Verkkokauppajärjestelmän valinta

Vierityspalkin verkkokaupan alustat ja järjestelmät -artikkelisarjassa analysoidaan ja esitellään Suomessa keskeisiä työkaluja, palveluita ja järjestelmiä, joiden avulla verkkokauppiaat voivat kehittää kauppansa toimintaa.

Viime vuoden puolella Vierityspalkissa laitettiin verkkokauppajärjestelmiä järjestykseen perustuen tuoreisiin tutkimuksiin. Tuossa artikkelissa keskityttiin ensisijaisesti markkinaosuuksiin ja selittämään eri järjestelmien suosion perusteita. Moni on tuon artikkelin pohjalta kuitenkin yrittänyt ymmärtää, mitä järjestelmiä oman yrityksen verkkokaupan alustaksi kannattaisi lähteä arvioimaan tai testaamaan. Tässä artikkelissa otetaan nyt askel eteenpäin tuosta markkinakatsauksesta ja annetaan konkreettisia suosituksia eri tilanteisiin.

Artikkelin tavoitteena on auttaa yrittäjiä ja muita verkkokaupasta vastaavia henkilöitä löytämään itselleen sopivin tuote tai lähestymistapa. Näkökulmaksi on valittu ei-teknisen yrittäjän näkökulma. Jos koodaustaitoa löytyy, tällöin kannattaa lukea aiempi markkinakatsaus ja poimia kandidaatit tuon artikkelin perusteella. Tässä artikkelissa keskitytään vaihtoehtoihin, jotka ovat kenen tahansa yrittäjän tai asiantuntijan ulottuvilla.

Artikkeli myös keskittyy pääosin fyysisten tuotteiden myyntiin tarkoitettuihin verkkokauppajärjestelmiin. Suomessakin on paljon erikoistuneita palveluntarjoajia, jotka tarjoavat ratkaisuja esimerkiksi ajanvaraukseen perustuvien palveluiden myymiseen verkossa. Tunnetuimpia näistä ovat esimerkiksi Timma ja DigitalBooker. Monella alueella on myös vakiintuneita välittäjiä, jotka toimivat sen alan verkkokaupparatkaisuina, esimerkiksi lippujen myynnissä isoja toimijoita ovat Lippu.fi ja Ticketmaster. Matkailun ja elämysmyynnin puolella isoja toimijoita ovat esimerkiksi Booking, Airbnb ja Bokun. Tyypillisestihän nämä viitatut täsmäratkaisut ovat enemmänkin verkkosivustoa täydentäviä ratkaisuja, eivät kokonaisvaltaisia verkkokauppa-alustoja. Rinnakkaismallille on kuitenkin monessa markkinassa ja tilanteessa hyvät perustelut, joten tämäkin alue tulee varmasti säilymään jatkossa, jopa kasvamaan. Tämän alueen kirjo on kuitenkin valtava, koska nämä yrityksen omaa verkkosivustoa täydentävät maksamis- ja tilaamisratkaisut ovat hyvin kapeisiin alueisiin erikoistuneita. Siksikin tässä artikkelissa ei näitä täsmäratkaisuja käsitellä.

Katsauksessa ei myöskään luetella kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja tuotekauppoihin, koska aiemmin kirjoitettu laajempi katsaus listaa kattavasti pienten markkinaosuuksien tuotteita. Tässä artikkelissa keskitytään yleisimpiin vaihtoehtoihin Suomessa.

Tilanne 1: Nopeasti kauppa pystyyn, budjetti muutamia satasia

Jos budjetti on erittäin rajallinen ja sisältä ei löydy pientä koodaustaitoista insinööriä, mutta silti pitäisi saada hyvännäköinen ja toimiva kauppa, vaihtoehtoina on käytännössä vain valmiskaupparatkaisuja. Suomessa on kolme valmiskaupparatkaisua, joita käytetään kohtuullisen laajasti ja joita on muistakin syistä helppo suositella testauskohteiksi tässä tilanteessa.

