WordPress asettaa julkaisujärjestelmien perusstandardin
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 11 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Valun Findkit-hakukone uskoo tuovansa lisää laskutusta digitoimistoille.
WordPress on kasvattanut viime vuosina tasaisesti suosiotaan ympäri maailman, mutta erityisesti Suomessa WordPressin saama huomio on lisääntynyt lyhyessä ajassa nopeasti. Voisi jopa sanoa, että Suomessa on ollut “WordPress-buumi” viime aikoina.
Useat digitoimistot ja mainostoimistot ovat avoimesti ryhtyneet liputtamaan WordPressin puolesta web-julkaisujärjestelmänä. Myös WordPressiin erikoistuneita firmoja on syntynyt muutamia Suomeen.
Aiemmin WordPress tunnettiin Suomessa lähinnä blogialustana vaikkakin monet mainostoimistot tekivät sillä paljon muunkinlaisia sivustoja. Nyt viime aikoina WordPressin käyttö on lisääntynyt nimenomaan “normaalien verkkosivustojen” alustana.
Hyvin artikkelivetoisten sivustojen kohdalla WordPress on jopa noussut oletusvalinnaksi, koska esimerkiksi Drupal ei ole viime vuosina kehittynyt mitenkään tuotteistetumpaan suuntaan. WordPress taas on panostanut lähes pelkästään artikkelien julkaisemiseen liittyvien toimintojen kehitykseen.
WordPress erottuu julkaisujärjestelmäkentällä korkean tuotteistusasteensa johdosta. WordPressin takana oleva kehitysorganisaatio (WordPress Foundation) ei panosta esimerkiksi räätälöintien helpottamiseen vaan keskittyy perustoimintojen hiomiseen ja lisäosaekosysteemin tukemiseen. Tämä on kovin erilainen lähestymistapa kuin esimerkiksi toisella avoimen koodin hittituotteella, Drupalilla.
WordPressin vahvuudet järjestelmänä ovat etenkin sivustokonsepteissa joissa tuotetaan paljon artikkeleita tasaisena virtana. Tällaisia ovat esimerkiksi monien julkaisutoimintaa tekevien organisaatioiden sivustot, mutta myös esimerkiksi monet järjestöt ja yritykset tuottavat nykyisin paljon sisältöjä sivustoilleen.
WordPress on erittäin osuva valinta etenkin verkkosivustokonsepteissa joissa pysyvien sisältösivujen määrä on rajallinen, ja suurin osa sisältötyöstä keskittyy uutis-, blogi- tai tapahtumasivuvirtoihin.
WordPressin heikkoudet tulevat vastaan laajoissa sisältösivustoissa, joissa myös sisällöntuottajajoukko on moninainen. Tällöin esimerkiksi käyttöoikeuksien rajaaminen vain joihinkin sisältöhaaroihin ja sisältötyyppeihin voi WordPressissä osoittautua turhan hankalaksi toteuttaa. Käyttöoikeushallinnan rajoittuneisuus lieneekin tyypillisin WordPressin käyttöä rajoittava asia. Myös sisältöjen uudelleenkäyttö ja erilaiset sivupohjamallit ovat asioita joiden toteutus WordPress-maailmassa on huomattavasti monia kilpailevia järjestelmiä hankalampaa.
Myös useiden sivustojen toteutus samaan kokonaisuuteen ja monikielisyyden hallinta näiden välillä rajaavat WordPressin usein pois isompien sivustoprojektien teknologiavaihtoehdoista. Nämä kaikki ovat kuitenkin asioita, jotka eivät ole mitään tyypillisimpiä vaatimuksia verkkosivustoprojekteissa. Siksi WordPressin käytön leviämisen on helppo ennustaa jatkuvan entisestään.
WordPressin kehitykseen vaikuttaa myös epäilemättä paljon yhteisön kanssa läheisessä yhteistyössä toimiva Automattic-yritys joka pyörittää maailman suurinta WordPress-pilvipalveluympäristöä, WordPress.comia. Tämän kenties maailman suurimman “verkkosivustofarmin” liiketoimintamalliin ei sopisi lainkaan rönsyilevä julkaisujärjestelmätuote, ja siksikin Automattic varmaan osallistuu aktiivisesti WordPressin kehitystoimintaan.
Toisaalta Automatticin tarjoama WordPress.com on myös WordPress-yhteisön vahvin myyntitykki. WordPress.comiin voi kuka tahansa perustaa ilmaiseksi verkkosivuston, ja kun halut kasvavat, niin omaa sivustoa voi varustella (luottokorttia vinguttamalla) omalla domainilla, paremmilla teemoilla ja muilla herkuilla. Varsin ainutlaatuinen on myös mahdollisuus siirtyä lopulta ulos pilvipalvelusta omaan ympäristöön täysin ilman työlästä julkaisujärjestelmän vaihtoprojektia. Tämä mahdollisuus erotteleekin WordPress.comin selkeimmin mm. Kotisivukoneen kaltaisista itsepalveluratkaisuista.
Oman WordPress-asennuksen tarjoamat mahdollisuudet ovat sitten aivan toista luokkaa kuin WordPress.comin vakioitu paketti. Yli 15 000 lisäosaa takaavat, että monenlaiset sosiaalisen median upotukset ja lisätoiminnot voidaan toteuttaa omaan sivustoon kustannustehokkaasti.
WordPressin kehityksessä ekosysteemi ei ole “kiva lisä”, vaan olennainen osa järjestelmää. Kun merkittävä osa erikoisista asioista tapahtuu lisäosien kautta, niin perusohjelmiston kehitys pysyy hallinnassa ja esimerkiksi päivitykset ovat helpompia toteuttaa. WordPressin automaattinen päivitysjärjestelmä on myös yksi kilpailijoiden kadehtimia toimintoja. Etenkin Joomlan päivitysvaikeuksia vuosia kironneet järjestöt ja yhteisöt ovat WordPressin maailmassa huomattavasti turvallisemmalla polulla. Tosin vaatii WordPress myös huolenpitoa, mutta tiukka paketti ja toimiva päivitysmalli auttavat merkittävästi. Suositut järjestelmät ovat aina hyökkäyksien kohteena, nyt ja tulevaisuudessa.
