Mediatalojen linkitystaidot ontuvat edelleen

Artikkeli

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 16 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Verkkosivustot eivät aina kuole, joskus ne muuttuvat zombie-sivustoiksi.

Vierityspalkin julkaisema Jari Sarasvuon anteeksipyyntö sai huomiota laajasti suomalaisessa mediakentässä. Aiheesta julkaisivat nopeasti omat artikkelinsa mm. Taloussanomien It-viikko* ja Digitoday*, Kauppalehti* ja Iltalehti. Aihe sai paljon huomiota ja kommentteja kaikissa näissä medioissa. Luonnollisesti myös blogit ja keskustelupalstat käsittelivät aihetta tuoreeltaan.

Lähteeseen linkittivät suoraan vain Digitoday ja It-viikko.

sarasvuo-digitoday-2008-10

Digitodayn kautta Vierityspalkkiin tulikin varsin paljon liikennettä artikkelin seurauksena. Suurin osa palkin lukijoistahan nauttii artikkelit RSS-lukijansa kautta, joten maininnat mediatalojen sivustoilla nostivat merkittävästi Vierityspalkin normaalia noin reilun tuhannen kävijän päivittäistä liikennettä. Päivälukuna reilu 3000 käyntiä alkaa olla itsenäiselle blogille isohko piikkiluku Suomessa. Edellinen piikkipäivä saavutettiin kun Vierityspalkki julkaisi tiedon Gyllene Skorin synnystä. Tällöin päiväkäyntejä oli hieman yli 2000.vierityspalkki-tilastot-syyskuu2008

Vierityspalkille isosta kävijämäärästä ei toki mitään rahallista hyötyä synny, mutta siitäkin huolimatta toimituksen sähköpostilistalla ei katsottu hyvällä mm. Kauppalehden ja Iltalehden artikkeleita joissa linkkejä lähteeseen ei näkynyt.

sarasvuo-kauppalehti-2008-10

Artikkeleissa kyllä mainittiin selkeästi, että anteeksipyyntö oli peräisin Vierityspalkki-mediablogille lähetetystä kirjeestä, mutta linkkiä ei oltu vaivauduttu tekemään. Iltalehti jopa mainitsi kohteliaasti uutisen ensimmäiseksi julkaisijaksi Digitodayn. Digitodaykaan ei linkkiä luonnollisesti saanut.

sarasvuo-iltalehti-2008-10

Vierityspalkki käyttää mediaseurantaan Ampparit Pro* -tuotetta joka raportoi tarkasti päivän aikana uusien artikkeleiden julkaisusta. Täten toimitus pysyi hyvin mukana uutisen leviämisessä vaikka linkkejä blogiin eivät mediatalot harrastaneetkaan.

ampparit-pro

Vierityspalkin kävijätilastoissa artikkeleiden julkaisu näkyi ainoastaan “brändihakujen” lisääntymisenä. Sanoilla “vierityspalkki” ja “vierityspalkki.fi” haettiin päivän aikana varsin aktiivisesti Googlesta.

vierityspalkki-top3-hakusanat-blogiin

On kummallista, että esimerkiksi Kauppalehti ja Iltalehti eivät sovella normaalina käytäntönään lähteisiin linkittämistä. Tällä hetkellä esimerkiksi Digitoday kerää varmasti uusia lukijoita tasaisesti pelkästään sen takia, että Digitodayn kautta pääsee uutisissa syvemmälle. Paremman lukijoiden palvelun lisäksi linkittämistä arvostaa Google joka arvostaa Digitodayta korkeammalle hakutuloksissaan.

Artikkelit ovat Googlen silmissä arvokkaampia kun ne johdattavat lukijoita myös eteenpäin. Esimerkiksi tällä hetkellä haettaessa Googlesta “sarasvuo”-termillä on neljäntenä hakutuloksena Digitodayn julkaisema artikkeli anteeksipyynnöstä ja viidentenä on Vierityspalkin alkuperäinen artikkeli aiheesta. Iltalehden ja Kauppalehden artikkelit ovat vasta toisella hakutulossivulla.

