Digitoday linkittää hyvin

Artikkeli

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 15 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Synkät suunnittelumallit verkkokaupoissa.

Aikaisemmin huomion kohteena ollut Digitoday*on viime aikoina ryhtynyt linkittämään uutisistaan ulospäin erittäin mallikkaasti. Esimerkiksi Ylen uutisten kuvamanipuloinnista tehty uutinen* linkittää useisiin lähteisiinsä ja linkittää jopa Pingstaten foorumikeskusteluun* jossa kyseistä kuvamanipulaatioaihetta onkin sitten käsitelty moninkerroin enemmän kuin mihin yksikään uutislähde pystyisi.

Ehdottoman hyvää palvelua. Lisää tällaista!

Onkohan tällainen lukijoiden palvelu kuinka tarttuvaa? Olisiko joissain muissakin verkkomedioissa jo linkitysbuumia nähtävillä?

(*Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.)

Perttu Tolvanen

Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka auttaa asiakkaita suunnittelemaan digitaalisia palveluita, valitsemaan sopivimmat teknologiat, kilpailuttamaan osaavimmat kumppanit ja varmistamaan budjetin ennustettavuuden. Ota yhteyttä!

8 kommenttia on “Digitoday linkittää hyvin”

  1. Petteri Numminen

    Jotain on pielessä, kun sitä, minkä pitäisi olla normaalirutiinia toimitukselle kuin toimitukselle, voi kehua editykselliseksi. Jostain syystä porukan on tosi vaikea oppia, että linkittäminen lähteisiin ja lisätietoon on osa nykyaikaista perusjournalismia.

    Vihreän Langan konsepti on mietitty sellaiseksi, että linkitys tulisi automaattisesti otettua huomioon. Tällä sivulla alhaalla oikealla: *linkki poistettu*

    Periaatteessa uutispuolella on sama käytäntö, eli oikeassa sivupalkissa on erikseen paikat linkeille ja asiasanoille. Mutta nuokin ovat nyt vähän liian vähällä käytöllä näemmä: *linkki poistettu*

    Parhaiten taitavat kuitenkin linkittää sellaiset mediat, joilla on luonteva suhde koko digiviestintään: *linkki poistettu*

    Itsekin kuulisin mielelläni lisää hyvistä ratkaisuista ja nimenomaan kotimaasta.

  2. Mikael Korpela

    Taloussanomien ja Digitodayn toimittajissa on paljon aktiivisia bloggaajia ja yhteisöpalveluiden käyttäjiä, joten homma taitaa olla jo aika selkärangassa.

  3. Mitään kovin jäykkää linkitysohjeistusta ei taida olla olemassa. Siksi linkkien käyttö taitaa vaihdella tapaus- ja juttukohtaisesti.

    Minun mielestäni linkit tuovat lisäarvoa juttuihin. Mukava huomata, että moni muukin ajattelee niin :)

    Vierityspalkissa heinäkuussa käyty keskustelu linkkien pakottamisesta uuteen ikkunaan oli muuten huippukiinnostava. Kiitos siitä.

  4. Ainoa huono puoli linkkauksissa on että webbisivut tuppaavat jossakin vaiheessa muuttumaan, vaihtamaan osoitetta tai kokonaan katoamaan.

    Eli linkki toimii tänään, mutta huomenna osoitteessa on muutettu sisältöä, ja vuoden päästä domain voi sisältää vaikka aikuisviihdettä.

  5. jeejee: Tuo taas on asia, jossa webbisaittien rakentajien olisi hyvä mennä itseensä. Kun käytetään luonnollisia URLeja, jotka eivät riipu toteutustekniikasta vaan informaation rakenteesta, on suhteellisen helppo pitää ne ennallaan ikuisesti. Hyvänä esimerkkinä tämän WordPressin malli yyyy/mm/dd/title.

    Siksi kannustan kaikkia tekijöitä a) valitsemaan tekniikkaa, joka mahdollistaa luonnoliset URLit ja b) käyttämään muutaman minuutin aikaa sellaisen hierarkian pohtimiseen, joka toimii ikuisesti.