WordPressin kohdalla sivustojen ylläpitoratkaisut ovat myös poikkeuksellisen hyvällä mallilla. Yleensä toteutuskumppanit aktiivisesti suosittelevat asiakkaalle jotain kolmatta osapuolta hosting-ratkaisun tarjoajaksi. Näin asiakkaalla on aidosti mahdollisuudet jatkossa vaihtaa kumppania jos projektin alunperin tehnyt kumppani ei jostain syystä enää miellytä.
Mikään rahasampo WordPress ei tosin kumppaneille ole. Jos asiakkaan vaatimukset osuvat WordPressin rajojen sisäpuolelle, niin saittien toteutus on varsin kustannustehokasta.
Jos sisältösuunnitelma ja ulkoasusuunnitelma ovat jo valmiina, niin tekninen toteutus sivustolle sijoittuu yleensä 3000 ja 9000 euron väliin. Erittäin monipuolisen ja näyttävän mediatalon sivuston saa toteutettua laadukkaasti jo 15 000 – 20 000 euron toteutusbudjetilla. Yli 50 000 euron WordPress-sivusto tuntuu jo kovin kuvitteelliselta projektilta. Useimmat WordPress-toteutukset sijoittunevatkin mainittuun muutaman tuhannen euron kokoluokkaan.
Monet pienet toimijat myös tarjoavat pienyrityksille WordPress-saitteja hyvinkin kustannustehokkaasti avaimet käteen -toimituksilla. Esimerkiksi Zoner tarjoaa 790 euron (+alv.) pakettia pienyrityksille WordPress-toteutuksena. Tarjouksen pitävyyteen voi myös suhtautua kohtuullisen luottavaisesti, koska WordPress ei ole mitenkään kiitollinen räätälöintikohde. Järjestelmää ei yksinkertaisesti kannata lähteä rikkomaan, koska näin estää hyvin nopeasti tulevat päivitykset ja tämän aiheuttamat ongelmat ovat asiakkaalle nopeasti ilmeiset.
Erikoistuneita WordPress-osaajia voisi toki olla Suomessa enemmänkin. Nyt erikoistuneet yritykset ovat vielä varsin pieniä firmoja, ja suurin osa WordPress-toteuttajista ei edelleenkään aktiivisesti tuotetta markkinoi. Esimerkiksi H1, Aucor, Wysiwyg, Arkimedia ja Kvaliitti kertovat sivuillaan avoimesti tekevänsä WordPressillä, mutta oikeastaan tyypillisempiä WordPress-tekijöitä ovat Franticin kaltaiset digitoimistot, jotka eivät asiasta erityisemmin huutele.
Yhtenä syynä matalaan profiiliin voi olla juuri WordPressin aiempi hintamielikuva keskinkertaisten ja edullisten sivustojen julkaisujärjestelmänä.
Kustannustehokas vaihtoehto WordPress onkin, mutta osaavissa käsissä WordPressin avulla tehdään myös todella näyttäviä ja tuloksellisia verkkototeutuksia. Etenkin jos budjetti projektiin on 5000 ja 30 000 euron väliltä, niin WordPress mahdollistaa tämän rahan käyttämisen todella tehokkaasti. Lisäksi asiakkaiden näkökulmasta katsottuna WordPress tarjoaa samassa paketissa myös poikkeuksellisen kestävän ja kehittyvän ratkaisun usean vuoden verkkokehitykseen.
Kustannustehokkaita työkalujahan tässä maassa riittää verkkotekemiseen, mutta suurin osa näistä edellyttävät sitoutumista seuraaviksi vuosiksi projektin tehneeseen ohjelmistofirmaan, tai pahimmillaan jopa yksittäisiin tekijöihin.
WordPressin valloitus alle 30 000 euron projekteissa on käynnissä kovaa vauhtia. Kilpailijoita toki riittää, mutta WordPressin suosioon ja kumppaniverkostoon verrattuna nämä Silverstripet, Concrete5:set, ExpressionEnginet ym. työkalut ovat auttamatta vielä varjoissa.
Drupal taas on kasvanut elefantiksi, ja Joomlan kehitys on jäätynyt niin työkaluna kuin yhteisönä. Kotimaisilla julkaisujärjestelmätoimittajilla taas on suuria vaikeuksia selittää asiakkailleen miksi näiden pitäisi sitoutua yksittäisen ohjelmistofirman tarjoamaan suljettuun tuotteeseen.
Tällä vauhdilla iso osa Suomen verkkomaailmasta ryhtyy hurisemaan WordPressin päällä seuraavina vuosina.
Lue lisää: Löydä kokenut digitoimisto – Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä
—
Perttu Tolvanen
Kirjoittaja on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol Oy on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita valmistelemaan verkkopalveluhankkeita ja valitsemaan sopivimmat kumppanit ja teknologiat.
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
27 kommenttia on “WordPress asettaa julkaisujärjestelmien perusstandardin”
Kommentointi on suljettu.
Anon
Moro, Perttu. Voisitko taas hillitä boldin käyttöä. Kiitos.
Marko
Ihan hyvä artikkeli, vaikkakin olen eri mieltä esim. Joomlan kehityksestä. Uusin 3.x sarja on erittäin mobiili- ja käyttäjäystävällinen sekä päivitykset hoituu napin painalluksella aivan kuten WordPressissäkin. WordPressin heikkoutena yhä räätälöitävyys.
Anon
Marko: “WordPressin heikkoutena yhä räätälöitävyys.” Mitä meinaat? Olisiko esimerkkiä?
Jessi
Muuten ihan hyvä, mutta faktat pitäisi saada edes melkein oikein.
Matt Mullenweg oli jo alkujaankin WP:n pääkehittäjä (WP oli alunperin vuonna 2003 “b2 cafelog”-nimisen blogisoftan forkki), hän perusti WP:n ympärille Automatticin vuonna 2005 ja WP:n immateriaalioikeudet siirtyivät Automatticilta (myös Matt:in itsensä perustamalle) säätiölle vasta vuonna 2010.