Kanadalainen Shopify on kansainvälisesti isoin valmiskaupparatkaisu ja on tasaisesti kasvattanut markkinaosuuttaan Suomessa. Shopifylle löytyy useita kotimaisia maksutapa- ja toimitustaparatkaisuja. Lisäksi kumppanikenttä on alkanut kasvamaan viime vuosina. Suomesta löytyy jopa ainoastaan Shopify-alustaan keskittyneitä kumppaneita, kuten Woolman. Shopify-osaamista löytyy myös varsin paljon alan digitoimistoilta. Shopifyn kanssa on näin mahdollista aloittaa tee-se-itse-asenteella ja minimaalisella budjetilla. Tarpeiden kasvaessa on mahdollista saada tukea ja apua alan toimistoilta.

Shopify on kohtuullinen myös sisältöjen hallinnassa, joten yksinkertaisen markkinointikampanjan sivut ja tuotteiden yksityiskohtia laajemmin avaavat sisällöt onnistuvat Shopifylla varsin helposti. Teemavalikoima on myös runsas, ja yleisesti ottaen Shopifylla tehdyt kaupat ovat todella näyttäviä ja hyvin toimivia. Palvelu myös kehittyy aktiivisesti eteenpäin, kuten voikin olettaa pörssilistatulta yhtiöltä, jonka palveluksessa on yli 5000 henkeä ja jonka oma liikevaihtovaihto on hieman yli miljardin.

MyCashflow ja Vilkas ovat kotimaiset haastajat, joita kannattaa testata Shopifyn rinnalla. MyCashflow ja Vilkas ovat toimineet Suomessa huomattavasti pidempään kuin Shopify, joten kotimaisten palveluiden tuki on näillä edelleen hieman laajempaa.

Tee-se-itse-tyyppisessä pystyttämisessä suomenkielinen tuki on myös arvokas etu Vilkkaan ja MyCashflown kohdalla. Shopifylla ei ole tukiorganisaatiota Suomessa, joten englannin kieli täytyy olla hyvin hallussa Shopifyn kanssa. Hyvä suomenkielinen tuki lieneekin vielä pitkään Vilkaksen ja MyCashflown selkein vahvuus.

Verrattuna Shopify-kauppoihin Vilkaksen ja MyCashflown teemavalikoima ja mukautettavuus on kuitenkin jonkin verran rajallisempaa. Vilkas ja MyCashflow ovat myös korostuneesti suomalaisia toimijoita, joten jos ajatuksena on heti perustaa verkkokauppoja myös Suomen ulkopuolelle, on Shopifyn maailmanlaajuinen ekosysteemi aivan toisella tasolla. Tämä on ymmärrettävää. Vilkas ja MyCashflow tekevät kumpikin noin parin miljoonan euron liikevaihtoa, joten ne painivat varsin eri sarjassa Shopifyn kanssa.

Kaikkia kolmea mainittua valmiskauppaa kannattaa testata ainakin muutaman päivän ajan, koska pieniä eroavaisuuksia on todella paljon. Lisäksi sopivuus riippuu paljon siitä, mitä on myymässä ja millä tavalla.

Valmiskauppojen kohdalla omatoiminen testaaminen ja testikauppojen tekeminen on todella olennainen osa valintaprosessia, koska valmiskauppoja ei voi räätälöidä ja lisäosillakin laajentaminen on hyvin rajallista. Jos valmiskauppa ei pysty johonkin asiaan, joka on oman liiketoiminnan kannalta kriittinen, jossakin vaiheessa on siirryttävä johonkin toiseen alustaan. Valmiskaupat vaativat siksi perusteellisen testijakson, johon kannattaa uhrata useampi päivä, mieluiten pari viikkoa.

Tätä kirjoitettaessa MyCashflow ja Vilkas tarjoavat kumpikin kuuden kuukauden ilmaisen testijakson. Shopify tarjoaa kolmen kuukauden ilmaisen testijakson.

