Esittelyssä: Crasmanager 5.2 –julkaisujärjestelmä

Perttu Tolvanen

Vierityspalkin julkaisujärjestelmät-artikkelisarjassa esitellään Suomessa markkinoilla olevia julkaisujärjestelmiä. Jos olet kiinnostunut esittelemään edustamasi tuotteen, niin ota yhteyttä Vierityspalkin toimitukseen.

image Ensimmäisenä esittelyvuorossa on Crasmanager 5.2 –julkaisujärjestelmä, jonka taustayhtiö on Crasman Co. Yhtiö sijaitsee Helsingissä. Vierityspalkin kysymyksiin vastasi Crasman Co:n liiketoimintajohtaja Hans Vallden.

Millainen historia on Crasmanager-julkaisujärjestelmällä?

“Crasmanager on suomalaisen Crasman Co:n kehittämä julkaisujärjestelmä, jonka kehitystyö aloitettiin jo vuonna 1998 (versio 1.0). Crasmanageria on kehitetty aktiivisesti vuosien mittaan ja järjestelmä on aina ollut yksi edistyneimmistä verkkojulkaisemiseen tarkoitetuista järjestelmistä. Nykyinen versio Crasmanager 5.2 toimii julkaisujärjestelmänä yli 400 koti- ja ulkomaiselle verkkopalvelulle. Crasmanagerilla tuotettuja verkkopalveluita käyttää nykyisin viikottain yli miljoona netin käyttäjää.”

Millainen taustaorganisaatio järjestelmällä on?

“Crasman Co on vuonna 1996 perustettu verkkojulkaisun ja aineistonhallinnan ratkaisuihin erikoistunut 100% kotimainen ohjelmisto- ja palveluyhtiö. Yhtiön palveluksessa on 23 verkkoliiketoiminnan ammattilaista. Crasman Co on vakavarainen, velaton ja kannattava kasvuyhtiö.”

Millä teknologioilla tuotteenne on toteutettu (esim. PHP, .Net, Java)?

“Red Hat Linux, Apache 2, MySQL 5, PHP 5.”

Kuuluuko tuotteeseenne jotain kolmansien osapuolien tuotteita/teknologioita tai liitännäisiä?

“Joidenkin toiminnallisuuksien toteutuksessa on käytetty kolmansien osapuolten ohjelmistokirjastoja. Lisäksi Crasmanageriin on saatavana valinnaisena lisäominaisuutena kertakirjautumistunnisteita tuottava Yubikey-turva-avain.”

Mitkä julkaisujärjestelmät/teknologiat näette keskeisimpinä kilpailijoinanne tällä hetkellä? (mainitse vähintään kolme kilpailijaa/tuotetta)

Keskeisimpinä kilpailijoina ovat varmaankin Microsoft-teknologioita käyttävät kotimaiset sisällönhallinnan ratkaisutoimittajat, sekä joissain asiakastyypeissä avoimen lähdekoodin ratkaisuja toimittavat kotimaiset yritykset. Julkaisujärjestelmätuotteista yksikään kilpailija ei nouse meidän ajatuksissamme yli muiden. Kaiken kaikkiaan olemme huomattavasti kiinnostuneempia kuuntelemaan asiakkaita ja ratkaisemaan heidän verkkoliiketoiminnan haasteitaan, kuin seuraamaan mitä kilpailijat tekevät.”

Miksi asiakkaanne ovat valinneet nimenomaan Crasmanagerin web-julkaisutarpeisiinsa? (mainitse korkeintaan kolme)

“Crasmanager valitaan ensisijaisesti siksi että Crasman Co on luotettava ja ammattimainen kumppani verkkoliiketoiminnan kehittämiseen. Tuotetta ei siis valita tuotteen ominaisuuksien vuoksi, vaan tuotteen taustalla olevan organisaation ominaisuuksien vuoksi. Toiseksi tärkeimpänä näkisin ne monipuoliset ratkaisut, joita Crasmanagerilla pystytään toteuttamaan: Crasmanager ei aseta rajoja verkkopalvelun ulkoasun tai sisältörakenteen suunnittelulle. Kolmanneksi tärkeimpänä pidän kattavaa elinkaaripalveluiden valikoimaamme: se takaa verkkopalvelun investoinnille hyvän tuottavuuden ja pitkän elinkaaren.”