Eli WP:n breikkaamisen aikaan vuosina 2005-2010 virallinen WP on ollut yhtä kuin Automattic, eikä – kuten teksti antaa ymmärtää – yritys ole vain joku ulkopuolinen taho joka sattuu ylläpitämään hostattua WP-palvelua ja “osallistuu” kehittämiseen.
Perttu Tolvanen
Kiitos kommenteista ja täydennyksistä. Kiitos erityisesti Jessi korjauksista. Olen tuon asian selkeästi olettanut olleen jo pidempään siten kuin se on nykyisin. En tiennytkään, että tuo “fiksu malli” on noin tuore juttu.
Nykyisin olen ymmärtänyt, että Automattic nimenomaan on yksi vahvimmista osallistujista, eli vaikka ei omista oikeuksia, niin osallistuu hyvin voimakkaasti antaen resursseja kehitykseen – ja näin varmasti vaikuttaen järjestelmän kehitykseen aika voimakkaasti.
Ja Anon: En lupaa.
Janne Jääskeläinen
Hyvä kirjoitus, Perttu!
Olen samaa mieltä nimimerkin “Marko” kanssa siitä, että WordPressin yhtenä heikkoutena on räätälöitävyys. En silti lähtisi Joomlan kanssa paljoa keulimaan. ;) Räätälöitävyys on kaikkien julkkareiden kanssa omanlaistaan jumppaamista. Osassa räätälöitävyys on perusoletuksena (CMF, kuten Drupal), osassa ei (WordPress).
Vaikka uusin versio Joomlasta olisi kuinka hyvä, sen suosio WordPressiin ja Drupaliin verrattuna on aika marginaalista. Enemmänkin tulee eteen Joomla -> Drupal/WordPress -päivityksiä. Näin siis meillä.
P.S. Anonyymien kyyneleet ovat parasta kahvin makeutusainetta. ;)
Juho Vaiste
Kiitos taas hyvästä artikkelista!
Muutamat kommentit pitää kuitenkin heittää Drupal-leiristä, ihan vaan koska WP vs Drupal! ;)
En ymmärrä, miten Drupal olisi juuri viime aikoina kasvanut elefantiksi. Sopivalla asennusprofiililla saavutetaan kustannustehokkuus, mutta samalla Drupalin räätälöintiominaisuudet säilyvät. Tietenkin tämän järkevyys riippuu siitä, miten tulevan verkkomaailman kehityksen näkee: sinä uskot uutisvirtamaisen esitystavan kasvavan edelleen, minä uskon kustannustehokkaiden extra-toiminnallisuuksien ja integrointien maailmaan.
Verkkokauppapuolen nostaisin yleisesti mukaan. Pakko myöntää, etten ole perehtynyt tarpeeksi WP:n verkkokaupparatkaisuihin, mutta Drupal Commercen Kickstart on ainakin Drupalin tuotteistamisen lippulaiva. Se, miten verkkokauppatoiminnallisuus mukautuu sisältöön ja sivustoon, on tärkeä pointti tulevina vuosina.
Perttu Tolvanen
Juho: Kiitos että osallistut. WP vs Drupalista saa hyvää väittelyä varmasti :) (ja tarpeellista onkin).
En kiellä etteikö Drupalilla saisi tehtyä myös alle 30k saitteja. Väitän vain, että se sarja ei ole Drupalin kehitystyössä tavoitteena, vaan Drupalia kehitetään isojen, kompleksisten saittikokonaisuuksien ehdoilla. Jos asiakkaalla on vain se 30k rahaa käytettävissä, niin Drupalin kanssa ollaan ns. heikoilla jäillä. Jää voi kantaa, ja rahat voi riittää, mutta yhtä lailla voidaan ajautua tilanteeseen jossa kustannukset kasvavat kun ei enää löydykään valmisratkaisuja. Tämä sama heikoilla jäillä seikkailu liittyy aina tilanteisiin joissa otetaan rajallisella budjetilla käyttöön ns. hienompaa tekniikkaa kuin mihin oikeastaan on varaa. Tuo elefanttivertaus ei tuossa yhteydessä siis viitannut mitenkään esim. ylenmääräiseen raskauteen, vaan ainoastaan siihen että Drupal on isompien projektien työväline.
Drupal on yleisesti ottaen hyvä valinta kokonaisuuksiin jossa on suuri todennäköisyys siihen, että tarvitaan räätälinä tehtäviä kokonaisuuksia (ja meillä on varaa maksaa niistä).
Minä myös uskon siihen, että extranet-toimintoja pitää kehittää yhä enemmän jatkossa ja integraatioita tarvitaan lisää. En vain usko, että ne pitää kovin usein tehdä samassa kokonaisuudessa laadukkaan viestinnällisen ja sisältökeskeisen verkkosivuston kanssa.
Esimerkiksi kaupunkien pitää pystyä olemaan seksikkäitä ja kustannustehokkaita verkkoviestinnällisesti JA samalla niiden pitää kehittää asiointipalveluita vaikkapa päivähoitohakemuksien ym. tekemiseen. Mutta miksi nämä asiat pitäisi tehdä samalla teknisellä alustalla? Ymmärrän, että Drupal on hyvä kompromissi näiden kummankin tekemiseen, mutta en ymmärrä sitä miksi nämä kaksi asiaa pitää tunkea samaan projektiin tai samaan palvelukokonaisuuteen. (Enkä näe käytännössä näitä kovin paljoa edes.)
Kirjautuminen sähköisiin palveluihin ja esim. lomakkeiden integraatiot taustajärjestelmiin ovat aivan erilainen tekninen haaste ja palvelusuunnitteluprojekti kuin mitä on viestinnällinen verkkosivusto. Ei näitä kahta asiaa halua tehdä samassa projektissa ketkään muut kuin Drupal- ja Liferay-toimittajat tässä maassa. Harmi, että niitä toimittajia on varsin paljon ja niillä kaikilla on äänekkäitä myyntitykkejä ym. innokkaita tekkikavereita jotka haluavat takoa vasarallaan kaikkea mikä näyttää naulalta.
