Pienten digitoimistojen talouslukuja – case Sivututka
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 5 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Rajasoft osti Buorren kehitystiimin.
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Vai liekö kiihtynyttä rekrykilpailua, avoimuuskulttuuria vai mitä, mutta yhä useampi pieni IT-alan talo raportoi tekemisistään ja talousluvuistaan aiempaa avoimemmin.
Tässä blogissa on kirjoitettu esimerkiksi Digitoimisto Dudesta, joka tekee vuosittaiset talouskatsaukset (esim. 2018, 2017) omaan toimintaansa. Samaa tyyliä toteuttaa nyt myös oululainen Sivututka-digitoimisto, jonka uusimmassa blogijutussa käydään läpi firman palvelutarjontaa, projekteja, talouslukuja, palkkausta ja tulevaisuuden suunnitelmia.
>> Lue Sivututkan blogijuttu: Sivututkan läpileikkaus 2019
Jutussa käsitellään mm. liikevaihdon jakautumista uusiin projekteihin ja vanhojen kehitykseen ja ylläpitoon (63% vs. 27%+10%). Sivututka kuvaa itseään 4000 – 15 000 euron hintaisten WordPress-verkkosivustojen ja verkkokauppojen tekijäksi. Toimisto aikoo jatkaa samalla alueella ja hakea ensi vuonna jopa 50% kasvua (lähtötilanne on toki vain kaksi miestä).
Sivututka on myös hyvä esimerkki omistajayrittäjien yrityksestä, jossa yrittäjät nostavat maltillista palkkaa itselleen (noin 2800€/kk), ja pyrkivät siten maksimoimaan yrityksensä tuloksen, koska yrityksen tulokseen kohdistuva verotus on Suomessa hieman korkeita palkkatuloja kevyempää. Tästä aiheestahan keskusteltiin tässäkin blogissa viime vuonna liittyen digitoimistojen tuloskatsaukseen, ja siihen miksi etenkin pienempien digitoimistojen tuloslukujen vertailu isompiin firmoihin voi olla haastavaa, koska yrittäjät optimoivat omaa verotustaan tällä tavalla (eikä tässä ole sinänsä mitään kyseenalaista, päinvastoin, tämän voi nähdä myös hyvin järkevänä toimintana vaikka firma olisi isompikin).
Ajatusleikkinä voi laskea, että jos Sivututka jakaisi tuloksensa vuoden aikana omistajille palkkana, niin yrittäjien kuukausipalkka asettuisi jonnekin 4600 euron tuntumaan. Todellisessa vertailussa pitäisi toki huomioida kaikki palkan sivukulut ja mahdolliset muut syntyvät kulut, mutta yrittäjien näkökulmasta tällaisen karkean laskelman voinee silti tehdä.
Tämä yrittäjien tapa nostaa osa palkastaan osinkoina vääristää hieman tällaisten pienten toimistojen tuloslukuja. Sivututkan tulosprosenttia (28%) ei voi pitää kovin vertailukelpoisena sellaiseen digitoimistoon, jossa on useita erilaisia omistajatahoja. Asiakkaiden näkökulmasta tällä ei toki ole mitään merkitystä. Tärkeintä on, että toimisto on selkeästi plussan puolella, ja on näin varmasti luotettava yhteistyökumppani.
Tällainen avoimuus talouslukujen ja tulevaisuuden suunnitelmien suhteen olisi varmasti monelle muullekin digitoimistolle järkevää. Etenkin rekrytointirintamalla moni osaaja suhtautuu pienempiin toimistoihin hieman epäilyksellä, ja avoimuudella etenkin hyvin pärjäävät toimistot voisivat erottua edukseen.
Ja voisipa asiakkaidenkin kannalta olla ajoittain hyödyllistä pureutua toimistokandidaatin talouslukuihin hieman paremmin, niin ehkä se isomman toimiston kuviteltu turvallisuus ei enää tuntuisi niin merkitykselliseltä.
Lue lisää: Löydä kokenut digitoimisto – Helsinki, Oulu, Jyväskylä, Tampere. Turku