Melko tavallisen tuotekaupan kohdalla edellä mainitut valmisratkaisut tarjoavat nykyisin varsin kattavan ominaisuuspaletin. Jos kyse on fyysisten tuotteiden myymisestä, joissa ei ole säilyvyyshaasteita ja joita voi postittaa kätevästi, todennäköisesti kaikki mainitut ratkaisut voivat olla erittäin hyviä vaihtoehtoja.

Valmiskauppojen haasteet tulevat yleensä tilanteissa, joissa on kyse jostain vähän erikoisemmasta myymisestä. Esimerkiksi palveluiden myymiseen ei mikään näistä työkaluista sovellu erityisen hyvin. Monipuolisesta ajanvaraustoiminnosta ei kannata haaveilla. Helposti itse kasattava palvelupaketti vaikkapa kauneushoitoon voi olla myös kovin vaikea toteuttaa. Monivaiheinen ravintolaruoan tilausprosessi kotiinkuljetuksella tuskin onnistuu. Listaa voisi jatkaa pitkästikin.

Toki kaikenlaista saa viriteltyä, kun hyväksyy valmiskauppojen tuotevetoisen ajattelumallin ja sen mukana tulevat rajoitteet. Tämä on yksi syy siihen, miksi useamman kaupan testaaminen rinnakkain on niin tärkeä vaihe.

Kaikki nämä kolme ratkaisua voivat tarjota hyvin nopean ja luotettavan reitin laadukkaan verkkokaupan pystytykseen. Paras sopivuus riippuu siitä, mitä on tekemässä.

Tilanne 2: Nopeasti kauppa pystyyn, budjetti muutamia tuhansia euroja

Jos budjettia on hieman enemmän, edellisen kohdan vaihtoehtojen rinnalle nousee Suomen ja koko maailman suosituin verkkokauppa-alusta, WordPressin WooCommerce.

WooCommercen voi saada pystyyn muutamalla tuhannella eurolla jonkun osaavan freelancerin tai pienen digitoimiston avulla. Tällöin päästään ainakin teoriassa kiinni ratkaisuun, joka on laajennettavissa myös erikoisempiin käyttötilanteisiin ja johon voidaan integroida myös melkein mitä tahansa muita työkaluja ja järjestelmiä.

Muutamalla tuhannella eurolla ei kuitenkaan vielä näitä WooCommercen mahdollisuuksia päästä hyödyntämään. Muutaman tuhannen euron WooCommerce-asennus on väistämättä aika karvalakkimallinen WordPress WooCommerce -asennus, joka voi olla monella tapaa huonompi lopputulos kuin viimeisen päälle tehty valmiskauppa.

Joku digitoimisto voi tällaisessa tilanteessa suositella myös kotimaista Clover Shoppia, mutta todennäköisimmin tällä sektorilla puhutaan hyvin nopeasti tehdystä WordPress WooCommerce -toteutuksesta.

Muutamien tuhansien eurojen budjetilla voi siis saada jotain muuta kuin valmiskaupan, mutta juuri tällaisessa tilanteessa kannattaa kysyä, onko se järkevää. WooCommerce ei perustoiminnoiltaan eroa valmiskaupoista mitenkään. Keskeinen ero on laajennettavuudessa ja räätälöitävyydessä, johon on aivan erilaiset mahdollisuudet kuin valmiskauppojen kohdalla.

Täten on olennaista kysyä, onko tämä laajennusvara sellainen josta kannattaa maksaa: Onko tulevaisuudessa edessä tilanne, jossa se oma kauppa pitää ehdottomasti saada integroitua omaan toiminnanohjausjärjestelmään tai johonkin muuhun järjestelmään? Olenko myymässä jotain mitä ei saa taivutettua mitenkään tuotteiksi, ja minun on pakko suunnitella oma tilausprosessi? Onko minulla tulevaisuudessa varaa investoida räätälöityyn kauppaan useampi kymppitonni?

