Webbisivustotuotanto voi olla kannattavaa – case Into-Digital

Vierityspalkin digitoimiston valintaa käsittelevässä artikkelisarjassa esitellään Suomessa toimivia digitoimistoja ja ohjelmistotaloja, jotka toteuttavat verkkopalveluita. Jos etsit digitoimistoa juuri nyt, ajantasaisin listaus Suomen kokeneimmista digitoimistoista löytyy Toimistot-hakemistosta. Löydä kokenut digitoimisto – Oulu, Jyväskylä, Tampere, Turku, Helsinki

Edellisen webbisivustotehdas-jutun kommenteissa mainittiin toinen mielenkiintoinen liukuhihnatuotannon osaaja, Into-Digital. Vierityspalkki päätti esittää saman kysymyssarjan Into-Digitalin Eero Aallolle ja selvittää miten webbisivustoja tehdään liukuhihnalta – kannattavasti.

Into-Digitalin Eero Aalto nostaa jutussa esiin tyypillisiä verkkosivustoprojektien haasteita ja kertoo avoimesti Into-Digitalin tyypillisistä projekteista, budjeteista ja asiakkaista.

Millainen yritys Into-Digital oikein on?

“Into-Digital on vuonna 2002 perustettu digitoimisto, joka työllistää tällä hetkellä 14 vakituista työntekijää Helsingissä ja Jyväskylässä. Tarjoamme asiakkaillemme digitaalisen median asiantuntijapalveluja sekä suunnittelun että tuotannon osalta.

Muiden digitoimistojen keskittyessä myymään yhä enemmän suoraan loppuasiakkaille, päätimme me vuoden 2009 lopulla kulkea vastavirtaan ja keskittyä mainostoimistojen palvelemiseen. Mainosalalla näytti tällöin olevan kasvava kysyntä sellaisille digitoimistoille, joiden kanssa toimiessa mainostoimistojen ei tarvinnut tuntea oloaan mustasukkaisiksi asiakkuuksistaan. Mainostoimistojen palvelemiseen keskittyminen osoittautuikin meidän kohdalla erinomaiseksi valinnaksi: Into-Digitalin liikevaihto kasvoi vuonna 2010 yli 100 % 1,25 miljoonaan euroon, liiketoiminnan kannattavuuden ollessa erinomainen. Vuodelle 2011 ennustetaan noin 50 % kasvua.

Henkilöstö jakaantuu kahden toimiston välille: Asiakkuus- ja projektijohto sekä graafiset suunnittelijat työskentelevät asiakkaiden lähellä Helsingin toimistolla, kaikki tekninen suunnittelu ja tuotanto on keskitetty Jyväskylän toimistolle. Jyväskylässä Into-Digitalilla on erittäin läheiset suhteet Jyväskylän ammattikorkeakoulun mediatekniikan insinöörikoulutusohjelmaan, josta valmistuville huippuosaajille pyritään tarjoamaan eturivin työpaikka digitaalisen markkinoinnin ja mainonnan parissa.”

Minkälaiset projektit ovat teille tyypillisiä?

“Koska mainostoimistojen tarpeet vaihtelevat laidasta laitaan, tulee meidän asemassa toimivan digitoimiston pystyä vastaamaan kaikenlaisiin haasteisiin digimedian saralla, oli kyse sitten iPad-mainosten tuotannosta tai julkaisujärjestelmän päälle pystytettävästä verkkosivustosta. Ääripäihin peilaten projektien skaala vaihtelee tunnin display-mainostuotannon ja 200 henkilötyöpäivää vievän verkkopalveluhankkeen välillä.

Tyypillisimmät projektit meillä ovat melko pieniä markkinointilähtöisiä kampanjasivustoja, Facebook-applikaatioita tai display-mainoskampanjoita. Kuukausitasolla toteutamme keskimäärin 60-80 projektia, yksittäisen projektin hinnan ollessa keskimäärin noin 2000 euroa. Projektien suuri määrä yhdistettynä pieneen keskimääräiseen kokoon muodostaakin tämän liiketoiminnan suurimman haasteen. Kun yhtälöön lisätään vielä mainosalalle ominainen tapa muuttaa projektien sisältöä viime metreille saakka voidaan helposti todeta, että ilman erittäin pätevää projektijohtoa kannattavan liiketoiminnan synnyttäminen ja ylläpitäminen on erittäin vaikeaa.”

