Verkkokauppojen tekijät Suomessa 2015: toimistot ja järjestelmät

Perttu Tolvanen

Verkkokaupat ovat varsin kuuma aihe Suomessa, mutta silti verkkokauppoja tekevät alan toimistot ovat olleet pitkään hyvin sekalainen sakki. Erityisesti pienten verkkokauppojen teknologiat ja tekijät ovat olleet todella kirjava joukko kaikenkarvaisia yrittäjiä. Tätä viidakkoa päätettiin selkeyttää verkkokauppojen tekijät -selvityksellä kesän 2015 alussa. Nyt on vuorossa tulosten raportointi.

Vierityspalkki verkkokauppa final

On vaikea nytkään mennä väittämään, että asiat olisivat ostajien kannalta erityisen hyvin, mutta kyllä paljon uutta selvisi tulosten analysoinnissa. Selvää on, että asiakkaiden vaatimukset ovat koventuneet viime vuosina. Verkkokauppojen tekijöiksi valitaan yhä useammin erikoistuneita toimistoja. Tärkeätä myyntikanavaa ei enää anneta minkä tahansa mainostoimiston koodattavaksi.

Todella isojen urakoiden tekijäkentälle on myös tullut uusia kilpailijoita. Smilehouse ja Descom ovat edelleen varsin yksin raskaimmassa sarjassa, mutta näillä isoilla verkkokauppaspesialisteilla onkin kiire kasvaa ja laajentua. Takaa tulee nimittäin kova joukko firmoja, jotka käyttävät pääosin avoimen koodin järjestelmiä ja pystyvät siitäkin syystä haastamaan isot kissat niiden kotikentällä – ainakin keskisuurissa projekteissa.

Erityisesti Magento-verkkokauppajärjestelmä on Suomessakin kasvattanut osuuttaan viime vuosina huomattavasti, ja samalla kerännyt hyvin uskottavan kumppanikentän puolelleen.

Smilehouse ja Descom ovat toisaalta myös kasvaneet jo hieman ulos ‘verkkokauppaboksista’. Kumpikin tarjoavat aktiivisesti ratkaisuja mm. tuotetietojen hallintaan, myymälöiden järjestelmiin sekä digitaalisen markkinoinnin hallintaan. Samaan suuntaan pyrkii mm. Solita, mutta on vielä pitkällä takamatkalla verrattuna Descomiin ja Smilehouseen. Etenkin Descomin kesällä tapahtunut yhdistyminen Solteqiin kuvaa hyvin näiden isojen kissojen tavoitteita. Spesialistista aletaan jo kasvaa kohti koodareiden supermarkettia, joka voi palvella kaupan isoja konserneja laaja-alaisemmin. Mittakaava näkyy myös teknologiavalinnoissa, Descom luottaa IBM:n teknologioihin, Smilehouse pääosin SAP:n omistamaan hybrikseen.

Kotimaisille, kaupan alalla toimiville jättikonserneille tämä kärkifirmojen kasvukehitys on hyvä asia. Muiden asiakasorganisaatioiden kannalta on tärkeämpää, että keskiraskaaseen sarjaan avautuvaa markkina-aukkoa on lähtenyt paikkaamaan laaja joukko päteviä toimistoja. Silti on jo tässä kohdassa juttua todettava, että enemmänkin toimistoja tähän markkinaan varmasti mahtuisi. Pienien verkkokauppojen tekijöitä toki löytyy paljon, mutta sellaisia jotka olisivat erikoistuneet vähän jo astetta isompien ja vakavampien verkkokauppojen tekemiseen ei ole lopulta kovin monia.

Täten väitetty kotimaisten yritysten matala innostus verkkokauppaa kohtaan ei vaikuttaisi olevan aivan pelkästään kysyntäongelma. Todella osaavia ja kyvykkäitä palveluntarjoajiakaan ei tällä hetkellä ns. kasva puissa.

Verkkokaupat jakautuvat kahteen hyvin erilaiseen sarjaan

Verkkokaupoista puhuttaessa on myös todettava, että määritelmällisesti ‘verkkokauppa’ voi viitata hyvin monenlaisiin sivustoihin. Karkea ylätason jako on ainakin tuotekauppojen ja tilauskanavien välillä. Tuotekaupat ovat yleensä kuluttajille suunnattuja verkkopalveluita, joista voi ostaa konkreettisia, massavalmistettuja tuotteita. Tätä myös yleensä tarkoitetaan kun puhutaan verkkokaupasta, vaikkapa mediassa. Esimerkiksi K-raudan tai Retkitukun verkkokauppa ovat hyviä esimerkkejä tuotekaupoista. Myös Verkkokauppa.com on hyvin klassinen esimerkki, joka myy hyvin monenlaisia fyysisiä tuotteita etupäässä kuluttajille.

Tuotekeskeisten kauppojen lisäksi on kuitenkin aivan yhtä valtava alue, josta voi käyttää vaikka nimeä tilauskanavat. Nämä ovat verkkokauppoja, joissa ei ole kyse postitse toimitettavista tuotteista vaan joko aineettomista palveluista tai esimerkiksi tilavarauksista. Erilaiset lippukaupat ja ajanvarauspalvelut ovat klassisia esimerkkejä tällaisista tilauskanavista, jotka ovat ehdottomasti verkkokauppaa, mutta selkeästi erilaista verkkokauppaa kuin tuotekaupat.

Tilauskanavasta hyvä esimerkki on vaikkapa Sokos Hotellien verkkopalvelu, jossa voi varata ja maksaa hotellihuoneita. Sokos Hotellien verkkopalvelu lienee heille todella liiketoimintakriittinen myyntikanava, mutta verkkokauppana se on silti kovin erikoinen – eikä tuollaista palvelua ehkä edes kannata verkkokauppajärjestelmällä tehdäkään – ja ei ole tehtykään.

Myös esimerkiksi Matkavekan sivusto on hyvä esimerkki verkkokaupasta, jossa pakettimatkan ostoprosessi voi olla varsin erilainen kuin klassisemmissa tuotevetoisissa kaupoissa eikä tilauksen jälkeen postitse todellakaan mitään toimiteta. Ääriesimerkkinä tilausvetoisesta verkkokaupasta voi pitää myös Ruutu.fi-palvelua, jossa ostetaan tilauksia tai yksittäisiä ohjelmia, ja sama palvelu hoitaa myös tilattujen “tuotteiden” toimittamisen.

Toiset erikoistuvat tilauskanaviin, toiset tuotekauppoihin

Tämä kaksijakoisuus verkkokauppakonsepteissa näkyy myös hieman toimistokentässä. Toiset ovat selkeästi tuotevetoisten kauppojen tekijöitä, toisille taas hyvin räätälöidyt tilauskanavat ovat tyypillisempiä projekteja.

Verkkokauppajärjestelmissä kaksijakoisuutta taas ei oikeastaan näy, koska useimmat verkkokauppajärjestelmät ovat selkeästi tuotekeskeisten kauppojen alustoja. Tämä on hyvin ymmärrettävää. Tuotekeskeiset kaupat muistuttavat väistämättä toisiaan, ja esimerkiksi Magenton ekosysteemi tarjoaa tuotekeskeisille kaupoille todella paljon valmispalikoita hyvin järkevään hintaan.