Jos tuohon viimeiseen kysymykseen vastaus on kyllä, edukkaasti tehty WordPress WooCommerce -asennus voi olla järkevä ratkaisu. Jos vastaus on jotain muuta, todennäköisesti kannattaa tehdä oma kauppa valmisratkaisulla, kuten Shopifylla, ja investoida yli jäävät tuhatlappuset verkkokaupan markkinointiin.

Järkeviä rajatapauksia lienevät juuri ne tilanteet, joissa halutaan muotoilla hyvin tietynlainen tilausprosessi, esimerkiksi ravintolaruoan tilaamiseen ja kotiinkuljetukseen, ja valmisratkaisujen mallit on jo todettu liian rajoittaviksi. Tällöin voi räätälöity WordPress WooCommerce -ratkaisu olla järkevin.

Tiivistäen, muutaman tuhannen euron budjetilla tehty WooCommerce-kauppa, on järkevä ratkaisu, jos a) uskoo kykyynsä ja tarpeisiinsa investoida myöhemmin kaupan kehitykseen huomattavasti enemmän rahaa tai b) on jo testannut läpi kaikki valmisratkaisut ja todennut niiden soveltumattomuuden oman verkkokaupan tarpeisiin.

Tilanne 3: Yritykselle räätälöity kauppa tavoitteena, budjetti muutamia kymppitonneja

Yrityksen tuotteille ja palveluille räätälöity verkkokauppa on useamman kymppitonnin projekti, etenkin jos sen haluaa tehdä hyvin. Räätälöinnilla voidaan tässä yhteydessä viitata verkkokaupan ulkoasuun, toiminnallisuuksiin tai integraatioihin. Usein on kyse kaikista näistä, etenkin jos viedään olemassa olevaa liiketoimintaa uuteen kanavaan.

Useimmiten tähän sarjaan päädytään, koska halutaan panostaa verkkokaupan ulkonäköön ja tehdä myös sisällöllisesti monipuolinen verkkopalvelu. Kaupan visuaalinen ulkoasu halutaan toteuttaa täysin oman brändin näköiseksi, ja ylipäätään kaupan muotoseikat halutaan määrittää itse. Toinen iso syy räätälöidyn kaupan toteutukseen ovat integraatiot. Monella yrityksellä on jo olemassa olevia järjestelmiä, kuten varastonhallintaa, asiakkuudenhallintaa tai laajempia toiminnanohjausjärjestelmä-kokonaisuuksia. Eri järjestelmien välillä tietojen halutaan liikkuvan automaattisesti, ja räätälöity järjestelmä tarjoaa tähän mahdollisuudet.

Valmiskaupparatkaisujakin voidaan yhdistää muihin järjestelmiin, mutta tällöin pitää toimia tarkkojen rajoitteiden puitteissa ja usein integraatiokohteiden pitää olla ennakkoon tuettujen listalla. Mihin tahansa järjestelmään ei valmisratkaisuja voi integroida, ja siksi omissa käsissä oleva toteutus on turvallisempi valinta.

Tämä lienee keskeisin syy, miksi WordPressin WooCommerceen päädytään Suomessakin tällä hetkellä todella usein, vaikka oma verkkokauppa olisi ehkä toteutettavissa Shopifyllakin. Laajennusvara, räätälöitävyys ja vahva kumppanikenttä ovat kaikki varsin hyviä perusteluita.

Teknisenä ratkaisuna WordPressin WooCommerce onkin noussut tässä sarjassa ylivoimaiseen asemaan. WooCommerce ei ole se kaikkein monipuolisin verkkokauppajärjestelmä eikä edes kaikkein joustavin. Se on kuitenkin onnistunut saavuttamaan todella vahvan markkina-aseman tilanteessa, jossa sen kilpailijat joko rakentavat valmiskaupparatkaisuja tai ovat päättäneet suunnata paljon isompien yritysten ratkaisuiksi.