Useimpien toimittajien peruskoulutuksesta ja täydennyskoulutuksesta tuntuu edelleen puuttuvan kurssikokonaisuus linkittämisen perusteista. Taloussanomat* on tässä asiassa askeleen muita pidemmällä.

[* Linkkejä poistettu toimimattomina tai vanhentuneina.]

Perttu Tolvanen

Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!

6 kommenttia on “Mediatalojen linkitystaidot ontuvat edelleen”

  1. […] käydään keskustelua siitä, miten uutisartikkeleissa olisi hyvä linkittää uutislähteeseen, jos se on netissä oleva sivu. Moni uutismedia ei vielä linkitä uutislähteisiin kovinkaan […]

  2. Pirkka Rannikko

    Ilmeisesti ovat hitaita oppimaan nuo lehdet :)

    Uloslinkityshän nimenomaan kasvattaa pagerank-arvoa (jos linkit ovat asiayhteyteen sopivia), mutta ovatko nuo sitten laskeneet, että hyöty ei vastaa vaivaa/muille sivustoille kadonneita lukijoita.

    Toinen vaihtoehto on laiskuus.

    Kolmas onkin sitten se, että kyseissä palveluissa oikeasti takapajuisesti uskotaan siihen, että kävijät voidaan jotenkin keinotekoisesti pitää sivustolla.

    Todennäköisesti maailma on vielä väärällään tahoja jotka uskovat, että netin käyttäjiä voidaan kontrolloida (tosin Kiinassa yritys on ainakin kova)…

  3. Pitäiskös pistää toimittajien linkityskurssisarja pystyyn – ainakin potentiaalisia asiakkaita näyttäisi runsaasti vieläkin olevan…

    Tuskin näistä toimittajista kovinkaan moni on edes kiinnostunut sivustonsa page rankistä, mutta luulisi niitä kiinnostavan asiakkaidensa eli lukijoiden palveleminen, mistä tässä kuitenkin on kysymys. Laiskuus tietysti on usein syynä paskaan asiakaspalveluun, mutta uskoisin, että tässä kuitenkin on kysymys prittikulttuurin perinteestä…

  4. […] toimituksessa kannatamme tätä ehdotusta lämpimästi. Kyseistä aihettahan olemme käsitelleet aiemminkin. Vierityspalkinkin uutisointeja on siteerattu muualla usein, mutta valitettavan harvoin […]

  5. Hitaasti, mutta varmasti toimittajat kehittyvät yhä paremmiksi linkittäjiksi myös Suomessa. Ohessa hyvä esimerkki: *linkki Kauppalehden artikkeliin poistettu toimimattomana*

  6. Linkityskehotus median itsesääntelyn korkeimmalta taholta ei ole synnyttänyt välitöntä toimintaa, havainnoi Kari Haakana Linkitä Elli linkitä!*

    “JSN julkaisi viime viikolla periaatelausuman, joka täsmentää journalistin ohjeiden seitsemättä kohtaa, joka ohjeistaa toimittajia toisen työn lainaamisesta. Periaatelausuman ydin on tämä: “Kun verkossa julkaistaan toisen työtä sisältävä juttu, siihen pitää lähdemaininnan lisäksi mahdollisuuksien mukaan liittää linkki alkuperäiseen lähteeseen”.

    Idea on mainio. Mainion ideasta tekee se, että se on käytäntö, joka mm. bloggaajilla on ollut käytössä kohta kymmenen vuotta.”

    [*Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.]

Kommentointi on suljettu.



Vierityspalkki-blogi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset.
Lisätietoa blogista ja sen lukijoista.

  • 1100+ asiantuntija-artikkelia.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja.


    Kaikki artikkelit

  • 1300+ digipalvelun referenssicasea.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.


    Selaa toimistojen julkaisuja

  • 1000+ aktiivista lukijaa blogin kuukausikirjeellä.

    Kerran kuukaudessa ilmestyvä kuukausikirje koostaa julkaistut artikkelit, uudet julkaisut, avoimet työpaikat ja ajankohtaiset linkkivinkit.


    Tilaa uutiskirje

  • 31 kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.


    Selaa Toimistot-listaa

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen – ihan oikeasti.

Siirry takaisin sivun alkuun