  6. @jeejee: Jonkinasteinen linkkimätä vanhoissa jutuissa on yhtä ymmärrettävää kuin painomusteen tuhriutuminen tai paperin kellastuminen sanomalehdessä. Ja jos linkitettävät lähteet ovat luotettavia ja huolella valittuja, pelko väärään kohteeseen ohjaamisesta on olematon.

    Esim. Aleksin jutussa viitatuista domaineista (yle.fi, pingstate.nu, taloussanomat.fi ja hs.fi) mikään on tuskin vaihtamassa aihepiiriään aikusiviihteeseen. Valtamedia on myös pikkuhiljaa ymmärtämässä julkaisemiensa artikkelien ikilinkkien arvon.

  7. Ihan toinen juttu on sitten ne “Katso kuvat” ja “Katso video” -artikkelit joissa nimenomaan syvälinkitetään joihinkin yksittäisiin kuviin joihin sitten “yllättäin” vaihtuukin tilalle jotain pornoa tai kohteisiin myydään uudelleenohjaukset jonnekin uhkapelisivustolle. Niissä tuo kuvattu riski on ihan todellinen. Mutta ainakaan itse en tunne suurta sääliä näitä tahoja kohtaan ketkä tällaista “journalismia” harrastavat.

    Toki lieveilmiöitä voi syntyä vaikkapa nuorten henkilöiden surffailulle, mutta ei tuohonkaan oikeastaan tarvita muuta kuin että Google ryhtyy kohtelemaan hiukan tiukemmin noita sivuja jotka linkittävät arveluttaviin kohteisiin. Tai olettaisin, että Google jo tekee näin. Itse asiassa on mielenkiintoista, että esimerkiksi iltapäivälehdet linkittävät ulospäin vain ja ainoastaan näihin törkykohteisiin.

    Missähän vaiheessa Google rupeaa tosissaan heikentämään esim. iltapäivälehtien hakukonesijoituksia edellä mainitusta syystä? Miten esimerkiksi jokin iltapäivälehti voi olla uskottava asialähde mihinkään pintaviihteen ulkopuoliseen asiaan jos sivustolta ulospäin lähtevät linkit johtavat kaikki johonkin pornokuviin tai onnettomuusvideoihin?

    Linkittämisen puuttuminen sisältöstrategiasta ja sen soveltaminen vain porno- ja törkykohteisiin on siis melkoinen riski jonka iltapäivälehdet ovat ottaneet. Sama riski koskettaa myös HS.fi:tä, koska ei sekään linkitä sen enempää. Eli jos Google päättäisi muuttaa algoritmiaan niin että ulospäin meneviä linkkejä arvotettaisiin samalla tavalla metatietona kuin sisääntulevia linkkejä, niin tämä voisi olla aika kohtalokasta. Tällaisen mallinnuksen perusteella esimerkiksi iltapäivälehtien ja Hs.fi:n asema verkkoauktoriteettina olisi olennaisesti heikompi, koska kyseiset saitit eivät vuorovaikuta juuri mitenkään ympäröivän verkkomaailman kanssa.

  8. Petteri Numminen

    Kun journalismin perusperiaatteisiin kuuluu tiedon lähteiden kertominen, on päivåä päivältä vaikeampaa ymmärtää, ettei niihin samoihin lähteisiin linkittäminen ole itsestäänselvyys.

    Samoja pohditaan näköjään muuallakin:
    *linkki poistettu*

    Varsinkin linkatun artikkelin loppu antaa mietittävää: jos tämä on toimituksille liian vaikeaa, niin onnistuisiko linkkistrategian muuttaminen markkinoinnin kautta?

    “(…) understanding the value of the web is the key to unlocking the new business models that journalism needs to survive and thrive in the digital age.”

Kommentointi on suljettu.


Vierityspalkki-blogi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset.
Lisätietoa blogista ja sen kävijöistä

  • 1150+ asiantuntija-artikkelia.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja.

  • 1300+ julkaistua referenssiä Julkaisut-palstalla.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.

  • 900+ aktiivista lukijaa blogin kuukausikirjeellä.

    Kerran kuukaudessa ilmestyvä kuukausikirje koostaa julkaistut artikkelit, uudet julkaisut, avoimet työpaikat ja ajankohtaiset linkkivinkit.

  • 30+ kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 900 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen.

Siirry takaisin sivun alkuun