Tilauskanavat taas ovat yleisesti ottaen niin erilaisia toisistaan ja lähes aina syvästi integroituja taustajärjestelmiin, että tuotteistuksen tekeminen olisikin paljon vaikeampaa. Ehkä Drupal Commerce on lähimpänä edes jossain määrin tuotteistettua ‘tilauskanava-alustaa’. Kuvaavaa on, että esimerkiksi Sokoshotels.fi on tehty Liferay:lla. Joskus hyvin räätälöity tilauskanava voi olla jopa järkevintä tehdä ilman minkäänlaista tuotetta pohjaratkaisuna.

Yhteistä: verkkokauppa ja sisällöt yhdistyvät ja tukevat toisiaan

Yhteisiäkin asioita näille eri tyyppisille kaupoille tosin on. Kehityksen suunta tuntuu monella alueella olevan kohti sisältöpainotteisia kauppoja, joissa verkkokauppa sulautuu kiinnostavien sisältöjen sekaan. Tällaisesta sisältövetoisesta verkkokaupasta hyvä esimerkki on vaikkapa Novitan verkkokauppa, jossa neulontaohjeet ovat isossa roolissa. Mahdollisuus tilata lankoja neulontaohjeiden mukaisten töiden tekemiseen on tavallaan upotettu osaksi neulontaohjeita. Verkkokauppa ei ole näin mikään erillinen osio, vaan ydintoiminnallisuus, joka elää mukana läpi sivuston kaikkien osien.

Katsaus toimistoihin: isot kissat, keskisarjalaiset ja haastajat

Seuraavaksi katsaus alan toimistoihin, jotka ilmoittautuivat mukaan, ja todistivat osaamisensa laadukkailla referensseillä. Listaus ei varmasti ole vielä täydellinen katsaus kotimaiseen markkinaan, mutta on hyvin kattava, ja tarjoaa varmasti hyvän pohjan sopivien toimistojen kartoittamiseen oman verkkokaupan uudistusta ajatellen.

Tällä kertaa poikkeuksellisen moni toimisto jäi katsauksen ulkopuolelle, koska referenssien tai erikoistumisen verkkokauppoihin ei katsottu riittävän. Etenkin sellaiset toimistot, joilla ei ollut julkisia verkkokauppareferenssejä jäivät auttamatta katsauksen ulkopuolelle. Tästä huolimatta katsauksessa on tavalla tai toisella mainittuna 22 toimistoa, jota voi pitää varsin hyvänä määränä. Näistä 22:sta mainitusta toimistosta 17 esitellään katsauksessa hieman tarkemmin.

Katsaus on väistämättä painottunut melko isojen projektien tekijöihin, koska kovin montaa aivan pienten, muutaman tuhannen euron, kauppojen tekijää ei jostain syystä pyynnöistä huolimatta ilmoittautunut katsaukseen. Esimerkiksi MyCashFlow ei ole mukana mitenkään, vaikka sen avulla moni pieni digitoimisto toteuttaa pieniä verkkokauppoja asiakkailleen.

Myöskään hyvin pienellä verkkokauppakokemuksella ei tähän katsaukseen päässyt. Parin pienen verkkokaupan tekemistä ei yksinkertaisesti pidetty riittävänä meriittinä. Täten tähän katsaukseen on valikoitunut pienistä ja keskisuuristakin toimistoista vain ne kokeneimmat ja verkkokauppaprojekteista selkeästi kiinnostuneet.

Isojen toimistojen osalta voi taas todeta, että katsaus on erittäin hyvä otos kokeneita toimistoja, ja on vaikea keksiä edes hyviä toimistoja, jotka eivät katsaukseen olisi muistaneet ilmoittautua. Täten katsauksen tulokset palvelevat erityisen kattavasti asiakkaita, jotka ovat tekemässä astetta isompia verkkokauppaprojekteja – ja budjettiakin on varattuna vähintään useita kymmeniä tuhansia euroja.

Katsauksen ensimmäisessä vaiheessa kerättyjen tietojen lisäksi lähes kaikilta toimistoilta pyydettiin lisätietoja, ja esitettiin jatkokysymyksiä. Osa toimistoista on ollut mukana myös North Patrolin konsultoimissa verkkokauppaprojektien kilpailutuksissa. Yhteensä katsauksen selvitystyö sisälsi pelkästään sähköpostiviestintää useiden satojen mailien verran.

Raskas sarja: verkkokauppamarkkinan isot kissat

Kuten jo aiemmin artikkelissa on todettu, niin Smilehouse ja Descom ovat kovin omassa sarjassaan. Kumpaakaan ei todennäköisesti edes kiinnosta sellainen keskimääräinen sadan tonnin verkkokauppaprojekti, ellei tiedossa ole useita jatkoprojekteja ja integraatioita ensimmäisen vaiheen jälkeen.

Moni iso konserni kuitenkin lähtee verkkokauppaan asenteella, jossa taustajärjestelmät laitetaan ensin kuntoon, ja sitten vasta julkaistaan kauppapaikka kuluttajille tai kumppaneille. Tällaisiin laajempiin kaupankäyntijärjestelmien uudistuksiin nämä isot kissat ovat erittäin vakavasti harkittavia kumppaneita. Vaikkapa Kotipizzan verkkokauppahanke on hyvä esimerkki tällaisesta uudistuksesta, jossa uusi myyntikanava tarkoittaa uudistuksia läpi koko organisaation tietojärjestelmien. Tällöin teknologiavalinnassakin usein puhutaan paljon laajemmasta kokonaisuudesta kuin vain kuluttajille näkyvästä kauppakokemuksesta. Ei olekaan ihme, että nämä isot kissat eivät ole esim. Magento-integraattoreita, vaan ovat valinneet alustoiksi paljon järeämmät välineet.

Descom on IBM-integraattorina varsin yksinäisessä seurassa, ja Suomessa “kilpailijana” onkin lähinnä IBM:n oma konsultointiyksikkö. Käytännössä Descom ja IBM elänevät varsin läheisessä yhteistyösuhteessa Descomin ollessa ylivoimaisesti tärkein kotimainen IBM-integraattori. Näin Descomin tekemisen laajuus onkin huomattava, eikä rajoitu pelkästään kuluttajille näkyviin verkkokauppoihin, vaan sisältää myös paljon taustajärjestelmiin liittyvää työtä. Täten esimerkiksi Smilehouseen verrattuna Descom on jo aavistuksen enemmän yleisintegraattorin kaltainen toimija.

Smilehouse panostaa pääasiallisesti hybrikseen, joka on SAP:in nykyisin omistama alusta. Hybrikselle löytyy Suomesta muitakin osaavia taloja, mutta Smilehouse on ehdottomasti kokenein. Hybriksen lisäksi Smilehouse edustaa myös Intershoppia, joka on enemmän Magenton kaltainen, tuotelähtöisempi verkkokauppajärjestelmä. Referenssien kautta katsoen Smileshousen projektihistoria on hyvin monipuolinen, ja verkkokauppamarkkinaan monipuolisesti erikoistunut.

Descomin ja Smilehousen ovia kannattaa kolkutella, jos oma hanke on selvästi laajempi kuin vain yksittäinen verkkokauppa. Tällöin näiden isojen kissojen edustamat järjestelmämonsterit saattavat tarjota jotain mitä ei tavallisemmista verkkokauppajärjestelmistä löydy. Tyypillisesti tällöin puhutaan pelkän kaupan lisäksi myös esimerkiksi tuotetietojen hallinnasta, myymäläjärjestelmistä, astetta monimutkaisemmista hinnoittelumalleista sekä vaativista integraatioista useisiin taustajärjestelmiin. Myös verkkokauppajärjestelmiin syvälle integroidut markkinoinnin ja myynnin työvälineet ovat asioita, joita alkaa tyypillisesti löytymään vasta näiltä isoilta järjestelmätoimijoilta.