WooCommercelle on jäänyt varsin iso kenttä haltuunotettavaksi, koska esimerkiksi Suomessa sen pahimmat kilpailijat ovat Shopify ja Magento, joita on samalla myös hyvin vaikea luokitella suoriksi kilpailijoiksi. Toinen on valmiskaupparatkaisu, jolla on paljon tiukkoja rajoitteita, ja toinen on valtava monitoimikone, jonka pelkkä käyttöönotto maksaa vähintään 100 000 euroa, yleensä useampia satoja tuhansia euroja.

WooCommerce ei lopulta eroa kovin paljon esimerkiksi Shopifysta, koska ytimeltään se on aika yksinkertainen verkkokauppamoottori. Sen ainutlaatuinen kilpailuetu on kuitenkin siinä, että sitä on mahdollista räätälöidä eli mukauttaa monenlaisiin tarpeisiin. Lisäksi sille löytyy paljon osaajia ympäri maailman ja Suomesta.

Ostajan kannalta onkin tässä kategoriassa paljon olennaisempaa valita kokenut ja sopiva kumppani toteutukselle kuin miettiä teknologiavaihtoehtoja.

Esimerkiksi Vierityspalkin Julkaisut-palstalta löytyy verkkokauppa-kategoriasta kymmenittäin esimerkkejä hyvin monenlaisista verkkokaupoista, jotka on tehty WordPressin WooCommercella ja joiden toteutusbudjetit vaihtelevat 10 000 euron ja 60 000 euron välillä.

Kokeneita WooCommerce-digitoimistoja löytyy Suomesta jo kaksinumeroinen lukumäärä. Näistä käytännössä kaikki kokeneimmat löytyvät myös Vierityspalkin Toimistot-hakemistosta, jonka verkkokauppakokemuksen tähtiluokitus kertoo kenellä on eniten referenssejä WooCommerce-verkkokaupoista.

Tilanne 4: Ison ja olemassaolevan liiketoiminnan vieminen verkkoon, budjetti satoja tuhansia euroja

Tämä on pitkälti sama tilanne kuin edellisessä kohdassa, mutta budjettia on vain paljon. Yleensä näin on, koska on olemassa jokin liiketoiminta, joka jo tuottaa paljon euroja. Tämä liiketoiminta halutaan viedä verkkoon laadukkaasti ja yhdistettynä olemassaolevaan liiketoimintaan, ei irrallisena saarekkeena.

Tässä skenaariossa korostuvat yleensä integraatiot muihin järjestelmiin ja ylipäätään se miten useista eri järjestelmistä muodostuva kokonaisuus rakennetaan. Vähänkin isomman yrityksen kohdalla verkkokauppahanke vaatii tarkkaa miettimistä eri järjestelmien roolituksien suhteen. Voisi jopa sanoa, että monelle isolle yritykselle verkkokauppahanke on ennen kaikkea arkkitehtuuri- ja prosessisuunnittelun harjoitus. Ja mitä enemmän kyse on useiden järjestelmien sujuvasta yhteispelistä, sitä erilaisempi se verkkokauppajärjestelmän rooli voi olla.

Tästä johtuu se, että isojen verkkokauppojen kentässä on todella paljon erilaisia ratkaisumalleja. Markkinajohtaja on toki selvä. Adoben nykyisin omistama Magento on isojen verkkokauppojen alustana ylivertainen markkinajohtaja Suomessa perustuen esimerkiksi North Patrolin datakatsauksiin. Toinen merkittävä peluri on SAP:in nykyisin omistama Hybris (jonka nykyinen tuotenimi on toki jotain paljon trendikkäämpää), jota erityisesti SAP:in toiminnanohjausjärjestelmiä käyttävät asiakkaat suosivat. Nämä kaksi käytännössä jakavat markkinakenttää tilanteissa, joissa asiakas haluaa verkkokauppajärjestelmältään muitakin kyvykkyyksiä kuin asiakkaalle näkyvän käyttöliittymän. Magento ja SAPin Hybris ovat kumpikin hyvin laajoja “monitoimikoneita”, jotka tarjoavat ratkaisuja monenlaisiin ongelmiin, kuten tuotetiedonhallintaan, hinnoittelun hallintaan, kampanjointiin, jopa markkinoinnin automaatioon. Esimerkiksi SAPin Hybris sisältää erittäin kyvykkään tuotetietojen hallintajärjestelmän, joten monelle isolle yritysasiakkaalle tämä on ratkaiseva valintaperuste.