Mitkä ovat omasta mielestänne tuotteen kiinnostavimmat ominaisuudet tällä hetkellä? (mainitse korkeintaan kolme)

Sisältötietokanta – Ainutlaatuinen tietokantatyökalu mahdollistaa rakenteeltaan samanmuotoisen sisällön, kuten tiedotteiden, tuotetietojen ja yhteystietolistojen helpon ylläpidon. Sisällöstä voi olla tietokannassa tallennettuna useita eri kieliversioita. Tietokantasisältöihin voidaan kohdistaa monipuolisia hakutoimintoja ja tietoja voidaan julkaista esimerkiksi aakkos- tai aikajärjestyksessä. Tietokantatyökalu tukee tiedonsiirtoa CSV- ja XML-muodoissa molempiin suuntiin. “

Integroitavuus – Sisältöä voidaan yhdistää julkaisujärjestelmällä hallittaviin sisältöihin useista eri taustajärjestelmistä esimerkiksi CSV-, XML- ja webservices-rajapintojen kautta. Järjestelmäintegrointeja on saatavilla mm. LDAP- ja Active Directory -hakemistopalveluihin, Digtator Media -materiaalipankkiin ja Kronodoc-dokumentinhallintaan.”

Tietoturva – Crasmanagerin tietoturvallisuuteen on panostettu jatkuvasti ohjelmiston yli kymmenen vuoden kehityskaaren aikana. Osoituksena julkaisujärjestelmän korkeasta tietoturvatasosta Crasmanager on tietoturvasertifioitu kolmannen osapuolen toimesta.”

Millaisessa hintaluokassa Crasmanagerilla tuotetut projektit tyypillisesti liikkuvat?

“On vaikeaa ellei peräti mahdotonta kuvata "tyypillistä" projektia, koska sellaista ei meillä ole. Vaihteluväli toimitusprojektien projektikustannuksille on 10-100 tuhatta riippuen sivuston laajuudesta ja monimuotoisuudesta.”

Miten lisenssikustannuksenne muodostuu?

“Crasmanagerin lisenssikustannus on kertaluonteinen. Lisensointiperusteena on nimettyjen ylläpitokäyttäjien määrä ja lisenssien hinnat alkavat 1900 eurosta ylöspäin. Yhdellä lisenssillä voi tuottaa siis niin monta erilaista verkkopalvelua kuin haluaa. Valinnaisen Crasmanager-ohjelmistoylläpitopalvelun kautta asiakas saa käyttöönsä myös kaikki tulevat ohjelmistoversiot.”

Mikä on järjestelmän vuosikustannus perustamisen jälkeen (lisenssit + hosting)?

“Käyttökustannukset riippuvat asiakkaan valitsemasta palvelukokonaisuudesta. Tyypillisiä asiakkaidemme hankkimia elinkaaripalveluita ovat mm. hosting, käyttäjätuki ja ohjelmistoylläpito. Edullisimmillaan vuosikustannus on noin 1300 euroa.”

Millaisia verkkopalveluita Crasmanagerilla on eniten tuotettu? Mainitse 5-8 esimerkkisivustoa.

“Vaikka Crasmanagerilla on toteutettu extranet- ja intranet-palveluita, voimme luonnollisesti esitellä vain julkisia internet-palveluita. Crasmanagerilla on tuotettu erittäin monipuolisesti verkkopalveluita järjestöille, julkisiin palveluihin sekä teollisuuden, kaupan ja palvelualan yrityksille. Asiakkaamme edustavat yritystoiminnan kaikkia kokoluokkia pienyrityksestä pörssiyhtiöön (10 kpl). Yhteistä kaikille on se että he ottavat verkkoliiketoimintansa vakavasti.”

Referenssi: Finavia Oyj

image

Lisätietoa Case-kuvauksesta Crasmanin verkkosivuilta.

Referenssi: Elematic Oy

image

Lisätietoa Case-kuvauksesta Crasmanin verkkosivuilta.

Referenssi: Nokian Renkaat

image

Lisätietoa Case-kuvauksesta Crasmanin verkkosivuilta.