Kärjistän tässä nyt kovasti, mutta toivottavasti kestät. Pidän siis Drupalia hyvänä alustana nimenomaan näihin yhdistettyihin verkkosivusto&extranet-kokonaisuuksiin, mutta en pidä sitä yhdistelmää yleisesti ottaen kovin yleisenä enkä järkevänä parituksena. Mieluummin tekee extranetin omana kokonaisuutenaan (vaikka sitten Drupalilla jos se sopii sen tarpeisiin) ja sitten verkkosivuston vaikka WordPressillä. Verkkosivuston tekijät olisivat tyytyväisiä ja extranetin kehittäjillekin jäisi enemmän rahaa siihen Drupalin tunkkaamiseen.
Tuo verkkosivuston ja verkkokaupan yhdistelmä on myös yksi Drupalin vahvuuksia. Isoja tuoterepertuaareja verkossa myyviä tahoja pitäisi ehdottomasti kiinnostaa tuo Drupalin Commerce -paketti. Siinä olet oikeassa, että se on aika uniikki setti. Mutta en minä senkään kanssa lähtisi leikkimään alle 50 000 euron toteutusbudjetilla, koska ei se mikään “verkkokauppa palveluna” -paketti todellakaan ole. Mutta toki siinä olet oikeassa, että WordPressissä ei mitään vastaavaa ole – mutta ei kukaan ole toisaalta väittänytkään, että WordPress olisi verkkokauppoihin soveltuva systeemi.
Tapio Nurminen
Kun myös SilverStripe mainittiin jutussa, niin voisin sen verran liputtaa sen puolesta, että SilverStripe soveltuu oliopohjaisuutensa ansiosta projekteihin, joissa pitää tehdä paljon räätälöityjä tietorakenteita jne. Näkisin siis SilverStripen pikemmin Drupalin kuin WordPressin kilpailijana.
Perussaittien väsäämisessä – jos kovin ihmeellisiä räätälöintejä ei edellytetä – WordPress on ylivoimainen etenkin erittäin laadukkaiden laajennusten ansiosta.
Timi Wahalahti
“WordPress ei ole mitenkään kiitollinen räätälöintikohde. Järjestelmää ei yksinkertaisesti kannata lähteä rikkomaan, koska näin estää hyvin nopeasti tulevat päivitykset ja tämän aiheuttamat ongelmat ovat asiakkaalle nopeasti ilmeiset.”
Olen tuosta WordPressin kiitollisuudesta räätälöintikohteena kyllä ihan eri mieltä. Siinä Perttu on oikeassa että järjestelmää ei kannata lähteä rikkomaan, mutta se koskee vain WordPressin corea.
Teemoilla ja erilaisilla lisäosilla on erittäin helppo lähteä räätälöimään WordPressiä haluttuun suuntaan, kunhan omien teemojen ja/tai lisäosien kirjoittaminen ei ole ongelma. WordPressillä on kuitenkin todella hyvin ylläpidetty dokumentaatio ja aktiivinen käyttäjäkunta joka julkaisee paljon erilaisia tutoriaaleja, joiden avulla on helppo lähteä räätälöimään haluttuun suuntaan.
Ilkka Olander
Kiitos kiinnostavasta postauksesta!
Nostaisin esiin vielä sen WP:n suosioon vaikuttavan pointin, että sen oppimiskynnys on muita edellä mainittuja matalampi (esim. Drupal) ja sillä saa aloittelijakin nopeasti aikaiseksi ihan passelia jälkeä – ilman koodaustaitoa. Monien teemojen hallintapaneeleihin sisältyy jo itsessään runsaasti muokkausmahdollisuuksia. Mitä enemmän teemoja oppii “puukottamaan”, sitä yksityiskohtaisemmin niitä saa räätälöityä tarpeisiinsa. Ja kuten Timikin mainitsi, WP:n räätälöinti perustuu pitkälti myös laajaan lisäosien palettiin. Kirjoittelin tästä näkökulmasta WP:n noususta enemmän vuosi sitten:
sometek.fi/wordpress-nousukiidossa-2012-valtava-potentiaali-oppimisen-ja-yritystoiminnan-kannalta/
Perttu Tolvanen
Hyviä kommentteja taas.
Tapio: SilverStripe on minustakin enemmän Drupalin haastaja. SilverStripe ja Concrete5 ovat minusta tällä hetkellä kohtuullisessa nosteessa olevia “kevytjulkkareita” joilla saa tehtyä alle 50k budjetin projekteja aika turvallisesti koska ne taipuvat helpommin erikoisiin sivustokonsepteihin kuin esimerkiksi WordPress. SilverStripellä ja Concrete5:lla on kuitenkin vielä kovin vähän järjestelmiin erikoistuneita tekijöitä.
Timi: Minusta WordPress on hyvin laajennettavissa omilla kohtuullisen yksinkertaisilla plugareilla/widgeteillä. Esim. jos haluaa tehdä jotain listauksia sivustolle jostakin toisesta tietolähteestä, niin omalla widgetillähän tällaisen saa tehtyä ihan järkevästi. Sen suurempiin ja monimutkaisempiin räätälöinteihin WordPress on kuitenkin jopa täysin soveltumaton mielestäni. Esimerkiksi jonkun monivaiheisen asiointityyppisen lomakeratkaisun toteutus WordPressin päälle olisi mielestäni hyvin epäsoveltuva räätälöinti WordPressille.
Ylipäätään WordPressin tapa ajatella räätälöintejä on kovin yksinkertainen. Kaikki pitää oikeastaan tehdä widgetteinä, ja monimutkaisemmat jutut vaatisivat sitten kasan erilaisia widgettejä ja lukuisia teemapuukotuksia.
