan enemmän kuin niitä nykyisin toimittajat artikkeleihin laittavat. Linkkien katsotaan olevan parempaa palvelua lukijoille ja niin keskeinen osa webin toimintaa, että toimittajienkin haluttaisiin näitä käyttävän uutisissa ja artikkeleissa.

“Vastauksissa korostettiin linkkien tärkeyttä: On verkkojulkaisun väärinkäyttöä, jos juttuja ei varusta linkeillä. Linkit auttavat syventämään asiaa ja tarkastamaan onko toimittaja ymmärtänyt asian oikein.”

Linkin kohteesta tulee varoittaa selvästi, jos kohteena on jokin tiedosto

Vahva yhteisymmärrys vallitsi myös siitä, että jos linkit johtavat joihinkin tiedostoihin (kuten pdf-tiedostoihin) niin tästä tulisi varoittaa selkeästi linkin yhteydessä. Esimerkiksi näin:

pdf-linkit

Ja vaikka aina ei hienoja listoja voikaan saada aikaiseksi, niin vähintään linkin yhteydessä tulisi mainita mitä linkin takaa tulee avautumaan. Esimerkiksi näin:

pdf-tiedostot-ilman-ikonia

Moni on tottunut siihen, että joskus linkit avautuvat uuteen ikkunaan

Mitä tulee sitten isoon kysymykseen linkkien avaamisesta uuteen ikkunaan, niin tulokset olivat varsin ristiriitaiset. Yli 60 prosenttia vastaajista nimittäin halusi linkkien avautuvan uuteen ikkunaan. Tämän tuloksen perusteella esimerkiksi Digitodayn olisi täten avattava kaikki sivuston ulkopuolelle menevät linkit uuteen ikkunaan. Linkkien avautumista uuteen ikkunaan vastustanut vajaa 40 prosenttia vastaajista oli kuitenkin ilmeisesti jättänyt varsin paljon avointa palautetta kyselyyn. Digitodayn toimitus oli kyselystä tehnyt johtopäätöksen, että mitään linkkejä ei Digitodaysta enää avata väkisin uuteen ikkunaan.

Digitodayn päätöstä on helppo ymmärtää

Vaikka toimituksen tekemä johtopäätös ei ehkä ole demokraattisten ihanteiden mukainen, niin päätöstä on helppo ymmärtää. Linkkien pakottamisesta uuteen ikkunaan on enemmän haittaa kuin hyötyä vaikka siitä moni pitäisikin. Ei siis ihme, että jopa html-standardista on harkittu koko pakottamisen mahdollisuuden poistamista. Myös esimerkiksi Google on ryhtynyt ohjaamaan sovelluksissaan käyttäjiä siihen suuntaan, että linkit avautuvat aina oletuksena samaan ikkunaan ja korkeintaan käyttäjille annetaan tietyissä tilanteissa mahdollisuus avata linkki uudessa ikkunassa erillisen linkin avulla. Esimerkiksi näin:

tarjotaan-mahdollisuus-avata-uudessa-ikkunassa

Digitodayn ratkaisu onkin linjassa esimerkiksi Björklundin Akin antaman kehotuksen kanssa. Ratkaisu tilanteeseen on opettaa käyttäjät hyödyntämään selaimensa ominaisuuksia paremmin ja hallitsemaan omaa surffailuaan. Esimerkiksi Digitoday tekikin erillisen artikkelin jossa ohjeistetaan avaamaan linkit kuten itse haluaa*. Kaikissa selaimissahan on mm. kätevät pikanäppäimet linkkien avaamiseen kuten haluaa. Googlen esimerkki antaa myös ratkaisumallin tilanteisiin joissa ratkaisusta on vaikea päästä yksimielisyyteen, tai on syytä antaa käyttäjälle “turvallinen ratkaisu”, esimerkiksi lomakkeen yhteydessä.

Digitodayn valinta siirtyä avaamaan kaikki linkkinsä samassa ikkunassa antaa hyvää esimerkkiä ratkaisusta johon varmasti useammankin ison sivuston olisi syytä siirtyä. Linkkien pakottaminen uuteen ikkunaan on jäänne “vanhasta webistä”ja nykyisin modernien selainten aikakaudella siihen ei pitäisi olla enää tarvetta.