Referenssi: Suomen UNICEF

image

Lisätietoa Case-kuvauksesta Crasmanin verkkosivuilta

Referenssi: HK Ruokatalo Oy ja Tiesydameen.fi

image

Yhteenveto: Vierityspalkin näkökulma (Perttu Tolvanen):

Crasmanager kuuluu pitkän linjan julkaisujärjestelmätoimittajiin Suomessa ja väite edistyksellisyydestäkään ei ole aivan tuulesta temmattu. Crasmanagerilla on hyvä maine ja ominaisuuksien osalta järjestelmä on ollut usein monia kilpailijoita edellä.

Yhtiönä Crasman kuuluu Suomessa markkinan keskisarjalaisiin, jolla on joukko hyviä tuotteita, mutta joiden kautta ei yritys ole kuitenkaan onnistunut kasvamaan tai kansainvälistymään.

Kysymyksiin vastaamisessa Crasman ei anna kovin konkreettista kuvaa projekteistaan, kilpailijoistaan ja asiakkaistaan, mutta toisaalta tämäkin kertoo siitä todellisuudesta jossa monet keskisarjalaiset toimivat. Projekteja on pienten ravintoloiden verkkosivuista aina monikansallisten konsernien jättimäisiin verkkopalveluihin. Crasmanille onkin tarttunut asiakaskuntaan useita keskivertoa suurempia organisaatioita. Myös helsinkiläisten mainostoimistojen yhteistyökumppanina Crasman on onnistunut pärjäämään.

2010-luvulla kovinta kilpailua Crasmanagerille tarjonnevat Suomessa avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmät, kehittyneemmät PHP-julkaisujärjestelmätuotteet (kuten Media Cabinetin Base tai Poutapilven P4) ja Microsoft-julkaisujärjestelmät (kuten Innofactorin Prime-julkaisujärjestelmä).

Laadukasta web-julkaisujärjestelmää etsivälle asiakkaalle Crasmanager kuuluu ehdottomasti tutustumisen arvoisiin vaihtoehtoihin – ja ei vähiten erinomaisen julkaisujärjestelmänsä esittelysivuston ansiosta.

  1. jeejee says:

    Tuosta lauseesta tykkäsin:
    ”Crasmanager valitaan ensisijaisesti siksi että Crasman Co on luotettava ja ammattimainen kumppani verkkoliiketoiminnan kehittämiseen. Tuotetta ei siis valita tuotteen ominaisuuksien vuoksi, vaan tuotteen taustalla olevan organisaation ominaisuuksien vuoksi”

    Kelvolliset julkaisujärjestelmät muistuttavat nykyään paljon toisiaan. Kyse ei liene enää siitä mitä milläkin järkällä voi tehdä, vaan tekijöiden ammattitaidosta.

    Sisältötietokannasta olisi mukava saada lisätietoa:
    ”Sisältötietokanta – Ainutlaatuinen tietokantatyökalu mahdollistaa rakenteeltaan samanmuotoisen sisällön, kuten tiedotteiden, tuotetietojen ja yhteystietolistojen helpon ylläpidon. Sisällöstä voi olla tietokannassa tallennettuna useita eri kieliversioita. Tietokantasisältöihin voidaan kohdistaa monipuolisia hakutoimintoja ja tietoja voidaan julkaista esimerkiksi aakkos- tai aikajärjestyksessä. Tietokantatyökalu tukee tiedonsiirtoa CSV- ja XML-muodoissa molempiin suuntiin.”

    Eli mitä siinä sisältötietokannassa on niin ainutlaatuista mitä ei muista vastaavista järjestelmistä löydy?

  2. Crasman Co says:

    Yritän hieman valottaa ominaisuuksia sanallisesti vaikkakin monet detaljit ja ainutlaatuisuus avautuu parhaiten käytännössä.

    Crasmanagerin sisältötietokanta-ominaisuus pitää sisällään kolme ulottuvuutta: 1) tiedon rakenteet 2) tiedon julkaisu, 3) tiedon käyttöoikeudet.

