Keskustan puoluejohtajaehdokkaiden Facebook-strategiat hakusessa

Tuija Aalto

Kuinka poliitikon pitäisi käyttää Facebookia? Mari Kiviniemi on valinnut strategiakseen verkostoitumisen omalla profiililla. Hänellä on kavereita vajaat pari tuhatta, ei puoltakaan siitä mitä sosiaalisen median lupaukseksi luonnehditulla demareiden puoluesihteerillä Mikael Jungnerilla.

Profiiliin luottaa myös Timo Kaunisto. Paavo Väyrysellä on sivu.  Mauri Pekkarisella on vain kolme yhteisösivun raakiletta, joille ei kuitenkaan ole kuin muutamia tykkääjiä.  Ehdokkaista Kiviniemi ja Väyrynen linkittävät Facebookiin omalta sivustoltaan.

Keskustan nelikosta Kiviniemi on ainoana uskaltautunut Twitteriin.

Kiviniemi häviää politiikan konkareille niukasti Wikipedia -näkyvyydessä. Mauri Pekkarisen suomenkieliselle sivulle viitataan 175 muulta Wikipedian sivulta, Paavo Väyrysenkin 168, kun Kiviniemen tynkäartikkeliin viittaa vain 135 muuta Wikipedasivua.

Nämä havainnot käyvät ilmi puoluejohtajaehdokkaiden tämän aamupäivän tiedoilla laatimastani netti-henkilöbrändivertailutaulukosta.

Mitä asioita itse vertailisit selvittääksesi poliitikon digitaalisen jalanjäljen kokoa ja laatua?

  1. Petri Mertanen says:

    Minun mielestä kysymyksenasettelu voisi olla tässä ja monien yritystenkin tapauksessa hieman toisenlainen; kuinka poliitikon pitäisi käyttää verkkoa? Mari Kiviniemen tapauksessa ei ole kyse pelkästään Facebook strategiasta (lue: suunnitelma) sillä hän käyttää ilmeisen sujuvasti myös Twitteriä, omaa blogiaan ym. verkkopalveluita, vaikka LinkedIn on jostain syystä jäänyt kokonaan pois.

    Kuten verkkopalvelussa vierailujen lukumäärä, pitäisin fanien tai seuraajien lukumäärää toissijaisena mikrotavoitteena. Henkilöbrändien vertailutaulukossa on hyvin analysoitu ristiinlinkittämistä, toivottavasti vierailijoiden liikkeitä kanavasta toiseen myös analysoidaan.

    Päätavoite verkon hyödyntämisessä puheenjohtajaehdokkailla lienee hyvin selvä. Näiden lisäksi voisi asettaa suhteellisen helposti muitakin mittareita ehdokkaan ja vastaavasti fanien / seuraajien aktiivisuuden suhteen. Tietysti myös laadullista analysointia kommenteista varmasti tehdään. Haasteena varmasti on kuinka vaikuttavuutta mitataan?

    Joskus on varmasti helppo sanoa, että yksittäinen blogikirjoitus on vaikuttanut esim. äänestyspäätökseen kuten yksittäinen tarjousviesti voi vaikuttaa ostopäätökseen. Valitettavasti kovin usein tilanne lienee kuitenkin se, että monet viestit vaikuttavat ja vaikka tehtäisiin kyselytutkimuksia niin ne eivät välttämättä anna täysin luotettavaa tulosta.

    Web-analytiikan ja muiden tutkimusmentelmien avulla saadaan kuitenkin huomattavasti parempi näkemys viestien toimivuuteen. Varsinkin verrattuna siihen, että näitä keinoja ei käytettäisi ollenkaan…

  2. Tuija Aalto says:

    Petri, kiitos kommentistasi. On hyvä kysymys, mitä kannattaa mitata ja mitä mittaustulosten kannattaa luulla osoittavan. Henkilön vaikuttavuutta tai karismaa, kykyä saada ihmiset uskomaan asiaansa ei tietenkään voi redusoida pelkkään fanien määrään tms.

    Jos aihepiiri kiinnostaa perinpohjaisemmin, kannattaa lukea myös keskusteluketju Henkilöbrändin nettinäkyvyyden vertailuindeksi Qaikussa.

  3. Petri Mertanen says:

    Näkyvyydelle varmaan voidaan laskea tietyillä arvoilla jonkinlainen indeksi. Näkyvyys syntyy juurikin mainitsemistasi osa-alueista, mutta itse jään kovasti kaipaamaan näiden lopputulemia, joita voisi sitten verrata mahdollisesti asetettuihin tavoitteisiin.