(*Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.)

Perttu Tolvanen

Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!

6 kommenttia on “Ohjeita linkkien käyttöön”

  1. tekstiurakoitsija

    No joo.. Ymmärtäähän tuon.

    Toisaalta, mua kyllä risoo todella paljon kun erehdyn klikkaamaan linkkiä jonka takana on vaikkapa juuri PDF-tiedosto. En mä silloin enää miellä olevani webissä ollenkaan kun sitä PDF:fää selaan ja aina vahingossa suljen ikkunan kun olen lukenut ko. dokumentin.

  2. Esim. Firefoxiin saa tuon ongelman ratkaisemiseksi useitakin todella käteviä lisäosia, esim. tästä kannattaa aloittaa:
    *linkki poistettu*

    Tuon asentamisen jälkeen ei enää yksikään pdf tule yllättäin silmille.

    IE:nkin kanssa varmaan löytyy ratkaisuja, esim. Foxit Reader on ylipäätään hyvä vaihtoehto raskaalle ja hankalalle Adobe Readerille:
    http://www.foxitsoftware.com/pdf/rd_intro.php

  3. *linkki poistettu*

    Jakob Nielsen’s Alertbox, August 29, 2005:
    Open New Windows for PDF and other Non-Web Documents:

    # Open non-Web documents in a new browser window.
    # Warn users in advance that a new window will appear.
    # Remove the browser chrome (such as the Back button) from the new window.
    # Best of all, prevent the browser from opening the document in the first place.

  4. Minä en ole uusia ikkunoita avannut vuosikausiin, olen käyttänyt tabeja siitä asti kun ne selaimissa tulivat käyttöön.

    Oma logiikka kyllä sanoo, että saitin ulkopuoliset linkit pitäisi avata uudessa tabissa (ikkunassa), eihän käyttiskään sulje Wordia kun avaat Excelin.

    Tietty tabeja tulee sitten helposti liikaa, mutta selaushistoria ja kiintopisteet näkyvät paremmin kuin selainten yleensä aika onnettomissa sivuhistoriavirityksissä.

  5. EskoR: Ei yksi web-sivu ole Word ja toinen Excel, ne ovat molemmat web-sivuja, ja käyttäjät eivät näe samalla lailla kuin saitin omistaja mikä on samaa ja mikä eri sivustoa.

    Yleisesti, ei erityisesti edelliselle kommentoijalle:

    Olen hämmentynyt, miten moni edelleen kommentoi tätä asiaa omaan mutuunsa ja henkilökohtaisiin preferensseihinsä vedoten. Suoraan sanoen: Ei ketään kiinnosta miten juuri sinä käytät selaintasi, meitä ammattilaisia kiinnostaa mikä on yleisesti käytettävin ratkaisu nyt ja tulevaisuudessa.

    Kaiken lisäksi tästä on tehty ihan oikeaa tutkimustakin, luotetaan siihen eikä mutuun.

  6. MINUN sivullani linkkien aukeaminen uuteen ikkunaan on hyvää palvelua lukijoille, sillä tiedän että lukijat eivät halua vahingossa poistua MINUN sivuiltani.

    MUIDEN sivuilla uuteen ikkunaan aukeavat linkit ovat ärsyttäviä.

    Vähän sama asia kuin fontin koko. MINUN sivuillani vaaleanharmaa 5px leipäteksti antaa tyylikkään vaikutelman, mutta MUIDEN sivuilla se on lukukelvotonta piperrystä.

Kommentointi on suljettu.



Vierityspalkki-blogi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset.
Lisätietoa blogista ja sen kävijöistä

  • 1140+ asiantuntija-artikkelia.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja.

  • 1300+ digipalvelun referenssicasea.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.

  • 1000+ aktiivista lukijaa blogin kuukausikirjeellä.

    Kerran kuukaudessa ilmestyvä kuukausikirje koostaa julkaistut artikkelit, uudet julkaisut, avoimet työpaikat ja ajankohtaiset linkkivinkit.

  • 29 kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen.

Siirry takaisin sivun alkuun