    Tiedon rakenteet voi Crasmanagerissa määritellä vapaasti. Ylläpitokäyttäjä voi perustaa/muokata tietokantoja, lisätä/muokata sisältökenttiä ja rakentaa/muokata relaatioita sisältötietokantojen välillä helppokäyttöisen käyttöliittymän avulla. Sisältötietokantojen kenttätyyppejä on runsaasti yleisistä (teksti, kuva, jne.) yksityiskohtaisempiin (sähköpostiosoite, monivalintavalitsin, monta tiedostoa, jne.). Sisältötietokantoja voi jakaa eri sivustojen kesken, jolloin sivustojen jakamaa sisältöä voidaan ylläpitää keskitetysti. Ylläpitokäyttäjä voi selata, järjestää ja hakea (monipuoliset hakuehdot + haut voi tallentaa tehtäviksi) sisältötietokannoissa olevaa tietoa. Sisältötietokannan tietueille voidaan suorittaa toimintoja (esim. kenttien päivitys, tietueiden poisto tai vienti järjestelmästä). Sisältötietokantoihin tallennettua tietoa voidaan viedä ja tuoda Crasmanagerista/-iin manuaalisesti esim. Exceliin jatkojalostettavaksi tai automatisoidusti esim. XML-eräsiirtona tai Webservicenä. Sisältötietokannan jokaisesta sisältökentästä tallentuu versiohistoria, josta kunkin kentän sisältö voidaan palauttaa aiempiin versioihin vaikuttamatta muihin kenttiin. Sisältökentistä voidaan tehdä rajaton määrä lokalisaatioita, joihin voidaan tallentaa kieliversioita kenttäsisällöstä. Ja vielä kertauksena: kaikki tämä tavallisen käyttäjän ymmärtämällä tavalla ”selaimessa klikkaillen”.

    Tiedon julkaisu puolestaan tapahtuu erillisen julkaisukomponentin (ts. sisältötietokantakomponentti) avulla. Sen avulla sisältötietokantoihin tallennettua tietoa voi esittää halutuissa sivupohjissa vapaasti haluamallaan ulkoasulla ja esitystavalla. Komponentissa määritellään mm. ehdot, joilla näytettävät tietueet valitaan ja kentät joiden perusteella ne järjestetään. Lisäksi komponentissa määritellään tiedon esitystavat ja julkaisuasu (julkaisuasu voi olla myös ”integraatioita varten” sopivaa esim. JSON-formaatissa). Yleiset Crasmanagerin julkaisukomponenttien ominaisuudet, kuten ajastaminen, kopioiminen sivupohjasta toiseen ja historiatietojen tallennus, koskevat myös sisältötietokantakomponenttia.

    Sisältötietokantojen käyttöoikeudet voidaan jyvittää käyttäjittäin ja ryhmittäin aina sisältökenttätasolle asti. Tyypillisessä käyttötapauksessa kielen X kääntäjällä on käyttöoikeus ainoastaan valitun tietokannan valitun lokalisaation kenttiin. Kääntäjä voi muokata kyseisestä lokalisaatiosta ainoastaan valittuja sisältökenttiä ja hänellä on pelkkä lukuoikeus lähtökielen vastaaviin kenttiin.

  3. Jyri Väätäinen says:

    WordPress – 0 €.

    Vuosikustannukset halvimmillaan domain noin 10 euroa ja palvelintila noin 20-100 €.

    Säästöä joka vuosi.

  4. hgv says:

    Jyri,
    kommenttisi ei sisällä mitään uutta tietoa, mutta minua kiinnostaa mitä haluat tällä sanoa? WordPress on parempi/paras valinta koska se on edullinen? WordPress on parempi/paras valinta koska se on sinun valintasi?

  5. jeejee says:

    Kiitos täsmällisestä vastauksesta. Ihan äkkiseltään sisältötietokannassa ei vaikuta olevan mitään sellaista mitä ei esim Drupal tarjoaisi, mutta omaksi tuotteeksi erittäin kova paketti.

    Crasmanagerin vertailu lisenssihinnan perusteella WordPressiin on aika turhaa. Crasmanin/muiden vastaavien talojen ekosysteemissä asiakkaat maksavat ensisijaisesti asiantuntijapalveluista, eivät sinällään tietystä tuotteesta.

  6. Jyri Väätäinen says:

    No mutta saahan sitä maksaakin, puolet ominaisuuksista saa WordPressillä ilmaiseksi ja käyttäjämäärät puhuvat puolestaan. Ette ole vissiin Biltemassa ikinä käyneet?

    Miksi maksaisit enemmän?

    Niin juuri!