Oma mielipiteeni tosin on, että se on vain ja ainoastaan hyvä asia, että WordPress on vaikeasti räätälöitävissä. Se pitää sen tuotteen kompaktina ja pakottaa toimistot miettimään muita vaihtoehtoja (esim. konseptillisia eriyttämisiä ja frameworkkien käyttämistä rinnalla).
Ongelmien ratkaisu vain “koodaamalla niistä läpi” on aivan liian yleinen toimintamalli tässä maassa. WordPress tekee omalta osaltaan statementin siitä, että kompakti ja tehokas julkaisujärjestelmä EI ole samalla kertaa monipuolinen räätälöintialusta.
WordPressin kohdalla pitäisikin minusta enemmän puhua siitä, että miten ne raskaammat ja erikoisemmat räätälöinnit sitten tehdään siihen kylkeen (voivat toki käyttäjän näkökulmasta olla jotenkin käyttöliittymällisesti upotettuna). Esimerkiksi Frantic käyttää WordPressin rinnalla Catalyst-frameworkkia ja taitaa Exovellakin olla toteutuksia joissa on yhdistetty WordPressiä ja CodeIgniter-frameworkkia.
Aki Björklund
Kiitos Pertulle asiallisesta kirjoituksesta, jossa oli vain muutama virhe/outous. Mutta tässä viimeisessä kommentissa tuli kyllä niin outoa väitettä, etten enää voi olla kommentoimatta. Ymmärrys WordPressin laajennettavuudesta on todella heikolla tasolla, jos väittää kaiken pohjautuvat widgetteihin. Widgetithän ovat alkeellisin ja joustamattominen WordPressin laajennuskeino.
En nyt lähde kirjoittamaan tähän mitään mittavaa opasta aiheesta WordPressin räätälöitävyys, mutta suosittelen tutustumaan käsitteisiin custom post type, meta-kentät, custom taxonomies, kaikki dokumentoidut filtterit ja actionit, aliteemat, wp_query, sekä laajennus Posts 2 Posts. Noilla pääsee alkuun.
Tässä yksi meidän tekemä WordPressin “räätälöinti”, missä ei ollut mitään vaikeaa, “teemapuukotusta” eikä varsinkaan käytetty vimpaimia:
http://viinilehti.fi/viini/viinista-viiniin/
Janne Kalliola
WordPress on monella tavalla erinomainen järjestelmä pienten ja keskisuurten sivustojen toteutukseen. Se laajenee moneen suuntaan helposti ja käyttöliittymä on moneen muuhun ratkaisuun nähden erinomainen.
Muun muassa näistä syistä Exove on pitänyt WordPressin tarjoomassaan heti perustamisestaan lähtien, eli toukokuussa tulee seitsemän vuotta WP-projekteja täyteen. Henkilökohtaisesti aloitin WordPressin kanssa puuhailun jo vuonna 2004, joten sen kanssa on ehtinyt puuhata melkoisesti.
WP:n haasteena isommissa sivustoissa on sisäinen tietomalli ja laajennusten käyttöön tarkoitetun API:n pienuus. Siksi käytämmekin useampaa julkaisujärjestelmää:
Mikäli sivusto vaatii erittäin joustavaa ja tehokasta julkaisujärjestelmää, Drupal on mielestämme paras.
Jos taas sivusto on erittäin laaja ja informaatioarkkitehtuuriltaan monitahoinen, eZ Publish on hyvä valinta.
Mikäli sivusto on monipuolinen ja -tahoinen, mutta kokonaisuutena kuitenkin pienempi – esimerkiksi suomalaisen pk-yrityksen monikielinen sivusto – Concre5 on hyvä ratkaisu.
Perttu Tolvanen
Kiitos taas kommenteista.
Luulen, että tämä käsite “räätälöinti” ymmärretään aika monella tapaa alalla. Itselleni se tarkoittaa jonkin hyvin asiakaskohtaisen sovelluksen toteutusta julkaisujärjestelmän päälle, tai julkaisujärjestelmän perustoimintojen soveltamista jotenkin aivan toisella tapaa kuin mihin ne on alunperin suunniteltu.
Esimerkiksi itse määriteltävät sisältötyypit tai erilaiset filtteröinti/haku-moduulit eivät minusta liity mitenkään räätälöitävyyteen, vaan ovat ihan normaaleja sisällönhallintajärjestelmän toimintoja.
Viini-lehden viinihaku näyttää ainakin perustuvan ihan tavallisiin sivuihin ja vaikuttaa näin olevan lähinnä monipuolinen (ehkä myös “räätälöity”) hakuratkaisu joka on kohdistettu itse määriteltyihin sisältötyyppeihin. Olenko oikeilla jäljillä? Tällainen on minusta lähinnä fiksua julkaisujärjestelmän käyttöä, ja ehkä korkeintaan jonkinlaista perustoimintojen hallittua laajentamista – mutta en minä tuota räätälöinniksi kutsuisi vielä mitenkään. Kyse on kuitenkin sisältöelementtien listaamisesta, hakemisesta, muokkaamisesta ja erilaisista esitysnäkymistä.
Sitten jos tuohon toteutukseen lähtisi tekemään käyttäjäkohtaisia suosikkilistoja, monipuolista viinin valintasovellusta slaidereilla, integraatiota johonkin tilausjärjestelmään ja vaikkapa niihin suosikkilistoihin perustuvaa suosittelujärjestelmää, niin todennäköisesti alettaisiin olla nopeasti jo aika asiakaskohtaisten erityissovelluksien tekemisessä – ja kutsutaan niitä nyt sitten vaikka räätälöinniksi.
Varmaan Akin kaltainen kokenut WordPress-asiantuntija nyt tekisi nuokin, mutta olisiko se enää WordPressin kovin tyypillistä tai järkevää soveltamista?
Jos haluaa argumentoida lisää WordPressin laajentamisesta tai räätälöimisestä, niin tässä kommenttiketjussa sitä saa harrastaa. Mieluiten argumentoimalla väitteitään ja avaamalla viittaamiaan esimerkkejä – eikä vain kehottamalla tutustumaan joihinkin plugareihin.