Millainen on teillä tyypillinen verkkosivustoprojekti ja projektin asiakas?

“Toteutamme kampanjasivustojen rinnalla paljon myös muita laajempia verkkosivustoja. Verkkosivustoprojekteissa meidän rooli on tyypillisesti aina laajempi kuin muissa projekteissa, ja usein olemmekin mukana jo projektin määrittelyvaiheesta lähtien aina ylläpitoon asti. Toimimme tarvittaessa mainostoimistojen apuna myös rajatummalla tontilla, vastaten esimerkiksi pelkästään verkkosivuston käyttöliittymäsuunnittelusta. Myös verkkosivustoprojekteissa meidän ensisijainen asiakas on aina mainostoimisto, loppuasiakkaiden vaihdellessa pienyrityksistä pörssiyhtiöihin.

Meille tyypillisen verkkosivustoprojektin keskihinta on noin 10 000 – 15 000 euroa. Näissä projekteissa verkkosivuston konseptisuunnittelu ja sisällöt on tehty useimmiten mainostoimiston puolesta, jolloin meidän vastuulla on projekti käyttöliittymäsuunnittelusta tekniseen tuotantoon ja ylläpitoon.”

Millä teknologioilla ja tuotteilla teette verkkosivustoja?

“Laajemmat verkkosivustot toteutetaan lähes poikkeuksetta jonkin julkaisujärjestelmän päälle. Emme lähtökohtaisesti suosi mitään yksittäistä avoimen lähdekoodin järjestelmää tai kaupallista vastinetta, vaan pyrimme ensin tunnistamaan loppuasiakkaan tarpeen ja valitsemaan sitten tähän parhaiten sopivan teknisen alustan. Avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmistä toimimme usein mm. WordPressin, Drupalin ja Joomlan parissa, kaupallisista julkaisujärjestelmistä olemme hyödyntäneet mm. Crasmanageria. Teknologioiden osalta toimimme käytännössä aina LAMP-ympäristössä.”

Minkälaisia haasteita verkkosivustoprojekteissanne yleensä esiintyy?

“Digimediaprojektien ja erityisesti verkkosivustoprojektien läpivienti on vielä varsin vieras monille mainosalan ja loppuasiakkaiden yhteyshenkilöille. Tyypillisiä haasteita on helppo tunnistaa ainakin kaksi: projektin tulosten vaiheittaista hyväksyntäprosessia ei juurikaan kunnioiteta, vaan leiskoja lähdetään helposti muuttamaan vielä koodauksen loppuvaiheessakin. Tämä onkin tyypillinen kohta, jossa digitoimiston asiakaspalvelun ja joustavuuden taso punnitaan. Toinen haaste koskee aikatauluja ja erityisesti sitä, että varsinkaan kommentointikierroksille ei osata vielä varata riittävästi aikaa.

Pyrimme itse ratkaisemaan näitä haasteita tarjoamalla asiakkaillemme veloituksetonta digikoulutusta, jonka yhtenä aihealueena on mm. digiprojektien vaiheistus ja hallinta.”

Mitkä kolme verkkosivustoprojektia nostaisit esiin?

“Olemme vastanneet jo useamman vuoden ajan Sun Saunan (www.sunsauna.fi) verkkosivuston kehittämisestä. Sun Sauna näyttää mallia siinä, miten hyvin perinteisen tuotteen myyntiä voidaan tehdä tehokkaasti verkossa. Yhdessä Ida Framin kanssa toteutettu verkkosivustouudistus palkittiin Grand One 2010 -kilpailussa Paras infodesign -kategorian voitolla.”

“IMS Talentin (www.imstalent.com) verkkosivusto on tyypillinen esimerkki melko nopeatempoisesta verkkosivustoprojektista, joita toteutamme kuukausittain tiiviissä yhteistyössä mainostoimistojen kanssa. IMS Talentin verkkosivusto on toteutettu yhdessä Punkhelsingin kanssa, heidän vastatessa suunnittelusta ja meidän teknisestä toteutuksesta. Verkkosivusto on toteutettu WordPress-julkaisujärjestelmän päälle.”

“Viinikassin (www.viinikassi.fi) verkkosivustouudistuksen ensimmäinen vaihe on myös suunniteltu ja toteutettu meidän toimesta, kun vanha Flash-muotoinen verkkosivusto haluttiin uudistaa HTML-muotoon. Projektissa on ollut mukana Toinen Helsinki ja Viinikassin ilmeestä vastannut mainostoimisto Poickeus.”