  7. Samuli Tursas says:

    Jyri, voisin olettaa että kaikki tätä sivustoa lukevat tietävät WordPressin ja sen hinnoittelupolitiikan. Polkupyöriä saa Biltemasta mutta miten silti voi olla olemassa polkupyöräilyn erikoisliikkeitä?

    Sensijaan on erittäin mielenkiintoista lukea kotimaisesta osaamisesta julkaisujärjestelmäpuolella.

    Hyvin harvoin asiakkaat laittavat riviin esim. WordPressin ja kaupallisen järjestelmän ominaisuudet ja tekevät valinnan sokeasti vain speksien perusteella. Valinnan ratkaisee tuotteen elinkaari, taustatiimin osaaminen ja kyky kokonaistoimitukseen tietysti hintaa unohtamatta.

  8. Perttu Tolvanen says:

    Näiden esittelyiden tavoitteena on havainnollistaa sitä, että eri tehtävät tarvitsevat erilaisia työkaluja – ja lisäksi erilaiset asiakkaat tarvitsevat erilaisia kokonaisratkaisuja ja asiantuntijapalveluita. Hintoja tuodaan esille jotta saadaan keskustelua kokonaiskustannuksista – ja että päästään yli iänikuisesta ”avoin lähdekoodi ei maksa mitään” -paskapuheesta. Olen itsekin avoimen koodin tuotteiden kannattaja (esim. WordPress on todella hieno järjestelmä), mutta ymmärrän myös täysin miksi asiakkaat voivat päätyä Crasmanageriin ja olla hyvin tyytyväisiä valintaansa.

    Ihan samalla tavalla kuin alalla useampien kannattaisi tutustua WordPressiin, niin useampien kannattaisi miettiä miksi suljetut, kotimaiset tuotteet ovat myös monen asiakkaan valintoja.

    Olen jeejee:n kanssa erittäin samaa mieltä siitä, että Crasman korostaa hyvin kumppanin osaamisen merkitystä. Tässä kohtaa esimerkiksi mainitut avoimen lähdekoodin tuotteet ovat heikossa asemassa edelleen. Suljettu, kotimainen tuote on ehkä lukitsevampi vaihtoehto, mutta moni asiakas arvostaa sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä jota tekemiseen usein tätä kautta tulee. Edelleen näkee paljon sitä kuinka avoimen koodin tuotteet viehättävät hit-and-run -tyyppistä tekijää ja kokonaisia tiimejä. Moni asiakas taas tietoisesti vierastaa tällaista asennetta, koska asiakkaiden omissa palveluissa aikajänne on pitkä ja kumppanivalinnatkin maksavat rahaa.

    Monen asiakkaan kannalta on paljon tärkeämpää saada luotettava kumppani kuin se, että maksaako joku järjestelmä kymppitonnin vai nolla euroa. Joku kymppitonni (tai paljon isompikin raha) on monen asiakkaan budjetissa pikkuraha silloin kun kysymys on useiden vuosien kehityskumppanin valinnasta ja siitä kokonaisuudesta mitä johonkin verkkopalvelukehitykseen investoidaan.

  9. Sanna says:

    Näin käyttäjän näkökulmasta voisin enemmänkin painottaa ammattimaista kumppanuutta. Palvelu on nopeaa ja erittäin joustavaa, eikä muutoksien tekemistä koeta vaikeana. Crasmanin työntekijät myös ymmärtävät normaalia ”puhekieltä” (ei siis tarvitse hanskata kaikkia ammattitermejä), joten heidän kanssaan on helppo kommunikoida. Useita eri jakelujärjestelmiä käyttäneenä voin suositella niin teknisiltä ominaisuuksiltaan kuin palvelultaan :)

    P.S. epäilijöille tiedoksi, yrityksemme julkaisujärjestelmä valittiin julkisten hankintojen kilpailutuksen kautta eli puolueettomasti.

  10. Tommi F. says:

    Epäilemättä Sannan yllämainitsemaa rakkaan kotikaupunkini hankkeen kilpailutusta millään tavalla, termit ”puolueeton” ja ”julkinen kilpailutus” jotenkin noin suorassa syy-seuraussuhteessa ovat mielestäni hieman koominen kombo. Kilpailulainsäädäntö ei poista sisäpiiripeliä millään tavalla kunnallisista hankinnoista, se vain lisää kompleksisuutta koko hommaan ja klikkaa pois tahot, jotka eivät tee ammatikseen julkishallintotarjouksia.

