Milloin kannattaa maksaa 10 000 euroa “tavallisesta verkkosivustosta”?

On helppoa sanoa, että nettisivujen tekemisestä tulee joka vuosi helpompaa ja halvempaa. Tässäkin blogissa on kirjoitettu moneen otteseen työkaluista, joilla saa näyttävän verkkosivuston pystyyn muutamilla satasilla, eikä hommaan tarvitse palkata yhtään kallista digitoimistoa.

Mutta. Tästä huolimatta markkinassa tehdään todella paljon melko tavallisen oloisia verkkosivustoja, jotka ovat kuitenkin maksaneet tilaajalleen 10 000 euroa tai enemmän. Esimerkiksi tämän blogin Julkaisut-palstalla virtaa tällaisia referenssejä joka viikko. Tätä moni alaa tuntematon ihmettelee säännöllisesti, ja ihan syystäkin, koska Squarespacen, WordPress.comin, Wixin ja monien muiden työkalujen avulla todellakin saa näyttäviä sivustoja pystyyn todella helposti. Miksi siis asiakkaat silti tilaavat näitä “tavallisia sivustoja” digitoimistoilta ja maksavat niistä tuhansia ja tuhansia euroja?

Tässä artikkelissa listataan syitä siihen miksi ja milloin kannattaa maksaa melko tavallisesta verkkosivustosta tuhansia euroja, sanotaan nyt vaikka 10 000 euroa. Jutun taustaksi on haastateltu useita Vierityspalkin Toimistot-hakemiston toimistoja, jotka tekevät tällaisia projekteja asiakkailleen.

Jutussa vertailukohtana ovat nimenomaan Squarespacen, WordPress.comin ja Wixin kaltaiset täysin valmisteemoihin pohjautuvat ratkaisut, jotka ovat erittäin edullisia, mutta samalla tarkasti rajoitettuja. Näitä ratkaisuja ei voi laajentaa tai räätälöidä, ja esimerkiksi sivupohjissa on aina käytettävä jotain palvelun tarjoamaa teemaa sivuston lähtökohtana.

Haastatellut toimistot ovat kaikki Vierityspalkin Toimistot-hakemiston toimistoja, joten näillä toimistoilla on tyypillisesti töissä jo useampia ohjelmistokehittäjiä, käyttöliittymäsuunnittelijoita ja muita asiantuntijoita. Täten vertailu tapahtuu kahden hyvin erilaisen maailman välillä.

Käytännössä näiden kahden mallin väliin jää vielä paljon pieniä yhden naisen/miehen toimistoja, jotka ovat usein jonkinlaisia hybridejä näistä kahdesta mallista. Moni freelanceri kun esimerkiksi tekee sivustoja sekä Squarespacella että omalle palvelimelle asennettavalla WordPressillä, ja voi näin onnistua yhdistämään tässä jutussa vertailtujen mallien hyviä puolia. Tässä jutussa ei kuitenkaan tätä freelancereiden ja yksittäisten sankareiden markkinaa käsitellä.

Käytännössä tässä jutussa myös keskitytään pelkästään WordPressiin, koska leijonanosa tällaisista muutaman tuhannen euron tai 10 000 – 20 000 euron verkkosivustoista tehdään tänä päivänä Suomessa WordPressillä (ja muuallakin maailmassa). Täsmällisemmin kyse on omalle palvelimelle asennettavasta WordPressistä (ns. WordPress.org-versio). Aiemmin viitattu WordPress.comihan on Squarespacen ja Wixin suora kilpailija, koska on täysin palveluna tarjottava, hyvin rajoitettu verkkosivustoalustaratkaisu (nimien samankaltaisuus epäilemättä hämmentää monia asiakkaita, vaikka kyse on varsin eri asioista, joskin teknisesti yhteistä pohjaa on paljon).

Seuraavassa on listattu seitsemän (7) isointa syytä miksi ja milloin kannattaa maksaa viisinumeroinen summa “tavallisesta verkkosivustosta” ja palkata hommaan esimerkiksi joku pieni ja osaava digitoimisto. Lista perustuu taustahaastatteluiden havaintoihin sekä allekirjoittaneen omiin kokemuksiin asiakaspuolen konsulttina.