WordPressin WooCommerce kilpailee näiden kahden kanssa varsin harvoin, koska yleensä tällaisissa teknologiavalinnoissa ei ole kyse niinkään sen asiakkaille näkyvän osuuden vaatimuksista, vaan siitä miten taustalla olevia prosesseja, asiakkuuksia ja tietoja hallitaan.

Usein isommilla yrityksillä on verkkokauppaansa liittyen vaatimuksia, joita ei ole aivan helppo toteuttaa edes WooCommercen kaltaisella kohtuullisen räätälöitävällä alustalla. Monella isolla yrityksellä on monimutkaisia kanta-asiakkuusohjelmia, vuosien varrella kehittyneitä monimutkaisia hinnoittelusääntöjä tai tuotteisiin liittyviä hyvin spesifejä lisäpalveluita, joiden vaikutukset kaupan toimintaan voivat olla merkittäviä. B2B-liiketoiminnassa on aivan tyypillistä, että jokaiselle asiakkaalle näytetään erilaiset hinnat ja jopa erilainen valikoima. Joskus verkkokaupan valikoima pitää mukauttaa sen perusteella, mitä tuotteita asiakas on jo ostanut tai mitä sopimuksia asiakkaalla on voimassa. Nämä ovat esimerkkejä asioista, joita SAP:n ja Magenton tuoteperheet on suunniteltu ratkaisemaan, ja käänteisesti, joita WooCommerce ei – ainakaan vielä – osaa ratkaista sillä tasolla, jota isojen organisaatioiden vaatimukset edellyttävät.

Käytännössä tässä kategoriassa keskeisin haastaja onkin täysin räätälöity toteutus, jossa ei oteta pohjaksi minkäänlaista verkkokauppajärjestelmää vaan toteutetaan verkkopalvelu täysin asiakaskohtaisena toteutuksena. Tällaisia toteutuksia ovat enemmän tai vähemmän esimerkiksi K-ruoka.fi ja Verkkokauppa.com, joilla kummallakin on todennäköisesti hyvät syyt kyseiseen teknologiavalintaan.

Täysin räätälöity verkkokauppatoteutus on vaihtoehtona lähinnä tilanteissa, joissa asiakkaalla on jo syystä tai toisesta erittäin vahvat taustajärjestelmät, esimerkiksi erittäin monipuolinen toiminnanohjausjärjestelmä. Tällöin tuotevetoinen ratkaisu, esimerkiksi Magentolla tai SAP:in Hybriksellä, ei välttämättä tuo kovin paljon etuja, jos kallista järjestelmää ei kuitenkaan käytetä kuin asiakkaille näkyvän käyttöliittymän toteutukseen.

Toinen syy räätälöidyn kaupan tekemiseen voi olla se, että oman verkkokaupan ennustetaan käyvän läpi lähitulevaisuudessa suuria muutoksia, jolloin tuotevetoinen ratkaisu voi olla kankeampi muovata hyvin erilaisiin vaatimuksiin kuin jo alunperin täysin räätälöity toteutus. Kaikki tuotepohjaiset verkkokauppajärjestelmät tulevat jonkinlaisten “valmisteemojen” tai mallipohjien kanssa, jolloin asiakkaille näkyvän verkkokaupan toteutuksessa on huomioitava tuotteen asettamia rajoituksia. Mitä enemmän muutoksia kaupan asiakaskäyttöliittymiin on odotettavissa, sitä enemmän vaaka kallistuu räätälöidyn käyttöliittymäkerroksen suuntaan, koska isojen muutoksien tekeminen on nopeampaa ja helpompaa.