  11. Zenga says:

    Sanna hyvä,
    jos teillä oli julkisessa kilpailutuksessa yksikin arviointi- tai valintakriteeri käytössänne, valinnallanne ei ole mitään tekemistä puolueettomuuden kanssa.

    Jokainen valittu arviointi- tai valintakriteeri on kannanotto tietyn ominaisuuden puolesta tai sitä vastaan. Valitut kriteerit puolestaan muodostuvat valintoja tekevien ihmisten aiemmasta kokemuksesta, osaamisesta, ulkoisista lähteistä jne. Eli puolueettomuudesta on turha puhua kilpailutuksen yhteydessä, kun lähtökohta on aina jollain tapaa värittynyt. En sano etteikö valintanne olisi ollut valitsemienne kriteerien mukaan tehty, kriteerinne vain ovat väkisinkin lähtökohtaisesti johonkin suuntaan kallellaan.

  12. Sanna says:

    Hei,
    tarkoitukseni puolueettomuudella oli lähinnä viitata siihen, että kyse ei ole. nk. sisäpiirivalinnasta vaan valitsimme useammista palveluntarjoajista. Ja luonnollisesti tietyt kriteerit ovat aina, kun valitaan jonkin julkisen palvelun tarjoajaa.

  13. Kari Maikkola says:

    Komppaan täysin Crasmanin tuotteen esittelytekstissä ollutta lausetta ”“Crasmanager valitaan ensisijaisesti siksi että Crasman Co on luotettava ja ammattimainen kumppani verkkoliiketoiminnan kehittämiseen. Tuotetta ei siis valita tuotteen ominaisuuksien vuoksi, vaan tuotteen taustalla olevan organisaation ominaisuuksien vuoksi. ”

    Julkaisujärjestelmä ja sen tarjoamat ominaisuudet itseisarvona ei ole enää vuosiin ollut keskeinen myyntiargumentti. On selvää, että toteutetaan asiakkaan tarvitsema järjestelmäratkaisu millä tuotteella hyvänsä, tulee sen tietysti täyttää vaaditut toiminnallisuudet joko vakiona tai niitä pitää siihen pystyä kehittämään järkevällä työmäärällä.

    Julkishallinnon julkaisujärjestelmiäkin koskevissa hankinnoissa keskeisenä ongelmana on monissa tapauksissa se, että valinnat tehdään pelkän tarjousdokumentaation perusteella tapaamatta toimittajakandidaatteja ennen varsinaista päätöksentekoa ollenkaan. Näissä tapauksissa olen pahimmillaan nähnyt vaatimusmäärittelyssä noin 300 erilaista tuotteeseen liittyvää detaljia, joihin järjestelmätoimittajan pitää ottaa kantaa. Tämä ei palvele sen paremmin toimittajaa kuin tilaajaakaan.

    Tästä mallista pitäisi päästä eroon – koska vaikka kuinka puhuttaisiin julkaisujärjestelmätuotteesta, eivät ne silti nyt aivan hyllytavaraan verrattavia tuotteita ole ja kuten useissa kommenteissa mainittiin, on järjestelmätoimittajan asiantuntevuus, asiakaslähtöisyys ja palveluhalu hyvin tärkeitä elementtejä pitkissä asiakassuhteissa. Näistä se todellinen lisäarvo molemmin puolin parhaiten syntyy. Ei silti pidä ymmärtää, etteikö tuotteella olisi lainkaan merkitystä, sillä takuuvarmasti niissä on eroja. Pelkän tuoteominaisuuslistan perusteella on vaikeaa, ellei mahdotonta tehdä hyvä valinta, joka istuu omaan todelliseen käyttö- ja kehitystarpeeseen ja on myös eri tasoisille käyttäjille sopiva.

  14. Perttu Tolvanen says:

    Tämä lause edellisestä kommentista osuu hyvin kohdalleen: ”toteutetaan asiakkaan tarvitsema järjestelmäratkaisu millä tuotteella hyvänsä, tulee sen tietysti täyttää vaaditut toiminnallisuudet joko vakiona tai niitä pitää siihen pystyä kehittämään järkevällä työmäärällä.”