Mitä muita erityismaininnan arvoisia projekteja nostaisit esiin?

“Toteutamme erilaisia Facebook-sovelluksia ja -sivuja kuukaudessa lähes parikymmentä. Näistä erityismaininnan ansaitsee yhdessä M4ID:n ja Familyn kanssa toteutettu Mama: Together for safe births in crises -yhteisö (facebook.com/mama.wrc). Mama on kansainvälinen Women’s Refugee Commissionin perustama yhteisö, jonka tavoitteena on yhdistää kriisialueilla toimivat terveydenhuollon ammattilaiset sekä auttaa näitä pelastamaan äitien ja vastasyntyneiden henkiä.

Yksi teknisistä oivalluksista koskee Mama SMS -toimintoa: yhteisön jäsen voi lähettää kysymyksensä yhteisölle mistä tahansa maailmalta tekstiviestitse, jolloin se välitetään Maman Facebook-sivun statuspäivitykseksi ja edelleen yhteisön jäsenten uutisvirtaan. Yhteisön jäsenet voivat kommentoida kysymystä suoraan statuspäivitykseen ja kun kolme jäsentä tykkää jostakin kommentista, välitetään se edelleen tekstiviestivastauksena takaisin kysyjälle. Mama SMS –toiminnon avulla kriisialueilla työskentelevät yhteisön jäsenet voivat esimerkiksi pyytää apua – ja saada sitä – ilman minkäänlaista internetyhteyttä.

Vastasimme projektissa teknisestä suunnittelusta ja toteutuksesta, sekä tarjosimme käytetyn SMS-gatewayn ja globaalin pitkänumeron Mama SMS -toimintoa varten. Tarkemmin projektista voi lukea Into-Digitalin huhtikuun uutiskirjeestä”.

Vierityspalkin kommentti (Perttu Tolvanen):

Into-Digital edustaa toimijaa joka on rohkeasti uskaltanut asettaa itsensä mainostoimistojen taustalle. Toimintamalli on myös viety varsin pitkälle eriyttämällä tuotantojengi Jyväskylään, ja hyödyntämällä opiskelijakaupungin innokasta ja osaavaa opiskelijatyövoimaa. Tämän kanssa onkin Helsingin hintatasoilla vaikea kilpailla, ja tässä lienee yksi Into-Digitalin menestyksen salaisuuksia.

Into-Digitalin projektit edustavat myös hintatasoltaan aika tyypillistä projektiluokkaa tällä hetkellä. Alle 20 000 euron toteutusbudjetilla saa ihmeitä aikaiseksi nykyisin, kun vain osaa valita toimijat oikein ja tietää mitä haluaa. Näyttävän ja laadukkaan sivuston toteutuksen voi saada jopa alle 10 000 euron jos projektin eri vaiheissa ei tarvitse arpoa kovin paljon. Tämän “arpomisen” Into-Digital nostaakin esiin keskeisimpänä haasteena. Alalla onkin edelleen varsin tyypillistä, että kommenttikierroksille ei osata varata aikaa kokonaisaikataulussa. Kommenttikierrokset ja yksityiskohtien uudelleensuunnittelut ovat realiteetti johon kannattaisi myös asiakkaiden varautua. Etenkin jos budjetti on tiukalla, niin hyväksyttyä prosessia pitäisi kunnioittaa.

Mainostoimistojen kautta tehdyissä verkkosivustoissa kokonaisbudjetit lienevät keskimäärin 20-30 000 euron välimaastossa jolloin digitoimiston saama lohko ei voi olla kovin suuri. On esimerkillistä toimintaa Into-Digitalilta että tähän saumaan on uskallettu erikoistua ja saatu toiminnasta myös kannattavaa (lähde: MTL:n digitoimistojen tunnuslukuja vertaileva top-10 -taulukko, pdf).

Alalla meuhkataan paljon hienoja juttuja suunnittelevista trendikkäistä toimistoista, mutta vähemmän huomiota saavat luotettavaa laatua tekevät toteutustalot. Into-Digital on hyvä esimerkki “toteutukseen erikoistuneesta” talosta joka on tottunut johtamaan toimintaa myös budjetin kautta, mutta tekemään silti hyvää jälkeä. Lisää tällaista tähän maahan.