Luonnollisesti budjettia kannattaa omalle hankkeelle olla varattuna mieluiten alkaen puoli miljoonaa euroa. Toki pienemmissäkin erissä konsultointia ja projekteja saattaa näiltä toimijoilta saada, mutta kokonaistekemisen taso kannattaa itsellä olla silti samassa luokassa kuin näiden firmojen muilla asiakkailla.

Keskiraskas sarja: tuotevetoisten, laajojen verkkokauppojen tekijät

Smilehousen ja Descomin takaa löytyy markkinasta varsin monipuolinen joukko keskikokoisten ja isojen verkkokauppojen tekijöitä.

Ensimmäisenä esittelyyn otetaan yli miljoonan euron liikevaihtoa verkkokauppaprojekteilla tekevät toimistot. Tähän keskiraskaaseen sarjaan päästäkseen on myös teknologiavalinta oltava jokin laajalti käytössä oleva alusta. Eksoottisempia järjestelmiä käyttäviä toimistoja löytyy Haastajat-kategoriasta.

Keskiraskas sarja muodostuu kolmesta Magento-toimistosta sekä kahdesta Drupal Commercella tekevästä toimistosta ja yhdestä EPiServer Commerce -talosta. Magento-markkinan pelurit ovat Soprano, Vaimo ja Piimega. Drupal Commerce -markkinan isot pelurit ovat Wunderkraut Finland ja Exove. EPiServer Commerce -toimistoa edustaa Solita.

Vaimo (Helsinki, Oulu)

Vaimo on kiistatta Suomen suurimpia Magento-toimistoja ja pohjoismaisena talona pystyy luettelemaan laajan joukon isoja referenssejä. Konsernina Vaimolla on Magento-osaajiakin jo kolminumeroinen lukumäärä. Suomessa Magento-asiantuntijoita on vielä selkeästi vähemmän, mutta silti selkeästi eniten kilpailijoihin verrattuna. Myös kotimaiset referenssit ovat vakuuttavat, ja Vaimo onkin melko itsestäänselvä ehdokaskandidaatti isoihin verkkokauppaprojekteihin. Vaimoa voi jopa pitää Smilehousen ja Descomin haastajana, koska tyypillisesti Vaimonkin projektit ovat jopa useiden satojen tuhansien eurojen hankkeita.

Piimega (Oulu, Vantaa)

Piimegaa voi taas pitää Vaimon tärkeimpänä haastajana astetta isomman sarjan Magento-projekteihin. Piimegalla on huomattavan vahvaa Magento-kokemusta ja laadukkaita referenssejä. Vielä ei Piimega ole aivan Vaimon sarjassa, mutta Magento-erikoistuminen on vahvaa ja suunta vaikuttaa hyvältä. Hyvin kuvaavaa on se, että Piimegan toinen iso liiketoiminta-alue ovat toiminnanohjausjärjestelmät. Verkkokauppa on usein tiukasti sidoksissa operatiivisiin järjestelmiin, ja silloin tarvitaan tällaisia kumppaneita. Piimegan tyypilliset projektit ovat jonkin verran Vaimon tyypillisimpiä projekteja pienempiä, mutta kuitenkin usein siellä kolminumeroisen projektisumman lähettyvillä.

Soprano (Helsinki)

Soprano on pitkän linjan Magento-toimisto, joka omistaa myös lisäosia Magentolle tekevän Lemonlinen. Verkkokauppareferenssejä on Sopranolla pitkä lista, joten kokemusta löytyy. Sopranon kokoluokka on hyvin vastaava kuin Piimegalla, mutta selkeästi astetta Vaimoa pienempi. Sopranon erikoistumista Magentoon voi pitää vähintään yhtä hyvänä kuin edellisillä kandidaateilla.

Keskiraskas sarja: tilauskanavien ja verkkopalveluun integroitujen, laajojen verkkokauppojen tekijät

Magento-toimistojen keskeisimmät haastajat tulevat Drupal-kentältä ja EPiServer-markkinasta. Nämä järjestelmät myös ovat selkeästi erilaisia verkkokauppajärjestelmiä kuin Magento. Magenton ollessa vahvasti tuotevetoisten kauppojen järjestelmä, ovat Drupal Commerce ja EPiServer Commerce aivan toisella tapaa taivuteltavissa olevia verkkokauppa-alustoja. Ja toisinpäin, niitä suorastaan pitää taivuttaa ja koodata, jotta niiden avulla saa järkevän verkkokaupan aikaiseksi. Tämä taivuteltavuus kuitenkin tekee niistä astetta paremmin soveltuvia myös eksoottisempiin verkkokauppoihin, esimerkiksi niihin aiemmin kuvattuihin tilauskanaviin. Tämä näkyy myös näiden toimistojen referensseissä, joissa on huomattavasti enemmän näitä erikoisempia tilauskanavia ja yritysten välisiä verkkokauppoja.

Tosin esimerkiksi yritysten väliset verkkokaupathan (ns. ’B2B-verkkokaupat’) voivat olla ihan mitä tahansa, joten tätä on vaikea pitää markkinaa jakavana tekijänä. Myös Magento-tekijöillä on paljon B2B-verkkokauppojen referenssejä asiakkaista, joiden liiketoiminta on hyvin tuotekeskeistä.

Wunderkraut Finland (Helsinki, Turku)

Wunderkrautin referenssit keskittyvät varsin elämyksellisiin verkkokaupoihin, joissa käyttäjäkokemukseen on panostettu. Tämä on luontevaa, koska heidän käyttämänsä Drupal Commerce on hyvin muokattavissa. Jos siis rahaa on valmis investoimaan mieluiten yli 200 000 euroa, niin Wunderkraut ja Drupal Commerce voivat tarjota kovin uniikin lopputuloksen. Esimerkiksi Novitan yhteisöllinen verkkokauppa on Wunderkrautin toteuttama.

Solita (Helsinki, Tampere, Oulu)

Solitan tärkein verkkokauppa-alusta on EPiServer Commerce, jolla Solita on tehnyt jo kymmeniä, laajoja verkkopalveluita. EPiServer Commercea voi pitää varsin samankaltaisena järjestelmänä kuin Drupal Commercea. Se on varsin työläs pystyttää, mutta lopputuloksesta saa hyvin omanlaisen. Solitallakin projektien hintaluokat alkavat noin 80 000 eurosta, joten aivan pieniin tarkoituksiin ei EPiServer Commercekaan sovellu. Ainoana tämän katsauksen Microsoft-pohjaisena järjestelmänä EPiServer Commercelle riittänee kiinnostuneita kotimaisista konserneista, jotka ovat monet aktiivisia Microsoftin teknologioiden suosijoita. EPiServer Commerce ei kuitenkaan ole mikään kovin yleiskäyttöinen verkkokauppajärjestelmä, vaan on erityisesti suunniteltu laajojen, brändikauppojen alustaksi.

Exove (Helsinki, Tampere, Oulu)

Exove edustaa laaja-alaista verkkopalvelutaloa, jolle verkkokaupat ovat lähinnä osa laajempia kokonaisuuksia. Mitenkään erityisen verkkokauppoihin erikoistunut Exove ei ole, mutta on tehnyt useita, laajojakin toteutuksia. Wunderkrautin kaltaisesti Exoven tärkein verkkokauppa-alusta on Drupal Commerce, mutta myös esimerkiksi WordPressin WooCommerce onnistuu Exovelta. Kovin pieniin verkkokauppaprojekteihin ei Exovekaan ole soveltuva, joten listaus Solitan ja Wunderkrautin rinnalla on varmasti kuvaava.