    Hyvän tuotteen löytäminen on erittäin tärkeätä, ehkä tärkeintä. Mutta pitkien ominaisuuslistojen avulla ei löydetä parhaita tuotteita. Ne 300 ominaisuutta pitäisi pystyä laittamaan järjestykseen ja sitten pitäisi valita tuote joka tekee parhaiten suoraan paketista ne kaikkein tärkeimmät toiminnot. Jos pisteytetään vain sen mukaan, että mikä tuote tekee ne 300 ominaisuutta parhaiten, niin päädytään väistämättä joko a) tuotteeseen joka tekee huonosti/keskiverrosti todella paljon erilaisia, usein sekalaisia asioita tai b) tuotteeseen jonka toimittajan myynti on kaikkein härskein ruksaamaan niitä ”Kyllä löytyy suoraan paketista” kohtia. Omiin tuotteisiin kun voi vaikka hätäpäissään koodata uusia toimintoja yömyöhällä ja sitten kun esittelee asiakkaalle, niin voi todeta ”jaa, me ymmärsimme että tämä tällainen yksinkertaisempi toiminto riittäisi”. Ja tällaisesta taas ei voi purkaa sopimusta – ja ylipäätään kun se sopimuksen purkaminen tarkoittaisi taas vuotta lisää projektiin niin harvalla on tiukassakaan paikassa mahdollisuuksia tähän.

    On hyvä, että niitä erilaisia toimintoja ja ominaisuuksia määritellään ja listataan, mutta ne pitäisi aidosti pystyä myös priorisoimaan ja ihanteellisesti toimittajilta pitäisi pyytää demot niiden tärkeimpien toimintojen toiminnasta ja myös näille demoille pitäisi antaa sitten pisteet. Vain tällaisen prosessin kautta voidaan päätyä tuotevalintaan jossa voittajaksi selviytyy tuote joka tekee todella hyvin ne toiminnot jotka ovat kulloisellekin asiakkaalle ne kaikkein tärkeimmät.

    Toinen vaihtoehto on sitten tehdä räätälöity tietojärjestelmä, mutta kyllä 95% tämän maan verkkopalveluista on järkevämpää tehdä jonkun tuotteen päälle, koska yleensä ne tärkeimmät ominaisuudet löytyvät joistain tuotteista hyvin tehtynä. Jos tosin on yhtään epäilyksiä alkuvaiheessa siitä, että tuoteratkaisut eivät ehkä tarjoa riittäviä hyötyjä, niin räätälöidyn ratkaisun toteutuskaan ei saisi olla täysin poissuljettua.

    Vaikein asia tuotepohjaisen ratkaisun kanssa toimiessa onkin sitten se, että kuinka paljon kannattaa räätälöidä tuotetta tai räätälöidä uusia toimintoja tuotteen päälle. Tuotteet + räätälöinti eivät ole hyvä yhdistelmä (vaikka kaikki toimittajat näin väittävätkin), joten asiakkaan intressissä on aina pyrkiä minimoimaan raskaiden räätälöintien määrä silloin kun on jo valittu etenemismalli tuotepohjaisella ratkaisulla.

  15. Kari Maikkola says:

    Ostopuolella on yleensä vaihtelevasti asiantuntemusta. Usein isommissa keisseissä olisi hyödyllistä käyttää osaavaa konsulttia apuna tarjouspyynnön ja vaatimusmäärittelyn laatimisessa. Pahimmassa tapauksessa asiakas ei tiedä ollenkaan, mitä on ostamassa. Tästä esimerkkinä joskus tullut yhteydenotto: ”Tarvitsisimme pelkän julkaisujärjestelmän”. Ja en oikein usko, että ko. asiakas olisi itse pystynyt toteuttamaan järjestelmän päälle rakennettavan sivuston itsenäisesti.

  16. Tommi F. says:

    Ostopuolen asiantuntemuksen lisääntymisen pitäisi olla digibisneksen seuraava merkittävä kehityskohde. Aivan tolkuton määrä projekteja menee tätä nykyä reisille, kun ostajat sekoilevat kaikissa kohdissa.

    Yksi mitä peräänkuuluttaisin huomattavasti lisää, on ihmisiä, joilla on kokemusta pöydän molemmilta puolin. Antaa kummasti näköalaa ostajalle olla joskus myymässä ja toisinpäin. Molemmilla puolilla pöytää olleena häkellyttää miten huonosti nämä ”taisteluparit” toisen ongelmia ja motiiveja tunnistetaan.

