Anja Alasilta: “Bloggaus on elämäntapa”

Anja Alasilta on kouluttanut pari sukupolvea suomalaisia yritysviestijöitä verkkokirjoittamiseen. Kun aikaiset omaksujat ovat jo jättämässä blogit taakseen, hän näkee valtavirralle yritysblogeissa suuret mahdollisuudet. Koulutustensa tueksi hän kirjoitti tammikuussa Blogi tulee töihin – paketin, jossa riittää pureskeltavaa kokeneemmallekin kirjoittajalle. Yritysblogeja on yhä Suomessa vähän, joten jos nyt panee töpinäksi, ehtii vielä mukaan ensimmäiseen suomalaisten yritysblogien suureen aaltoon, Alasilta innostaa.

Blogi tulee töihin esittelee blogi-ilmiön taustat, puuttuu kärkkäästi julkaisutekniikoihin (Alasilta otaksuu, että monille duunibloggaajille epätyydyttävä kokemus syntyy huonosta julkaisutyökalusta, joka ei tue bloginomaista ilmaisua), blogin tavoitteisiin, blogia suunnittelevan yrityksen johtamiseen ja yrityskulttuurin muokkaamiseen bloggaamista tukevaksi (työkulttuurin on kestettävä bloggajien innostus ja bloggaajien on kestettävä kollegoiden kateus) sekä blogikirjoittamisen prosessiin ja kirjoittamisen oman äänen etsimiseen, luovuuteen ja tyylillisiin taitoihin.

Kirjassa käydään läpi, mikä blogi on sisällöllisesti ja julkaisuteknisesti. Keskeinen jako syntyy siitä, minkä verkkopalvelun yhteydessä blogi ilmestyy. Olennaisia vaihtoehtoja ovat

• Julkinen verkkopalvelu
• Intranet
• Kirjautumista vaativa ekstranet
• Organisaation verkkopalveluista irrallaan julkaistava blogi (jota kannattaa harkita kriittisesti)

Alasillan mukaan työelämän blogeja voi ryhmitellä niiden tavoitteen tai tarkoituksen mukaan:

• Johtaminen
• Strategian kirkastaminen
• Perustoimintojen tuki
• Kiinnittäminen ja sitouttaminen
• Profilointi
• Organisaation kannalta tärkeiden uutisten ja ilmiöiden tulkinta ja kommentointi
• Sosiaalisen vuorovaikutuksen lisääminen
• Uusien tuote- ja palveluideoiden testaus
• Heikkojen signaalien luotaus
• Vuorovaikutuksen vahvistaminen verkko-opetuksessa
• Vanhojen palautemuotojen täydentäminen
• Turvallisen ympäristön tarjoaminen kriittiselle sisäiselle keskustelulle

Blogikulttuurin koodin sisäistäneenä tekijä ei kitsastele linkittää. Kirjan verkkolähteiden luettelossa komeilee mm. useita Vierityspalkin toimituskunnan jäseniä.

Alasilta on oman työtilanteensa pohjalta todennut tämän vuoden yritysblogien vuodeksi – sen verran ovat blogivalmennukset alkaneet työllistää. Hämeen kesäyliopistossa on kesäkuussa blogileiri.

Työelämän kirjoittaminen ei ole koskaan ennen blogien aikaa ollut yhtä rikasta, elävää ja vuorovaikutteista, Alasilta hehkuttaa blogikirjoittamisen työvaiheet – luvussa. Intoa ja motivaatiota tarvitaankin, jos aikoo noudattaa Alasillan seitsemän askeleen työvaihelistaa aiheiden keräämisestä julkaisuun. Bloggaus on valmentajan mukaan elämäntapa.

1. Kerää aiheita ja aineistoa
2. Seuraa, mitä maassa ja maailmalla tapahtuu
3. Keskustele omien kommentoijiesi ja sinuun linkittäneiden bloggaajien kanssa
4. Valmistele uutta kirjoitusta
5. Kirjoita ensimmäinen tekstiversio ja jätä hautumaan
6. Tarkista ja viimeistele
7. Julkaise

Rutinoitunut bloggaaja pääsee itseään vahvistavaan kirjoittamisen hyvään kierteeseen, jossa blogiin ilmestyy merkintöjä säännöllisesti, blogin vaiheet valmistelusta viimeistelyyn elävät rinnan ja aiemmat kirjoitukset poikivat ideoita uusiin. Huonoon kierteeseen ajautuneen kirjoittajan tunnistaa harvenevista postauksista.

Ajan varaamista työelämän bloggaamiseen ei voi liikaa korostaa. Alasilta sanoo, että sähköposteista näkee, miten monet hoitavat nykyisin rutiininomaisetkin kirjoitustyöt joko varhain aamulla tai vasta illalla – kuka neljän jälkeen, kuka vasta vuorokauden viimeisinä tunteina.

En osaa paheksua sitä, että työblogeja kirjoitetaan vapaa-ajalla”, Alasilta sanoo. “Jos normaali työaika ei riitä, bloggaus on varmaan “ylityöksi” aika hyvä valinta. Jos pystyt järjestämään itsellesi aikaa tavalliseen työaikaan, aina parempi.

Realistista ehkä on, ettei yritäkään varata blogille aikaa keskellä päivää, Alasilta toteaa. Ajan varaamisen rinnalla tärkeää on verkostoituminen: Ideat loppuvat, jos laiminlyö keskustelut, seurannan sekä aiheiden ja aineistojen keräilyn.