Wunderkrautin, Solitan ja Exoven referenssejä selatessa huomaa, että nämä toimistot ovat tehneet huomattavasti enemmän ns. brändikauppoja kuin esimerkiksi Magento-toimistot. Tämä ei ole yllättävää, koska sekä Drupal että EPiServer ovat ensisijaisesti tehokkaita markkinoinnin työvälineitä, ja vasta toissijaisesti “tuotemyynnin verkkokauppa-alustoja”.

Keskiraskaan sarjan haastajat: Magento-markkinan pienet toimistot

Sofokus (Turku, Helsinki)

Pienistä haastajista yksi erottuu selkeästi, nimittäin Sofokus. Referenssit ovat hyviä, ja selvästi teknistä osaamista löytyy. Firma ei ole vielä kovin suuri (noin miljoonan liikevaihto), mutta tekemisen asenne on kohdallaan. Magento-kokemusta tuntuu löytyvän runsaasti, joten myös teknisesti vaativammat projektit sopivat turkulaisille. Sofokus kuuluu myös taloihin, joilta eksoottisempikin tilauskanava-tyyppinen verkkokauppa voisi onnistua. Erikoistumisen näkökulmasta Sofokus on kuitenkin kaukana aiemmin listatuista isommista Magento-firmoista, koska teknologiapaletti on Sofokuksella poikkeuksellisen kirjava pieneksi firmaksi.

Lamia (Helsinki)

Lamia on hyvin nuori toimisto, ja liikevaihtokin jää vielä alle puolen miljoonan euron. Toimisto on kuitenkin erittäin erikoistunut Magento-verkkokauppojen suunnitteluun ja toteutukseen. Lamia edustaakin kohtuullisen harvinaista lajia tässä katsauksessa, koska Lamia on alusta asti keskittynyt verkkokauppaprojekteihin. Vahva erikoistuminen näkyy Lamian tekemisissä, vaikka vielä ei kovin suuresta kokoluokasta voikaan puhua. Vahva haastaja isoille toimistoille kuitenkin.

Ambientia (Hämeenlinna, Helsinki, Tampere, Joensuu, Turku)

Keskikokoisten verkkokauppojen suunnittelusta ja toteutuksesta kisaa varsin laaja joukko kokonaisuutena. Myös uusia tulokkaita on tullut viime vuosina markkinaan. Esimerkiksi Ambientia osti alkuvuodesta itsensä sisään verkkokauppamarkkinaan, ja on tehnyt jo useita laadukkaita Magento-verkkokauppoja. Kovin merkittävä liiketoiminta-alue eivät verkkokaupat vielä Ambientialle ole, mutta asema haastajat-sarjassa on hyvin ansaittu. Kokonsa puolesta Ambientia voi varmasti olla hyvä haastaja myös isompiin projekteihin, vaikka vielä ei julkisia Magento-referenssejä olekaan samalla tavalla kuin aiemmin listatuilla isoimmilla Magento-toimistoilla (Vaimo, Piimega, Soprano).

Erikoismaininnan voinee antaa myös Crasmanille. Crasman on pitkän linjan toimisto, joka on vasta hiljattain ryhtynyt tekemään Magento-projekteja. Kokeneena verkkopalvelu-osaajana Crasman voi olla hyvä kirittäjä markkinassa, koska useimmat Magento-tekijät ovat kuitenkin kohtuullisen painottuneita tekniseen puoleen eikä käyttökokemuksen suunnittelu ole välttämättä isossa roolissa.

Ylipäätään Magento-markkinaa voi pitää varsin vahvana tällä hetkellä Suomessa. Kentästä löytyy yhteenlaskettuna laaja joukko hyvillä referensseillä varustettuja toimistoja, kuten Vaimo, Piimega, Soprano, Sofokus, Lamia, Ambientia ja Crasman. Ostajan kannalta Magento onkin tällä hetkellä hyvin turvallinen valinta tuotevetoisen verkkokaupan alustaksi.

Magenton erityisvahvuutena voi pitää etenkin sitä, että järjestelmällä saa verkkokaupan pystyyn nopeasti ja järkevillä kustannuksilla – jopa 15 000-25 000 euron projektina. Tämän jälkeen kauppaa pystyy kehittämään joustavasti eteenpäin, eikä järjestelmän kyvykkyys lopu kovin äkkiä. Tämä sama joustavuus näkyy kumppanikentässäkin, josta löytyy niin pieniä toimistoja kuin isoja firmoja. Tarpeiden kasvaessa asiakas voi vaihtaa kohtuullisen helposti kumppaniakin ilman että kauppaa tarvitsee rakentaa uudelleen.

Markkinan haastajat

Yleisesti käytettyjen verkkokauppajärjestelmien keskeisiä haastajia on Suomessa kourallinen. Tässä katsauksessa pärjäsi kolme varsin vahvaa haastajayritystä. Nämä ovat Anders Innovations, Vilkas ja Koodiviidakko.

Anders Innovations (Turku, Helsinki)

Ensimmäisenä haastajana on helppo pitää Anders Innovationsia, koska liikevaihto ja kunnianhimo on selkeästi omalla tasollaan heillä verrattuna muihin haastajiin. Anders Innovations tekee kuitenkin miljoonaluokan liikevaihtoa jo verkkokauppoihin liittyen. Näin Anders Innovations on ehdottomasti yksi verkkokauppoihin eniten erikoistuneita toimistoja tässä maassa.

He ovat aktiivisesti panostaneet viime aikoina SHOOP-verkkokauppa-alustansa kehitykseen, joka on rakennettu Django-frameworkin päälle. Lisäksi Anders Innovations on tehnyt muutamia Magento-verkkokauppoja.

Anders Innovationsille SHOOP on selvästi kärkituote tällä hetkellä, ja väitteet maailmanvalloituksesta ovat ainakin kovat. Käytännössä SHOOP ei kuitenkaan ole vielä Magenton tai WooCommercen kaltainen avoimen koodin järjestelmä, jolla olisi laaja yhteisö ympärillään. Täten SHOOP rinnastuu vielä toistaiseksi melko kotimaiseksi, yksittäisen yrityksen verkkokauppajärjestelmäksi. Anders Innovations tarjoaa SHOOPia ensisijaisesti melko paketoituna verkkokaupparatkaisuna, joten näin se kilpailee lähinnä kevyempien ratkaisujen kanssa, kuten Vilkkaan, MyCashFlow:n ja Kotisivukoneen kanssa. SHOOPin lisenssimalli on kuitenkin kiinnostava, ja selkeästi avoimempi kuin mainittujen kotimaisten kilpailijoiden.

Anders Innovations pystyy varmasti myös toimittamaan isompia projekteja, mutta tällä hetkellä heidän ensisijaisesti käyttämänsä teknologiaratkaisu on kovin alkutekijöissä. Ostajana kannattaakin varmistaa, että ymmärtää mihin on sitoutumassa ennen kuin ostopäätöksen tekee.

Vilkas (Tampere)

Toinen haastaja on hyvin vahvasti verkkokauppoihin erikoistunut Vilkas, jonka tuote pohjautuu ePages-järjestelmään. Vilkkaan kohderyhmänä ovat pk-yritykset, joille kustannustehokkuus verkkokaupan pystytyksessä on tärkeätä. Vilkas ei ole mikään jättimäinen firma itsekään, mutta reilusti yli miljoonan liikevaihdolla Vilkas on yksi keskeisimpiä verkkokauppamarkkinan pelureita Suomessa.