1) Brändin mukainen design

Lähes kaikki haastatellut toimistot nostivat esiin visuaalisen ulkoasun ja saitin “tuntuman”, kutsutaan sitä nyt vaikka käyttökokemukseksi. Valmisteemoihin perustuvissa ratkaisuissa on vaikeaa saada brändille ominaista fiilistä ja designia esiin. Täysin asiakaskohtainen sivupohja mahdollistaa sivuston toteutuksen juuri tavalla, joka on kyseiselle brändille leimallista. Tämä tuntui korostuvan etenkin yrityssivustojen kohdalla, kun yrityksellä on jo vahva visuaalinen brändi, jonka halutaan näkyvän ja tuntuvan myös verkossa.

Käänteisesti voinee ajatella, että mitä vähemmän tarvitsee huolehtia olemassa olevasta brändistä ja sen tuomisesta esiin, niin sitä todennäköisemmin myös valmisratkaisut voivat palvella. Useinhan aivan pienimmillä yrityksillä lähtötilanne onkin sellainen, että brändi on enemmänkin kokoelma sekalaisia visuaalisia elementtejä, eikä tällöin itselle räätälöity teema ole ehkä investoinnin väärti.

Jos taas brändin halutaan tuntuvan ja näkyvän myös verkossa, ja saitin olevan omaperäinen, niin kymppitonnin investointi voi olla pieni hinta tästä edusta.

2) Paljon sisältöjä

Moni toimisto nosti valmispakettiratkaisujen haasteeksi tilanteet, joissa asiakkaalla on runsaasti sisältöjä verkkosivustollaan, ja näitä sisältöjä täytyy voida organisoida, suodattaa ja hakea monipuolisesti. Tällöin astutaan edelleen alueelle, joka on aivan “perushommaa” jossain 10 000 euron saittiprojektissa, mutta voi olla yllättävän työlästä ja ongelmallista jollain valmisratkaisulla.

Valmisratkaisuthan on yleensä optimoitu tilanteisiin, joissa asiakkaalla on muutamia sivuja sisältöjä, korkeintaan muutamia kymmeniä sivuja. Jos sisältöjä on useita satoja sivuja, ja näitä täytyy pystyä luokittelemaan useilla eri tavoilla ja esimerkiksi hakemaan monipuolisesti, niin moni valmisratkaisu ei ole tällaiseen kykenevä lainkaan.

Myös esimerkiksi kieliversioinnin saralla valmisratkaisut ovat yllättävän kankeita. Kieliversiot pitää valmisratkaisuissa yleensä tehdä erillisinä sivustoina, joka yleensä riittää pienissä sivustoissa, mutta jos sisältöjä on paljon, niin kieliversioiden hallinta keskitetysti on usein tarpeen.

Täten vaikka omat tarpeet olisivat designin ja työskentelyprosessin näkökulmasta maltilliset, niin sisältöjen määrä ja monimuotoisuus voi osoittautua vahvaksi syyksi toteuttaa aivan uniikki sivupohja räätälöidyillä selailu-, suodatus- ja hakuratkaisuilla.

3) Sisältöjä tai toimintoja tuodaan sivuston ulkopuolelta

Useampi toimisto kuvasi heillä olevan asiakkaita, joiden tarpeet ovat muutoin varsin maltilliset, mutta sivustolle tuodaan sisältöjä jostakin ulkopuolisesta lähteestä eikä tällainen toteutus olisi mahdollinen valmisratkaisuilla. Yksinkertaisimmillaan tällaisena pidettiin esimerkiksi hinnastoa, joka halutaan tuoda sivustolle jostain ulkoisesta lähteestä hakemalla ja ohjelmallisesti kääntää tyylikkään verkkosivuston osaksi.

Muita tyypillisiä tarpeita olivat erilaiset listaukset, kuten avoimien työpaikkojen listaaminen sivustolla perustuen RSS-syötteeseen.

On tosin todettava, että moni valmisratkaisu panostaa tähän alueeseen varsin paljon, ja esimerkiksi yksinkertaisten RSS-syötteiden näyttäminen jo onnistuu monelta. Monella yrityksellä on kuitenkin varsin uniikkeja tarpeita, kuten juuri mainittu hinnaston näyttäminen tyylikkäästi sivustolla, eivätkä tällaiset välttämättä onnistu valmisratkaisujen kanssa mitenkään.

