Sähköposti ja mobiilisovellukset webin käyttäjien parhaat ystävät vuonna 2015

Perttu Tolvanen

Pari viime vuotta ovat olleet erikoiset webissä. Netti on fragmentoitunut entisestään, ja jossain määrin myös hukannut niitä asioita, jotka aiemmin jo toimivat hyvin. Esimerkiksi uutisten ja web-sivustojen seuraaminen ei ole mennyt yhtään parempaan suuntaan.

Muutama vuosi sitten kaikki julistivat Facebookin olevan uusi RSS-lukija, tai oikeastaan modernimpi ja parempi versio koko RSS:stä. Nyt jo satunnaisetkin FB:n käyttäjät ovat tajunneet, että FB:tä on vaikea käyttää mihinkään oikeasti merkitykselliseen asiaan. FB on viihdejärjestelmä, jonkinlainen uusi TV, jonka ääreen mennään “viihdytä minua!” -ajatuksella. Ei sen kautta voi seurata uutisia, ammattilehtiä tai edes harrastejulkaisuja.

Ne paremmat vaihtoehdot ovat silti vähissä. Twitter on edelleen yhtä vaikea ja sekainen kuin se on ollut alusta saakka. Sillä on toivottavasti vielä iso rooli webin tulevaisuudessa, mutta tätä palveluiden seurattavuusongelmaa sekään ei ole ratkaisemassa lähivuosina.

On jotenkin herttaista, että uutiskirjeet ja sähköposti yleensäkin ovat onnistuneet pitämään paikkansa. Hyvin paketoidut uutiskirjeet auttavat käyttäjiä pysymään kartalla tapahtumista ja saamaan kohdennettuja herätteitä itselle tärkeistä asioista. Teknologia tähän voi olla vanhaa, mutta kanava toimii edelleen loistavasti.

Käsin toimitetuista uutiskirjeistä on tosin siirrytty automaattisesti koostettaviin uutiskirjeisiin, jotka voivat parhaimmillaan olla hyvinkin räätälöityjä käyttäjätietojen pohjalta. Voisi jopa väittää, että tällä hetkellä kaikki vouhotus ‘personoidusta webistä’ itse asiassa toteutuu parhaiten kohdennetuissa sähköpostikirjeissä – ei verkkopalveluissa.

Toinen edelleen vahvistuva alue ovat mobiilisovellukset. Suomessakin esim. YLE on näyttänyt Uutisvahdillaan hyvää esimerkkiä. Myös yritykset ovat heränneet mobiilisovelluksiin järkevänä asiointikanavana. Esimerkiksi Finnairin mobiilisovellukset ovat tyylikkäitä esimerkkejä. Jopa Suomen taksimonopoli on saanut aikaiseksi kohtuullisen pätevän Valopilkku-sovelluksen.

Yhä useamman verkkopalvelun kohdalla onkin mielekästä puhua mobiilisovelluksesta tärkeimpänä ‘loppuratkaisuna’. Käyttäjiä ohjataan ja kannustetaan systemaattisesti lataamaan mobiilisovellus, koska mobiilisovelluksen avulla saadaan käyttäjä paremmin muistamaan palvelu jatkossakin – ja parhaimmillaan voidaan herätteiden avulla muistuttaa käyttäjää palaamaan oman palvelun pariin. Monille asiointikeskeisille organisaatioille tämä on varsin luontevaa, esimerkiksi Varma Mobiili on hyvä esimerkki tällaisesta palvelusta. Suomen riistakeskuksen Oma riista on myös hieno esimerkki mobiilista asiointipalvelusta.

Isojen mediatalojen kohdalla tämä kehitys näkyy siten, että moni panostaa kumpaankin, sähköpostiin ja mobiilisovelluksiin. Esimerkiksi New York Times panostaa yhtä lailla mobiilisovelluksiensa kuin kohdennetumpien sähköpostien kehitykseen. Tämä kertoo siitä, että fragmentoituminen on hyväksytty, ja paras vastaus tilanteeseen on monen rintaman edistäminen samanaikaisesti. Suomessa tuskin yhdelläkään organisaatiolla on niin paljon resursseja webin kehitykseen kuin New York Timesilla on, mutta esimerkki on silti kertova.

Suomessa mobiilisovelluksien kehitykseen todennäköisesti panostetaan jatkossa yhä enemmän myös johtuen Windows Phonen laskusuhdanteesta. Suomessa on viime vuodet pitänyt tukea kolmea eri alustaa, joka on ollut yksinkertaisesti kallista ja työlästä. Jos jatkossa useimmat organisaatiot voivat selvitä (muun maailman tapaan) pääosin kahdella tuettavalla alustalla, tämä lisää mobiilisovelluksien toteutuksen houkuttelevuutta.

Silti mobiilisovelluksien kehitys tuskin mitenkään räjähtää käsiin. Monelle verkkopalvelulle natiivisovellus ei tarjoa kovin paljon uutta ja ihmeellistä. Taksisovellukselle GPS-paikannus ja herätteet voivat olla tärkeä asia. Uutismedialle ja riistakeskukselle mahdollisuus lähettää kuvia suoraan kamerasta helposti ja nopeasti voi myös olla tärkeä etu.

Useimpien organisaatioiden verkkopalveluita GPS, herätteet ja pääsy puhelimen kameraan eivät auttaisi paljoakaan. Laadukas ja responsiivinen verkkopalvelu on edelleen se kova juttu suurimmalle osalle verkkopalveluiden omistajista.

Mobiilisovelluksien mahdollisuuksia kannattaisi silti kaikkien miettiä.

Niin kauan kuin tämä meidän rakas internet on ’vaikeasti seurattava’, niin mobiilisovellukset voivat olla järkeväkin tapa auttaa käyttäjiä seuraamaan palveluita. Esimerkiksi isoja verkkokauppoja mobiilisovellus voi hyvin auttaa tarjoamalla käyttäjille mahdollisuuden seurata uusimpia tarjouksia ja omia tilauksiaan. On jopa hieman omituista, että esim. Verkkokauppa.comilla ei ole mobiilisovellusta verkkokaupastaan ja tilin hallinnasta (tai muillakaan kotimaisilla verkkokaupoilla, kuten esim. Markus Lehtiniitty on kommentoinut).

Yksi selitys tilanteeseen lienee siinä, että massamarkkinointi ja kampanjointi on monelle edelleen tärkeämpää kuin olemassa olevien asiakkaiden palveleminen. Sirpaloitunut netti kuitenkin tekee massakampanjoinnin yhä vaikeammaksi. Voisi jopa sanoa, että netti suosii tällä hetkellä niitä organisaatioita, jotka keskittyvät palvelemaan nykyisiä asiakkaitaan. Kohdennettu markkinointi uutiskirjeiden, mobiilisovelluksien, sosiaalisten medioiden ym. kanavien kautta on erittäin tehokasta ja kehittyy koko ajan. Kokonaan uusien asiakkaiden hankkiminen on vaikeata sirpaloituneessa webissä.

Juuri siksi on helppo ennustaa älykkäämpien uutiskirjeiden ja mobiilisovelluksien tasaista nousua.

  1. Sofia says:

    Niinkuin kirjoituksessa osin todettiin, mielestäni tärkeintä useille organisaatioille on tällä hetkellä kehittää palveluita monella eri webin saralla. Ihan jo senkin takia, että kun vielä ei voi varmaksi sanoa, mikä tiedotuskanava tulee seuraavaksi ”räjäyttämään potin”, on oltava valmiita kehittämään toimintaansa suuntaan kuin suuntaan.