Vilkkaan tarjonta jakautuu kahtia, perusversiolla saa Kotisivukoneen kaltaisesti oman kaupan pystyyn helposti, jopa muutamien satasien kustannuksilla. Raskaampi enterprise-versio maksaa Vilkaksellakin jo sitten tuhansia euroja, ja kilpailee jo WooCommercen ja Magenton kanssa. Vilkaksen järjestelmä pohjautuu saksalaiseen ePages-järjestelmään, mutta käytännössä Vilkaksenkin järjestelmään kannattaa suhtautua yhden toimiston, suljettuna järjestelmänä.

Vilkaksen todella merkittäväksi vahvuudeksi on luettava yrityksen aktiivinen verkkopresenssi sekä vahvat panostukset asiakkaiden koulutukseen verkkokaupan kiemuroissa. Monelle pk-yritykselle Vilkaksen asiakkuus on varmasti hyvin positiivinen kokemus, koska Vilkas ei ole pelkkä teknologiatoimittaja, vaan aidosti haluaa auttaa asiakkaitaan tekemään parempaa verkkoliiketoimintaa. Kaikkihan tätä tietysti väittävät tekevänsä, mutta Vilkaksen blogi, koulutukset ja seminaarit aidosti toteuttavat tätä tehtävää.

Vilkasta on helppo suositella hyvin pienellä budjetilla liikkuville pk-yrityksille, koska jo muutaman tuhannen euron investoinnilla saa Vilkaksen kanssa varmasti paljon tuloksia aikaiseksi. Jos tarpeet ovat kuitenkin isompia, tai erikoisempia, niin kannattaa tutustua myös Vilkaksen tärkeimpiin kilpailijoihin: WooCommerceen ja Magentoon.

Koodiviidakko (Helsinki, Oulu)

Kolmas haastaja markkinassa on Koodiviidakon ViidakkoStore. Koodiviidakon ViidakkoStore on heidän oma verkkokauppa-alustansa, joka soveltuu parhaiten pieniin ja keskisuuriin projekteihin. Koodiviidakon tarjooma puhuttelee ehkä parhaiten asiakkaita, jotka eivät halua vaivata päätään eri järjestelmien välisillä integraatioilla – tai teknisillä hienouksilla muutenkaan. Koodiviidakolla on hyvä sähköpostisuorien lähetystyökalu, julkaisujärjestelmä ja verkkokauppa-alusta (muiden muassa). Perusprojekteja he tekevät myös varsin kustannustehokkaasti, joten etenkin alle 50 000 euron budjeteilla liikkuvat asiakkaat voivat Koodiviidakolta saada kilpailukykyisiä tarjouksia.

Kokonaisuutena ViidakkoStore ei kuitenkaan ole Koodiviidakolle mitään erityisen suurta liiketoimintaa, ja esimerkiksi Vilkas ja Anders Innovations ovat selkeästi isompia toimijoita verkkokauppamarkkinassa.

Ei ole helppoa olla haastaja nopeasti kehittyvässä markkinassa

Yhden toimittajan tuotteeseen luottaminen tuntuu myös tällaisessa markkinassa aika erikoiselta, koska vähintään yhtä hyviä, laajemmin käytettyjä vaihtoehtoja on tarjolla. Erityisesti Magentoa voi pitää kilpailijana, jonka rinnalla kotimaiset ViidakkoStore, Vilkas sekä SHOOP tuntuvat yksinkertaisesti hieman vanhanaikaisilta bisnesmalleilta.

Koodiviidakon muitakin järjestelmiä käyttäville asiakkaille ViidakkoStore lienee kuitenkin hyvin varteenotettava vaihtoehto. Vilkaksen erityisvahvuuksia ovat vahvat panostukset koulutukseen ja opastukseen. Anders Innovationsin SHOOPistakin voi vielä tulla iso juttu, jos kysyntä kasvaa myös muualla maailmassa.

Ja on haastajia markkinassa toki muitakin. Jopa ruotsalainen Viskan osallistui katsaukseen, koska on perustanut myyntiyksikön Suomeen. Omilla tuotteilla verkkokauppoja tekevät myös mm. Crasman ja Whitestone.

WooCommerce kasvaa WordPress-aallossa

Se isoin markkinan haastaja on kuitenkin WordPress ja WooCommerce-lisäosa. Onhan WooCommerce jo noussut lyhyessä ajassa maailman eniten käytetyksi verkkokauppajärjestelmäksi, vaikka moni alan toimija ei siitä ollut vielä pari vuotta sitten koskaan kuullutkaan. Nykyisin Automatticin (WordPress.comin taustalla oleva firma) omistama WooCommerce on noussut WordPress-aallon mukana, ja ottanut todella merkittävän aseman pienten ja keskisuurten verkkokauppojen alustana maailmanlaajuisesti.

Katsauksen viimeinen kategoria on pelkästään toimistoja, jotka tekevät verkkokauppoja WordPressillä ja WooCommercella. Nämä toimistot luokiteltiin nyt kaikki pienempien sivustojen ja verkkokauppojen tekijöiksi, koska referenssit ovat yksinkertaisesti pienempiä palveluita kuin esimerkiksi Magento-toimistojen referenssit. Epäilemättä WooCommercekin kehittyy vauhdikkaasti, mutta tällä hetkellä WordPress ja etenkin WooCommerce ovat melko pienten verkkokauppojen ratkaisu.

Halvimmillaan WordPress-toimistoilta voi WooCommerce-verkkokaupan saada jopa alle 10 000 eurolla, mutta todennäköisesti rahaa kannattaa varata yli 15 000 euroa. Näin tässä katsauksessa WooCommerce sijoittuu jonnekin Vilkaksen peruskauppojen ja Magento-toimistojen välimaastoon. Tosin vähänkin vakavammat kaupat maksavat WooCommercellakin nopeasti yli 30 000 euroa.

Pienempien sivustojen tekijät, joilla myös verkkokauppaosaamista

Frantic (Helsinki)

Frantic voisi ehkä kokoluokkansa puolesta olla isommassakin sarjassa, mutta WooCommerce-referenssejä ei Franticillakaan vielä montaa ole. Frantic sijoittuu tässä katsauksessa tämän kategorian kärkeen, mutta on huomattavaa, että kärkisijoitus irtoaa tässä kohtaa vain kourallisella referenssejä, joten vielä ei kovin merkittävästä verkkokauppafirmasta ole kysymys. Monipuolinen digitoimisto kuitenkin, jolla nykyisin myös hyvää osaamista verkkokauppojen toteutukseen.

Trimedia (Jyväskylä)

Trimedia on melko pienikokoinen WordPress-digitoimisto Jyväskylästä, mutta verkkokauppoja on yllättävän paljon referenssilistalla. WooCommercesta ei tosin Trimediallakaan vielä montaa referenssiä ole, mutta sen verran kuitenkin, että tälle listalle paikka on hyvin ansaittu.

Contrast (Helsinki)

Contrast on nuori WordPress-toimisto Helsingistä, joka ei ole vielä ylittänyt edes Toimistot-hakemiston rimaa, mutta on onnistunut silti tekemään pari hieman isompaakin WooCommerce-verkkokauppaa. Vahvasti vielä nuori haastaja, mutta lupaava sellainen.

Erityismaininnat tässä kategoriassa menevät Tampereelle Wysiwygille ja Jyväskylään Digitoimisto Dudelle. Jos äärimmäinen kustannustehokkuus on ohjaava tekijä, niin näistä suunnista kannattaa jopa alle 10 000 euron budjetilla kysellä WooCommerce-verkkokaupan toteutusta.