Aki Björklund
Ehkä olisit voinut argumentoida myös alkuperäistä absurdia väitettäsi räätälöinnistä ainoastaan widgetein? Tartut semantiikkaan siitä mikä on räätälöintiä. Mutta et perustele, miksi widgetin tekeminen alun perin oli mielestäsi ainoa tapa räätälöidä WordPressiä.
Yrität määritellä räätälöinnin sellaiseksi toimeksi, joka on järjestelmä ei tue helpolla tavalla. Widgettien tekemistä kyllä tuetaan ja se on helppoa. Mitä se räätälöinti siis olikaan?
Viinistä viiniin integroituu mm. Alkon hinnastoon ja on käytettävissä luomamme JSON API:n kautta kännykkäsovelluksissa. Esittämäsi slaiderit ovat vain frontendiä – eivät varsinaisesti liity julkaisujärjestelmään. Suosikkilistoihin perustuvaa suosittelua ei (ainakaan vielä) ole, mutta samankaltaisia viinejä tuo kuitenkin osaa suositella pohjaten erityisesti viineille määriteltyihin taksonomioihin – eli täysin tuettuun tietomalliin ja hakuihin, jotka kohdistuvat siihen. Suosikkilistat itsessään nyt ovat lähinnä yksinkertainen bookmark-systeemi eikä siihen tarvita mitään erityisasiantuntijaa. Et mielestäni listannut ainuttakaan asiaa, jossa olisi jotain, johon tarvitaan joku ns. järeämpi systeemi.
Lisäksi mielelläni kuulisin jonkun perustelun siitä, miksi mielestäsi rakentamamme palvelu ei olisi järkevää soveltamista? Mitään “puukotuksia” emme ole tehneet, ja olemme rakentaneet suhteellisen monimutkaisen sovelluksen maailman suosituimmalla julkaisujärjestelmällä käyttäen dokumentoituja rajapintoja. Uskallan myös väittää, että erittäin kustannustehokkaasti, vaikken voikaan puhua luvuista.
En kehota tutustumaan “joihinkin plugareihin” vaan WordPressin räätälöintimahdollisuuksiin, joihin annoin mielestäni hyviä pointtereita. Tarkemmat esimerkit vain ohjaisivat ajattelemaan väärin, koska silloin fokusoiduttaisiin spesifeihin ratkaisuihin eikä luovaan ratkaisukykyyn annetuilla välineillä.
Aki Björklund
Korjaanpa samalla vielä alkuperäisen artikkelin virheelliset väittämät räätälöinnistä:
1) Oikeuksien jakaminen sisältötyyppikohtaisesti ei onnistu. Kyllä onnistuu, täysin tuettu ominaisuus. Saadakseen käyttöliittymän roolien oikeuksien hallintaan tarvitaan plugin, mutta saman asian voi tehdä deklaratiivisella koodilla, mikä ei liene räätälöinniksi laskettavaa työtä.
2) Oikeuksien jakaminen sivuston haaroihin ei onnistu. Pitää paikkansa, mikäli on kyse WordPressin termein sivuista, mutta onnistuu laajennuksella tai kierrettävissä fiksulla, nykyaikaisemmalla informaatioarkkitehtuurilla.
3) “Myös sisältöjen uudelleenkäyttö ja erilaiset sivupohjamallit ovat asioita joiden toteutus WordPress-maailmassa on huomattavasti monia kilpailevia järjestelmiä hankalampaa.” Sisältöjen uudelleenkäyttö tarkoittaa mitä? Jos sisältöä pitää näyttää toisessa osassa sivustoa, ei sitä mikään estä. Jos tämä viittaa multisite-asennuksen ongelmiin noutaa sisältöä läpi saittien, niin niitä joudutaan tosiaan välillä kiertämään. Itsenäiset alasivustot kannattaakin varata tarpeille, jossa sisällöt todella ovat itsenäisiä, koska ne on siihen käyttöön suunniteltu. Mieluummin käytetään räätälöityjä sisältötyyppejä kohdennetuilla oikeuksilla kuin perustetaan taas yksi alasivusto.
Käyttäjän valitsemat sivupohjat ovat vakio-ominaisuus, mutta saatat viitata tilanteeseen, jossa asiakas ei halua vain julkaisujärjestelmää vaan lisäksi sivujenrakentelukoneen. Sellaisessa mielestäni varsin vanhanaikaisessa “portaalimallissa” WordPress ei tosiaan ole vahvimmillaan. Tälläistä mallia tukevat järjestelmät ovat nimenomaan sisällönhallinnan kannalta ongelmallisia, koska sisältö ja sivujen rakenne menevät sulavasti sekaisin.
WordPress on "häiritsevä innovaatio" - Aki Björklund
[…] marginaalisemmpiksi käyviin käyttökohteisiin on tulokas vallannut valtaosan markkinoista. Ja vanhoja uskomuksiaan toistelevat valtaapitävät asiantuntijat ja muut erikoiskäyttäjät lopulta yllättyvät, että heidän viimeisetkin vallan saarekkeensa […]
Perttu Tolvanen
Artikkelin otsikossa sanotaan, että WordPress asettaa “perusstandardin”. Minusta se on jo aika kova väite sellaisenaan alalla jossa minusta mikään järjestelmä ei ole ennen WordPressiä onnistunut “perusstandardia” asettamaan. Monet jutussa mainitut asiat ovat sellaisia joihin monilla kilpailijoilla on vuosien matka kirittävänään.
Nyt kommenteissa keskitytään siihen, että johtavan tuotekokonaisuuden ja ekosysteemin lisäksi WordPress pitäisi julistaa myös parhaaksi räätälöintialustaksi…? Noh, ei voi kunnianhimon puutteesta kiusata.
Mihin perustuu minun käsitykseni widgettien isosta roolista? Vastaus: Keskusteluihin ja yhteistyöhön useiden eri WordPress-toimittajien kanssa jotka tuntuvat tekevän vain niitä widgettejä silloin kun pitäisi ehkä käyttää sisältötyyppejä tai jotain muuta. Kyse lienee lopulta ihan samasta asiasta kuin monen muunkin sisällönhallintajärjestelmän kohdalla – järjestelmä on vain niin hyvä kuin sitä soveltavat ihmiset.