  17. Tommi F. says:

    Hämmentävintä on, että enin osa ”ammattiostajista” kuvittelee, että hyvä ostaminen on sama, kuin suitsien vetäminen mahdollisimman tiukalle (esim. julkishallinnon 100-sivuisten määrittelydokkarien projektit).

    Se, että tiedetään mitä ostetaan ei ole millään muotoa sama asia, kuin se, että fiksataan kaikki seikat jo ennen projektin alkua.

    Softaprojektit ovat aina monella tavalla luovia prosesseja. Jos siihen suhtaudutaan kuin elementtitalon rakentamiseen, lopputulos on harvoin toimiva.

  18. Pekka Sahlsten says:

    @Jyri – älä vertaa WordPressiä Biltemaan; WordPress on laadultaan erikoisliikkeen fillarin tasoa kierrätyskeskuksen hintaan (vie pois laarista ;)

    @Samuli – myös WordPressiä toimittavia ”erikoisliikkeitä” on toki olemassa, vaikkei oikein kunnolla Suomessa (vielä) Ks. mm. http://codepoet.com/

    Kaikella kunnioituksella suljettuja julkkareita kohtaan: itse valitsisin ostajana varmaankin aina avoimen ja laajasti tuetun alustan suljetun sijaan. Sen hit-and-run-tiimin kun voi avoimessa aina korvata uudella melko helposti. Mutta mitäs, kun suljetun alustan toimittaja vaikkapa ostetaan pois ja alusta ajetaan alas?

  19. hgv says:

    Tämän jutun aihe taisi olla alunperin Crasmanager mutta parin aktiivisen kommentoijan ansiosta se näyttääkin kääntyvän WordPress-aiheiseksi. Onkohan Crasmanager jotenkin poikkeavan uhkaava WordPress-porukalle kun sitä omaa kultaa niin innokkaasti tässä yhtedessä mainostetaan?
    Avoimesta lähdekoodistakin on ollut kovasti puhetta. Sekin keskustelu kuuluisi minusta toiseen asiayhteyteen. Kukaan ei ole edes pysähtynyt kiinnostumaan minkälainen lisenssimalli Crasmanagerissa on. Ei kai maailma sentään rajoitu täysin avoimeen ja täysin suljettuun vaihtoehtoon?

  20. Tommi F. says:

    Tämä ei kieltämättä ole oikea paikka WordPress-keskusteluun, mutta kyllä yleiskäyttöisten alustojen käyttämisellä – avoin tai suljettu – on vahvat perusteensa. Oli kyse sitten Sharepointista tai WordPressistä, tilaaja voi olla varma, ettei sijoituksen elinkaari ainakaan alihankkijan liiketoiminnalle ole alisteinen.

    Olen viimeisen vuoden aikana esimerkiksi ollut konsultoimassa useampaa isoa organisaatiota uuden hankkeen käynnistämisessä. Kaikissa korkealla hankkeen aloittamisen syylistalla on ollut vanhan alihankkijan proprietary-systeemi, jota ei enää ylläpidetä syystä tai toisesta (esim. alihankkijan siirtyminen custom-.netistä Sharepointiin) tai koska suhde alihankkijaan oli syystä tahi toisesta tulehtunut.

    Jos alla rullaisi systeemi, jolle löytyy toimittajia joka niemennotkosta, ei välttämättä monen sadan tuhannen hankkeen starttaamiselle olisi ollut vielä tarvetta, vaan vanhasta olisi saatu kiskottua elinkaarta vielä monta vuotta lisää.

    Liian usein alustavalinnassa keskitytään aivan liikaa käsillä olevaan implementointiprojektiin ja sen kustannuksiin, vaikka ne oikeat isot kulut (ja hyödyt) tulevat pitkästä, hallitusta elinkaaresta.

    Tämä ei siis ollut millään muotoa kannanotto Crasmanageria (tai Crasmania) vastaan. Takuuvarmasti hyvä systeemi ja talo, tuskin Vierityspalkki niitä muuten olisi framille tuonut. Siihen on kuitenkin vahvat perusteensa, että trendi softataloilla luopua omista tuotteistaan ja siirtyä edustamaan jotain kansainvälistä plattaa on ollut niin selkeä 00-luvun loppupuolella.