YHTEENVETO: Ymmärrä ensin tarpeesi ja valitse vasta sitten kandidaatit

Verkkokauppojen markkinassa skaala on huikea. Osa toimistoista tekee pieniä pk-firmojen tuotekauppoja, toiset koodaavat todella vaativia, integroituja tilausjärjestelmiä. Silti näitä kaikkia kutsutaan verkkokaupoiksi, vaikka pinnan alta katsoen niillä on hyvin vähän tekemistä keskenään. Jopa käyttäjien näkökulmasta on hyvin erilaista ostaa päivittäistavaratuotteita tai tilata bussilippuja perheelle.

Eivätkä alan toimistot varsinaisesti helpota projekteja ostavien asiakkaiden tehtävää. Toimistojen mielestä oma järjestelmä ja projektikulttuuri sopii tietysti loistavasti kaikkiin mahdollisiin tarkoituksiin.

Ehkä kaikkein haastavinta on asiakkailla, jotka haluaisivat hyvin rikkaan verkkopalvelukokonaisuuden, jossa verkkokauppa olisi vain yksi osa kokonaisuutta. Tällöin esimerkiksi Magento ei ole välttämättä kovin hyvä kandidaatti. Magento on loistava verkkokauppajärjestelmä, mutta sen kyvykkyydet julkaisujärjestelmänä ovat hyvin rajalliset. Ehkä parhaiten tällä hetkellä julkaisujärjestelmän ja verkkokauppajärjestelmän onnistuu yhdistämään WordPress ja WooCommerce.

Toki Drupal Commerce ja EPiServer Commerce ovat tässä asiassa keränneet kokemusta pidempään, ja vastaavat myös erinomaisen hyvin samaan haasteeseen. Drupal ja EPiServer vain ovat selkeästi arvokkaampia järjestelmävalintoja kuin WooCommerce tai Magento, ja näin lähinnä sopivia isompien kokonaisuuksien tarpeisiin – eli mieluiten useiden satojen tuhansien eurojen projekteihin.

Reilusti alle sadan tuhannen euron sarjassa moni asiakas varmasti päätyy valitsemaan WordPressin WooCommercen ja Magenton välillä, ellei sitten joku markkinan haastajista onnistu pääsemään myös mukaan kisaan. Tähän valintaan ei ole myöskään kovin helppoa antaa yleisohjeita. Magento on todellakin huikea verkkokauppajärjestelmä, jolla on Suomessa poikkeuksellisen osaavia kumppaneita. Kovin monipuolisten verkkosivustojen pyörittämisessä se ei kuitenkaan ole monien kilpailijoidensa tasolla. Siksi WordPressin, Drupalin, EPiServerin ja haastajien voi myös ennustaa pysyvän kilpailussa hyvin mukana.

Oma alueensa ovat myös räätälöidyt tilauskanavat ja näiden toteutukseen sopivat järjestelmät ja toimistot. Esimerkiksi Solita, Wunderkraut ja Exove haluaisivat varmasti tehdä juuri näitä projekteja, mutta vielä ei näyttöjä ole kenelläkään kovin paljon. Silti EPiServer Commerce ja Drupal Commerce ovat tälle alueelle ehkä parhaiten sopivia järjestelmiä. Magentoakaan ei tosin kannata unohtaa, koska moni Magento-kumppani on tehnyt jo komean valikoiman erilaisia B2B-verkkokauppoja Magenton avulla. Isojen pelureiden, Descomin ja Smilehousen, edustamat teknologiat alkavat myös nousemaan yleensä kiinnostaviksi siinä vaiheessa kun puhutaan astetta isommista ja erikoisemmista kokonaisuuksista.

Aivan pienimpien pk-yrityksien tarpeisiin tässä katsauksessa vastaa parhaiten Vilkas. Vilkaksen meiningille on muutenkin annettava erityistunnustusta, koska blogaaminen ja koulutustoiminta on hyvin esimerkillistä.

Markkinan isoin villikissa on kuitenkin WordPressin WooCommerce, joka tulee varmasti kasvamaan isommaksi tekijäksi, joka haastanee etenkin Magenton lähivuosina. Mikään erityisen edullinen ratkaisu ei WooCommerce ole, mutta jos projektille on muutamakin kymppitonni tarjolla budjettia, niin hyvin valittu kumppani kyllä tekee sillä rahalla laadukkaan WooCommerce-verkkokaupan.

Magenton kumppaniverkosto on tällä hetkellä kuitenkin omaa luokkaansa, ja tämäkin alue tuntuu vain kasvavan. Täten todennäköisesti yhdenkään ostajan ei kannata Magentoa ohittaa arvioinnissaan aivan täysin. Muiden järjestelmien kohdalla on syytä ensin ymmärtää omat tarpeet, ja vasta sitten perehtyä tarkemmin järjestelmä- ja toimistokandidaatteihin.

Asiakkaiden näkökulmasta oikeanlaisen toimiston ja järjestelmän valinta on melkoinen haaste, mutta toivottavasti tämä katsaus helpottaa hyvän valinnan tekemisen tuskaa ainakin hieman!

PS. Tilaa Vierityspalkin kuukausikirje, joka koostaa kuukauden jutut ja muut keskeiset asiat yhdeksi paketiksi.

PSS. North Patrol teki samanaikaisesti selvityksen verkkokauppojen johtamisesta, jossa myös käsiteltiin verkkokauppajärjestelmiä ja yhteistyökumppaneita. North Patrolin Verkkokauppaselvitys 2015 -raportin tiedot on kerätty verkkokaupoista vastaavilta henkilöiltä ja näin raportti edustaa ensisijaisesti asiakkaiden näkökulmaa markkinaan. Tutustu raportin tuloksiin.

  1. Timo Ruohomäki says:

    Jos budjetti on äärimmäisen niukka, kannattaa ehkä myös miettiä sitä vaihtoehtoa että verkkokauppa ei pyöri CMSn päällä vaan on erillinen paketti. Jos tarpeena on silti saada suomalaiset maksutavat ja liitynnät Itellan ja Matkahuollon järjestelmiin, tamperelainen Clover Shop on edelleen ihan mielenkiintoinen vaihtoehto.

  2. Kristian Ahonen says:

    Mikä on Clovershopin rooli nykyään? Tein sillä muutama vuosi sitten pari verkkokauppaa ja siitä löytyi yllättävän paljon hyviä puolia. (mm. nopeus, maksumoduulit) Varsinkin suomeksi tekeminen oli paljon helpompaa kuin esim. Magentossa, siis kun suomi on ainoana kielenä. Ruma se oli silloin, mutta uusimmat versiot ovat kai ihan näyttäviä. Tarjoaako joku toimisto sitä vaihtoehdoksi?

  3. Toni Hintikka says:

    Tässä on otettukin kantaa, että suurimpien verkkokauppojen taustalla on tuotetietojen hallinta suuressa osassa. Jos tuotteita on paljon, niin tuotetietojen ja medioiden hallinta on merkittävä asia kaupan tilaajalle. Tuotetiedot pitäisi olla mahdollista päivittää mahdollisimman helposti, kuten myös pitäisi pystyä kuvatiedostot yhdistämään tuotteisiin ja nimikkeisiin. Lisäksi kauppa olisi hyvä saada integroitua taustajärjestelmiin.

    Joissakin näissä mainituissa tuotteissa tuotetiedonhallinta tulee mukana.