Esimerkiksi Drupal ja SharePoint ovat Suomessa hyvin tunnettuja esimerkkejä siitä miten osaamattomissa käsissä saadaan paljon ongelmia aikaiseksi. En toivo WordPressille samaa kohtaloa, ja siksikin arvostan sen mielestäni rajallisia mahdollisuuksia tehdä joitain asioita.
Minun näkökulmastani kun sillä “järjestelmän täydellisyydellä” on lopulta aika vähän merkitystä jos sitä soveltavat kuitenkin järjestelmää vain rajallisesti tuntevat henkilöt. WordPressin kohdalla arvostan sitä, että se on tuotteena “löytänyt paikkansa”. Lisäksi se koko ajan maltillisesti kasvattaa sitä “paikkaansa”, kuten artikkelissa pyrin toteamaan.
Arvostan sitä, että järjestelmällä on selkeä positio joka ohjaa sen ympärillä olevan osaajaverkoston ja muun ekosysteemin kehitystä.
Tietysti H1 lienee niitä harvoja toimijoita tässä maassa jotka tekevät WordPressillä niitä hieman isompia sivustoja myös, joten ymmärrän erimielisyyden minun näkökulmaani.
Oman kokemukseni osalta aika harvassa järjestelmässä/teknologiassa on lopulta sellaisia fundamentaalisia esteitä joita eivät “kovat jätkät” (ja naiset) pystyisi ohittamaan. Siksi hienoja palveluita on maailma täynnä mitä kummallisimmilla järjestelmillä/teknologioilla tehtynä.
Lopulta ongelma siis kiteytyy minun näkökulmastani isolta osalta siihen, että kaikki tämän maan WordPress-osaajat eivät ole Aki Björklundeja. Eli ennenkuin osaamispohja laajenee ja syvenee, ja ekosysteemikin ryhtyy tukemaan vaativampia räätälöintejä (eikä keskity vain tuohon perussaittien tekemiseen), niin en katso pystyväni suosittelemaan WordPressiä sivustoihin joissa vaaditaan paljon räätälöintejä (miten se nyt halutaankaan määritellä).
Saa olla eri mieltä.
Aki Björklund
Ensinnäkin pahoitteluni ikävästä äänensävystäni yllä. Pertun tiedoissa voi olla aukkoja, mutta olin asiattoman ankara.
Olen viimeisen kommenttisi kanssa jokseenkin samaa mieltä. Lopulta ongelma on aina ihmiset, ei teknologia. Tämä onkin hyvä pitää mielessä alustaa valitessa. Kannattaa luultavasti enemmän keskittyä tiimin eikä teknologian valintaan.
En väitä WordPressin olevan maailman paras räätälöintialusta – kaukana siitä. Olen usein sanonut asiakkaillemme, että WordPress ei ole oikea valinta heidän tarpeisiinsa, viimeksi eilen. Mutta esitettiin väite siitä, että WordPress ei ylipäätään olisi räätälöitävä alusta. Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
WordPressiin liittyy paljon väärinkäsityksiä. Ihmisinä olemme mielikuviemme varassa. Valtaosa tulee mielikuvista, jotka taas tulevat historiasta blogialustana ja siitä, että WordPressiä tapaavat matalan oppimiskäyrän takia käyttää alustana pienet toimijat. Josta tulee taas mielikuva lelusta, joka ei sovellu aikuisten leikkeihin.
Mikko
Kyllä tälläkin pajalla WordPressiä tehdään, eikä oikeastaan muuta, mutta hirveästi ei melua pidetä, kun saa täysipäiväisesti painaa jo valmiiksi.
Mutta WordPress antaa kyllä mielenkiintoisia mahdollisuuksia: WordPressin haku esimerkiksi on lähtökohtaisesti onneton, mutta eipä se mitään. Tekemäämme Relevanssi -hakukonepluginia on ladattu jo päälle 300 000 kertaa ja sillä tuella kaupallista Premium-versiota pluginista myydään jo viisinumeroisella summalla vuodessa.
Pluginin myyminen ulkomaille on melko vaivatonta – ainakin helpompaa kuin fyysisten tuotteiden kauppaaminen – ja markkinat ovat mahtavan laajat, kun WordPressiä kuitenkin käytetään miljoonilla saiteilla. Aika pienen osan tarvitsee tarttua tarjoukseen, kun puhutaan jo mukavista käyttäjämääristä.
Toki pluginimarkkinoilla kilpailuakin piisaa, mutta jos on hyvä idea ja osaamista – ja sen tason WordPress-osaamista löytyy kyllä tästä maasta aivan varmasti runsaasti – tarjolla on hyvät markkinat.
Samuli Hokkanen
WordPressin tietoturvapuoli on ainakin yksi hyvä syy harkita myös jotain muuta järjestelmää (itse pidän Concrete5:sta OS -vaihtoehtojen osalta). Vaikka aukkoja paikkaillaan vikkelästi WP kerää myös ihan eri skaalalla hyökkäyksiä puoleensa kuin monet muut. Tietoturvaplugineita toki on, mutta niiden käyttö lisää ylläpitoon oman työmääränsä. Huhtikuun alkupuolella oli juurikin massiivinen hyökkäys WP-asennuksia vastaan.
Aki Björklund
Tuo massiivinen hyökkäys ei varsinaisesti liity WordPressin tietoturvaan. Yksikään asennus, jossa pääkäyttäjälle on annettu etäisesti järkevä salasana, ei ole saastunut. Hyökkäystavalta ei olisi säästänyt mikään järjestelmä, joka mahdollistaa kirjautumisen salasanalla, koska siinä käytännössä arvailtiin admin-tilin salasanaa. Security thought obscurity ei ole mikään ratkaisu, jos tietoturvaa tavoitellaan.