Usein nämä perustelut ovat kumpikin käytössä silloin kun päädytään rakentamaan täysin asiakaskohtaisesti räätälöity toteutus, ja usein tällaisissakin skenaarioissa räätälöidyn toteutuksen tueksi päädytään ottamaan käyttöön erilaisia tukityökaluja, esimerkiksi digimarkkinoinnin tueksi ja sisältöjen hallintaan. Vaihtoehtojen laajuuteen vaikuttavat myös huomattavasti suuremmat budjetit. Kun verkkokauppauudistukselle on käytettävissä useita satoja tuhansia euroja, jopa miljoona tai pari, alkavat raskaastikin räätälöidyt ratkaisut olla kiinnostavia kilpailijoita tuotepohjaiselle tekemiselle.

Tässä “isojen budjettien kategoriassa” räätälöity ratkaisu ei aina ole edes kilpailija Magentolle ja SAP:lle. Tästä maata löytyy myös ratkaisuja, joissa asiakkaille näkyvä kerros on tehty räätälitoteutuksena mutta silti taustalla on Magento tai SAPin Hybris. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että nämä raskaan sarjan järjestelmät ovat todellakin laajoja monitoimikoneita, jotka ratkaisevat pääosin muita ongelmia kuin sitä miltä kauppa näyttää tai tuntuu asiakkaan näkökulmasta.

Yhteenveto: Verkkokauppajärjestelmien kenttä on ja pysyy kirjavana

Edellä kuvatut tilanteet havainnollistavat miten moninainen verkkokauppajärjestelmien markkina on, ja miksi markkina todennäköisesti pysyy kirjavana myös jatkossa.

Kansainväliset tuotteet ovat nousseet hallitsevaan asemaan monessa kategoriassa viime vuosina, mutta näidenkin kohdalla on nähty isoja muutoksia tuotteiden kohdemarkkinoissa. Moni järjestelmä on myös lähtenyt erikoistumaan enemmän “tukitoimintoihin” eli asiakkaille näkyvän kaupan takana pyöriviin toiminnallisuuksiin.

Verkkokaupan kirjo on myös kasvanut viime vuosina, joten räätälöityjen ratkaisujen lisääntyminen on ollut luonteva kehityskulku. Niin ristiriitaiselta kuin se kuulostaakin, kasvussa ovat samanaikaisesti sekä valmisratkaisut että räätälöidyt ratkaisut. Asiakkaan kannalta oikean toteutusmallin valinta korostuu. Usein kannattaa aloittaa testaamalla valmisratkaisuja, vaikka epäilisikin itselle parhaiten sopivan ratkaisumallin olevan räätälöidympää sorttia.

Artikkeli perustuu kirjoittajan toteuttamaan webinaarimuotoisen koulutuksen sisältöön, joka toteutettiin keväällä Suomen Yrittäjien jäsenille. Tallenne webinaarin toukokuun toteutuksesta on katsottavissa Vimeossa*. Koulutus keskittyi pienten ja keskikokoisten yritysten verkkokauppajärjestelmän valintaan.

Lue lisää: Verkkokaupan alustat ja järjestelmät – kaikki artikkelit Vierityspalkissa

—

PS. Kaipaatko asiantuntijanäkemystä verkkokauppasi kehitykseen? North Patrolin konsultit ovat auttaneet kymmeniä verkkokauppoja toiminnan ja järjestelmien kehityksessä. North Patrol on erikoistunut uudistuksien konsultointiin, teknologiavalintoihin ja vaatimusten määrittelyyn. Konsultit tuntevat verkkokauppajärjestelmien lisäksi digimarkkinoinnin järjestelmät, CRM-järjestelmät, tuotetiedon hallinnan työkalut sekä erilaiset toiminnanohjauksen (ERP) järjestelmät. Tutustu verkkokaupan konsultointipalveluihin.