    Magenton kehittäjien Open Source ratkaisu tähän on Akeneo http://www.akeneo.com/

  4. InnoCover says:

    Eipä näytä ihan yksinkertaiselta toimenpiteeltä löytää yritykselle sopivinta verkkosivujen toimittajaa!

  5. Perttu Tolvanen says:

    Kiitos kommenteista! CloverShop, Prestashop, MyCashFlow ym ovat hyviä esimerkkejä pienistä kotimaisista toimijoista, jotka varmasti ovat ihan päteviä tuotteita monella tapaa – mutta jotka eivät tässä katsauksessa jostain syystä tulleet esiin ollenkaan. Tein aika paljon työtä siinä, että kontaktoin laajasti erilaisia toimistoja, jotka tekevät verkkokauppoja – ja vaikka nuo tuotteet tulivatkin mainituksi, niin aktiivisesti näillä tuotteilla tekeviä toimistoja ei käytännössä katsaukseen osallistunut. Moni oli toki aiemmin tehnyt näilläkin tuotteilla projekteja, tai ne olivat heille tulleet vastaan.

    Silti minusta tuntuu, että etenkin pienten tuotteiden näkökulmasta katsaus ei ehkä ole kovin kattava, joten täällä kommenttikentässä saa omia tuotteita kyllä promota :) Toisaalta se, että katsauksessa nuo tuotteet eivät nousseet esiin kertoo kyllä kokonaismarkkinan tilanteesta minusta aika paljon.

    Etenkin kun aika moni noista pienistä tuotteista edustaa tuota klassista ”oma järjestelmä, omat projektit” -koulukuntaa, jossa tuotteella ei tee kukaan muu projekteja kuin tuotteen kehittänyt firma. En oikein itse usko, että se malli on kovin kestävä – etenkään jos sen taakse ei saa riittävää skaalaa tarpeeksi aikaisessa markkinan kehitysvaiheessa.

    Vilkas on päässyt Suomessa yli miljoonan euron liikevaihtoon omalla tuotteella – ja Vilkaksenkin tuotteen peruspohja on kolmannen osapuolen tuote. Useimmat noista pienistä tuotteista ovat Vilkasta huomattavasti pienempiä firmoja liikevaihdollisesti.

    Täysin oma tuote tuntuu yksinkertaisesti aika vaikealta yhtälöltä markkinassa, jossa Magentot ja WooCommercet kasvavat lujaa. Euromääräisesti markkinan kokoa laskettaessa Magento ja WooCommercekin lienee jo aivan toisessa sarjassa kuin yksikään noista pienistä tuotteista.

    Toki verkkokaupoissa on edelleen haastavana alueena sellainen 2000e-15 000 euroa kenttä, jossa pitäisi saada muutama integraatio ja makea kauppa pystyyn tuollaisella aika napakalla budjetilla. Siinä markkinassa nuo kotimaiset, pienet tuotteet voivat ihan kilpaillakin joskus. Ja etenkin jos nykyinen kauppa on tehty ko. tuotteella, niin ei vaihtaminen ainakaan todennäköisesti kannata (ellei ole tekemässä muutenkin isoja muutoksia).

    Silti useimmissa pk-yritystenkin hyvin budjettirajoitteisissa tilanteissa on vaikea ymmärtää miksei pk-yritys sitten investoi vaikka siihen Magentoon tai WooCommerceen, jos kerran aikoo tehdä vakavaa liiketoimintaa seuraavina vuosina.

    Haluaisin henkilökohtaisesti uskoa, että kotimaisilla tuotteilla olisi tulevaisuutta tässä markkinassa. Käytännössä en pidä sitä kovin todennäköisenä, koska WooCommerce ja Magento kasvavat niin lujaa ja niiden ekosysteemit kehittyvät moniin suuntiin samanaikaisesti.

  6. Hannu Rantanen says:

    Mihin unohtui shopify? Onko todellakin niin että sillä ei ole DIY-verkkokauppiaita enempää toteutuksia /toteuttajia? Myös Tictail on mielenkiintoinen konseptillaan?

  7. Perttu Tolvanen says:

    Kiitos kommentista, Hannu. Ei se Shopify mihinkään unohtunut. Olin itsekin yllättynyt, että se ei noussut mitenkään.

    Ja ei noussut edes North Patrolin tekemässä verkkokauppatutkimuksessa, jossa kyseltiin kauppojen pitäjiltä asioita, ja siellä oli kymmenittäin myös tuollaisia pieniä design-putiikkeja.

    Tuolla lisätietoa järjestelmistä, jotka nousivat esiin North Patrolin verkkokauppaselvityksessä: http://web-ostajanopas.fi/2015/11/17/verkkokauppojen-teknologiavalinnat/

    Luulen, että Tictailia ja Shopifya kumpaakin vaivaa se, että Suomessa verkkokaupat ovat aika paikallisia – ja monet design-putkatkin keskittyvät kotimaan myyntiin. Esim. Shopify ei käsittääkseni vieläkään tue oikein kunnolla kotimaisia maksutapoja ja rahtipalveluita, joten kotimaisen verkkokauppaplatan valinta on monesti ihan käytännön syistä järkevää.

    Sit toki ehkä kannattaisi tehdä se kansainvälinen kauppa jollain oikeasti kansainvälisellä järjestelmällä, kuten Shopifylla tai Squarespacella – mutta kovin moni ei taida olla niin pitkällä vielä.

  8. Tuukka says:

    PrestaShop ei taida kyllä mennä ihan pienestä kotimaisesta toimijasta. ;)

    Isompia kotimaisia Shopify-kauppoja on näkynyt tosiaan aika kitsaasti, johtuen varmasti enimmäkseen paikallisten maksujärjestelmien tuen puutteesta ja osin ehkä alustan lokalisoinnin mahdottomuudesta. Shopifyn itsensä mukaan heillä ei ole toistaiseksi minkäänlaista aikomusta kääntää palvelua muille kielille.

    Joitain kohtuullisen isojakin toteutuksia on silti tullut vastaan, esim., Turo, Fiorella, Halti ja Ivana Helsinki. Suurin osa näistä taitaa olla Motley Agencyn käsialaa. Näistä Halti on ensimmäinen joka käyttää Suomen Maksuturvan Shopify-integraatiota: https://www.maksuturva.fi/fi/suomen-maksuturva-oy/ajankohtaista/lehdistotiedote-suomen-ja-pohjoismaiden-markkinat-nyt-helposti-myos-shopify-kauppiaiden-ulottuvilla-haltin-verkkokauppa-ensimmaisena-mukaan/

    Uskoisin että maksujärjestelmien tuen parantuessa pienten ja keskisuurten kotimaisten Shopify-kauppojen määrä tulee kasvamaan. Varmasti esim. Paytraililla ja maailmanvalloitusta tavoittelevalla Klarnalla on hinkua päästä Shopifyn virallisesti tukemiksi maksujärjestelmiksi.

    Tictaililla on ruotsalaisena palveluna ollut luonnollisesti Klarna-tuki jo pitkään. Alusta on muutenkin kuitenkin sen verran tiukkaan sandboxattu ja suunnattu pienille valmisteemoja käyttäville DIY-kauppiaille, ettei se ainakaan toistaiseksi ruoki kovin suurta verkostoa alustaa suosivia toteuttajia.

  9. Perttu Tolvanen says:

    Kiitos kommentista, Tuukka. Prestashop tosiaan on kv-tuote, eli ei kotimainen. Se vain rinnastui tuossa selvityksessä minusta noihin pieniin kotimaisiin käytön ja yleisyyden osalta. Eli aika pientä.