En pankkia toteuttaisi WordPressillä, mutta aivan ensimmäiseksi ihan muista syistä kuin tietoturvasyistä. Salaista tietoa sillä voi aivan hyvin käsitellä, kunhan aivan samoista asioista on huolehdittu kuin minkä tahansa muun järjestelmän kanssa tulisi huolehtia, kun halutaan tietoturvallinen kokonaisuus. Plugineiden asentamisen sijaan tarvitaan aitoa osaamista – joka järjestelmän toimittajilta.
Sanoisin, että on vaarallista väittää jonkun muun järjestelmän olevan turvallisempi ja siten tuudittaa asiakkaat väärään turvallisuudentunteeseen.
Janne Jääskeläinen
Perttu asetti kovan väitteen siitä, että WordPress asettaisi julkaisujärjestelmille perusstandardin. Olen hänen kanssaan siitä samaa mieltä. WordPress on varsin riittävä julkaisujärjestelmä moneen tarpeeseen (erityisesti PK-yritysten sivustot ja lehtimäiset toteutukset). Se on käyttäjäystävällinen ja helppokäyttöinen, eikä sen oppimiskäyrä ole kauhean jyrkkä, joten toimittajia riittää (tosin, laidasta laitaan, mutta riittää siltikin).
Teknologiaratkaisut aiheuttavat tyypillisesti vahvoja mielipiteitä. Itse en ole vähään aikaan ollut varsinaisesti minkään järjestelmän tai teknologian evangelista; tärkeintä on asiakkaan tarpeet, ja työkalut valitaan tarpeen mukaan. Muuten käy sellainen perinteinen “kaikki näyttävät nauloilta” -efekti. Vaikka WordPressillä voikin tehdä jotain, ei se silti tarkoita, että sillä kannattaisi tehdä kaikkea. WordPress ei hakkaa esimerkiksi Drupalia räätälöinnissä (Pertun asettamassa kontekstissa), mikä ei ole ihme, koska Drupal on enemmän CMF kuin CMS. WordPress on erittäin käytettävä, sisältövetoinen julkaisujärjestelmä, jonka suosio ei ole sattumaa.
Samulin tietoturva-argumentti on ihan hyvä, mutta olen siitä Akin kanssa samaa mieltä: ei WordPress ole erityisen haavoittuvainen (itse asiassa, MITREn CVE-tietokannassa WordPressille on kirjattu 376 haavoittuvuutta, kun esimerkiksi Drupalilla on 627). WordPressillä on tietoturvamielessä vain todella huono maine, koska netti on pullollaan päivittämättömiä WordPress-asennuksia, ja WordPress hallitsee suvereenisti avoimen lähdekoodin julkkareiden markkinoita (2011 Water&Stone raportti on viimeisin mitä olen lueskellut tarkemmin läpi, ja jo silloin WordPress oli aika selkeästi omassa luokassaan – onkohan uudempaa dataa saatavilla?). Suurin tietoturvaongelma on, että tietoturvapäivityksistä ei ole solmittu ylläpitosopimusta. ;)
WordPress on tullut jäädäkseen. Ja mikäs siinä, hyvä julkkari se on.
Jani Alha
Usein tietoturvaongelmat johtuvat palvelimista, jossa kaikki tiedostot ovat www-palvelimen kirjoitettavissa. Mikäli ohjelmistoissa on tietoturvapuutteita, antaa ohjelma kirjoittaa palvelimelle ylimääräistä koodia. Tämä tietysti koskee kaikkia ohjelmistoa. Meillä ei WordPress-asennuksissa www-palvelimella ole kirjoitusoikeuksia kuin uploads- ja cache-kansioihin. Vaikka ohjelmistossa tietoturvapuutteita olisi, ei ohjelmistolla ole oikeuksia kirjoittaa haitallista koodia palvelimelle. Lisäksi git-versionhallinta ilmoittaa muuttuneista ohjelmistokoodeista, joten niistä saadaan raportit. Tietoturvaongelmia ei ole vielä ollut yli 50 WordPress-ylläpitoasiakkaan kanssa.
Isompien asiakkaiden lokeista näkyy, että brute force -hyökkäyksissä on käytetty admin-käyttäjätunnuksen lisäksi myös %user% -tunnusta. Eivätköhän ne osaa authorin käyttäjätunnusta käyttää, jos ne vain sivustolla julkaistaan.
Verkkokauppapuolella olemme käyttäneet WooCommercea WordPressin lisäosana. Olemme siihen rakentaneet integroinnit Itellan ja Matkahuollon rajapintoihin ja vaikuttaa erittäin pätevältä verkkokauppa-alustalta.
Luovuomme itse oman julkaisujärjestelmän kehittämisestä jo vuosia sitten ja keskitymme nyt täysin WordPress-toteutuksiin. Paljon on mielenkiintoisia projekteja tulossa.
Hannu Lohtander
Taas tällainen nolla-artikkeli. Kiva, jos WordPress kehittyy ja siihen varmasti tulee ihan hyviä ominaisuuksia. Ei sillä silti ole mitään tekemistä muiden alustojen ja CMS:ien kanssa, ja se tuskin asettaa kenellekään mitään standardia minkään suhteen.
Saa muuten olla melkoinen tapaus sellainen henkilö, joka katsoo edes kykenevänsä vertaamaan eri alustoja keskenään. Se mitä olen katsonut opiskelijoideni tekemiä www-sovelluksia eri alustoille: ne kaikki ovat ihan samanlaisia. Niissä on vain pieniä variaatioita, eikä niissä ole merkittäviä eroja. Ja on aivan sama, millä kielellä ne on tehty: Javalla, PHP:llä, Perlillä, Rybyllä tai C#:lla.
Räätäli vs. puukottaja - Aki Björklund
[…] räätälöinnin semantiikasta. Tämä oli vain sivujuonne varsinaiseen keskusteluun siitä, onko WordPress ylipäätään räätälöitävä alusta. Jälkimmäiseen vastaan tarkemmin erillisessä kirjoituksessa, mutta ensin haluan määritellä […]