    Pienten verkkokauppatuotteiden kenttä tosiaan muistuttaa aika paljon julkkarimarkkinaa jostain kymmenen vuoden takaa. Eli paljon varsin samanlaisia tuotteita, ja joku/jotkut niistä varmasti nousevat isompaan asemaan. Tosin en usko että menee kymmenen vuotta.

    Puhtaat kauppa-alustat kuten Shopify ovat minusta myös aika hankalassa raossa ja en ihmettelisi jos noita julkkarifirmoja ja kauppa-alustoja päätetään yhdistellä. Puhdas verkkokauppaplatta ei monelle riitä kuitenkaan.

    Kiinnostavaa, että Suomessa on Shopify-toteutuksiakin. Ja allekirjoitan sen, että kunhan maksuintegraatiot syntyvät, niin varmasti lisää tulee.

  10. Timo Ruohomäki says:

    Nuo pienet ja kompaktit valmispaketit ovat siinäkin mielessä hyvä pitää mielessä, että jos budjetti on pieni on tärkeää keskittyä olennaiseen eli siihen, että asiakkaan käyttökokemus kaupasta on hyvä. Jos otetaan pohjalle joku kansainvälinen CMS -liitännäinen, voi jo suomenkielisen käännöksen hieromiseen oikeasti toimivaksi mennä kotvanen ja aikahan on rahaa. Pienessä hankkeessa ei myöskään haittaa mennä verkkokauppa edellä, sillä loppujen lopuksi staattisten sivujen määrä on aika vähäinen ja oman blogin korvaa aktiivinen Facebook ja Instagram-presenssi. Ehkä ländäreissä tuossa häviää, tosin erilaisia kampanjasivuja voi tehdä myös kompakteissa kauppapaketeissa.

    Se on tosiaan jännä juttu että toimistot menevät myös pienen budjetin hankkeissa CMS edellä. Luulisi että riskin minimointi ja se että kykenee asiakkaalle demoamaan mahdollisuudet olisi kiinnostavaa juuri silloin, kun budjetti on pieni ja perälauta tiukka. Kompromisseja on toki enemmän, mutta ne ovat kaikille selviä eikä tule yllärinä kesken projektin.

  11. Perttu Tolvanen says:

    Hyvä huomio. Pienissä projekteissa varmasti kannattaa mennä verkkokauppaplatta edellä, jos verkkokauppa on se tärkein juttu. Esim. WordPress ja WooCommerce ei tosiaan ole ihan halpa ratkaisu, ja nuo pienet verkkokauppaplatat osaavat myös aika paljon temppuja joiden tekeminen WooCommercella on paljon hankalampaa.

    CMS edellä kannattaa taas mennä, jos esim. Google-näkyvyys ja sisältömarkkinointi ovat tärkeitä asioita. Joku Facebook ja Instagram toimivat ehkä jos on olemassa oleva ja lojaali asiakaskunta, mutta ei niiden avulla nyt välttämättä omaa asiakaskuntaa kasvateta kovin helposti. Toki esim. design-brändit ja sellaiset voivat nokkelalla sosiaalisen median palveluiden käytöllä saada verkkokaupan rullaamaan, mutta silti väittäisin että pelkkä tuotteisiin keskittyvä verkkokauppasaitti on aika kuollut konsepti. Kyllä siinä tukena pitää olla ”reseptejä” ja muita sisältöjä, jos haluaa asiakkaiden viihtyvän ja etenevän harkinnasta kohti ostamista.

  12. Perttu Tolvanen says:

    Tuli tuossa käytyä läpi noiden pienempien firmojen talouslukuja, ja onhan MyCashflow, Vilkas ja esim. Prospercart ihan selkeästi omassa sarjassaan. Prospercart on pienin noista, mutta kuitenkin lähestyy jo miljoonan euron liikevaihtoa. MyCashflow:n takana oleva Pulse247 Oy pyörittää myös pakkauksiin keskittyvää verkkokauppaa, mutta olettaisin suurimman osan liikevaihdosta tulevan kuitenkin ohjelmistopuolelta. Täten näitä kolmea nyt ainakin voi pitää kotimaisessa markkinassa ihan hyvin ”elossa olevina”.

    Clovershopin (ja emoyhtiön) lukuja katsoessa ei voi kyllä todeta muuta kuin, että firma on mennyt jo useamman vuoden tasaisesti kohti pöytälaatikkoa. Viimeisimmät luvut ovat enää muutamia kymmeniä tuhansia (vuositasolla), joten ei ole enää ollenkaan samassa sarjassa noiden muiden mainittujen kanssa.

  13. Erno Penttilä says:

    Clover Shopin liikevaihto on kasvanut uuden ohjelmiston ansiosta. Liikevaihtomme kasvoi viime vuonna yli 100 %:a edellisestä vuodesta. Joulukuussa myynti kolminkertaistui edellisen vuoden vertailuajanjaksoon nähden. Kasvuprosentit ovat suuria, koska lähtökuoppa oli syvä. Emme saaneet uutta ohjelmistoa riittävän nopeasti markkinoille.

  14. Perttu Tolvanen says:

    Kiitos tarkentavasta tiedosta, Erno! Hienoa, että uusi ohjelmisto on kääntänyt kurssin. Vuoden 2015 luvut eivät tosiaan vielä olleet saatavilla, joten tuo katsaukseni perustui lukuihin, joissa 2014 oli uusin. Varmaan tässä kevään 2016 aikana tilinpäätökset alkavat muiltakin päivittyä uudempaan tietoon, niin voin tehdä katsausta tuoreemmilla luvuilla.

    Kotimainen verkkokauppajärjestelmien markkina on tosiaan yllättävän kirjava, vaikka kansainvälisten tuotteiden paine näkyy jo isompien projektien sarjassa.

    Pienten kauppojen kohdalla moni asiakas tuntuu edelleen valitsevan pieniä kotimaisia toimijoita, ja tämä on kyllä varsin ymmärrettävää.

    Katsotaan jos vaikka innostuisin tekemään jatkojuttua nimenomaan näistä pienemmistä firmoista, jotka auttavat erityisesti pienten verkkokauppojen pyörittäjiä.

  15. Päivi Kekäläinen says:

    Olisi hienoa saada juttu pienemmistä verkkokaupoista!

    Tunnen paljon mikroyrittäjiä joilla on akuutti tarve kehittää myyntiään myös verkossa. Oleellista olisi nimenomaan nivoa kauppa muun sisällön kanssa yhteen – ja mielellään tavalla, joka mahdollistaa (vähintään) ulkoasun räätälöinnin. Turvallisesti.

    Vaikka pienet verkkokaupat ovat ehkä nappikauppaa koko volyymiin nähden, niillä on oma tärkeä paikkansa, kuten on kivijalkaputiikeilla ostoskeskuksiin verrattuna. Olisi hyvä saada luotettavaa tietoa myös pienille kaupoille tarjolla olevista ratkaisuista.

    Vilkas tuntuu olevan oikealla tiellä: asiakastuki on olleellista! Veikkaan että se tulee jatkossa olemaan varsinkin pienten verkkokaupojen myynnissä iso valtti. Monien omaa (kirjaimellisesti yhden hengen) verkkokauppaa suunnittelevien tai tekevien terävin ammattitaito ei aina ole kaupanteossa tai tekniikan hallinnassa vaan aivan muussa, siksi tuki kaupan suunnittelusta sen toteutukseen ja ylläpitoon on tärkeää.

    Ps. Kiitos Pertulle kiinnostavasta puheesta e-commerce Helsingissä.