Myös esimerkiksi markkinointiautomaatiojärjestelmän tuottamat liidilomakkeet voivat olla alue, joiden upottaminen ei onnistu kätevästi valmisratkaisuihin. Joskus tarpeena voi olla myös esimerkiksi linkittää yrityksen verkkokauppaan tai johonkin toiseen sivustoon hieman tavallista linkitystä tyylikkäämmin, ehkä jopa hakien verkkokaupasta hinnat nappuloihin automaattisesti. Monet tällaiset ovat varsin yksinkertaisen oloisia juttuja, mutta silti helposti asioita, joita varten oma räätälöity sivustototeutus on pakollinen.

Lieneekin varsin tyypillistä, että kymppitonnin saittiin päädytään tällaisten yksittäisten vaatimusten johdosta. Tällöin ulkopuolisen näkökulmasta saitti voi hyvinkin näyttää sellaiselta toteutukselta, jonka ei uskoisi maksaneen tuhansia euroja, mutta toteutuksen tilannut asiakas voi silti olla erittäin tyytyväinen hinta-laatusuhteeseen.

Ihan omana lukunaan moni mainitsi myös ”todelliset” integraatiot, joissa esimerkiksi haetaan tuotetietoja jostain asiakkaan ERP-järjestelmästä ja näiden tietojen perusteella luodaan kaikki tuotesivut saitille. Tällaiset säännöllisesti toistuvat, paljon erilaista dataa sisältävät tiedonsiirrot ovat jo lähes poikkeuksetta asioita joiden toteutus edellyttää omaa asennusta ja useamman tuhatlappusen isomman budjetin saittiprojektille.

4) Kasvunvara

Monella tilaajalla saattaa olla suuria suunnitelmia tuleville vuosille. Joku haaveilee mainitusta tuotetietojen automaattisesta tuomisesta sivustolle, toinen miettii verkkokaupan avaamista osaksi sivustoa, kolmas aikoo luoda laajan ja monipuolisen tukiosion sivustolle. Kaikki nämä ovat hyviä syitä siihen, että sivusto tehdään jo ensimmäisessä vaiheessa ”kunnolla”. Tämän jälkeen laajentaminen ja uusien ideoiden toteutus on helppoa, eivätkä valmisratkaisun rajat ole heti vastassa ja edessä täysi saittiuudistus.

5) Suunnitelmat voivat tarkentua työn edetessä

Kun asiakkaina on pk-yrityksiä tai vaikkapa yhdistyksiä, niin aika harva tilaaja on kovin kokenut verkkosivustouudistuksen ostaja. Etukäteen ei osata ajatella kaikkia näkökulmia tai vaatimuksia, saatika että niitä osattaisiin kirjata paperille ymmärrettäväksi briiffiksi. Täten moni sivustoprojekti vaatii runsaasti palavereita, paljon kommunikaatiota edestakaisin ja useita versioita vaikkapa ulkoasuratkaisuista. Jokainen iterointikierros taas maksaa rahaa, ja mitä enemmän suunnitelmia pitää veivata edestakaisin, niin sitä enemmän projekti maksaa.

Hyvä puoli kymppitonnin saittiprojektissa on, että suunnitelmia voidaan muuttaa vaikka koodaus olisi jo aloitettu. Puskista tuleva sisältöintegraatiokin onnistuu, tai toimarin yhtäkkiä keksimä verkkokauppakin voidaan tehdä.

Valmisratkaisujen kohdalla pitää olla projektin alussa omat vaatimukset hyvin selvillä, jotta voidaan olla varmoja että valmisratkaisun kanssa pärjätään.

Hieman ilkikurisesti voisi myös sanoa, että räätälöidyn ratkaisun kanssa voi sekä asiakas että digitoimisto lähteä ns. soitellen sotaan. Riski umpikujaan ajamisesta on yksinkertaisesti pienempi.

6) Parempi projektinhallinta (ehkä)

Moni nosti projektin paremman hallinnan ja aikataulujen pitävyyden eduksi, etenkin verrattuna freelancereihin ja muihin kustannustehokkaampiin vaihtoehtoihin. Tätä on kuitenkin vaikea yleistää, vaikka se voi pitääkin yleisellä tasolla paikkansa.

Kymppitonnin saitteja tekevät toimistot alkavat jo olla yleensä hieman isompia kuin mies ja koira -tyyppiset freelancerit, ja tällöin lupausten pitäminen ja projektinhallinta on yleensä paremmalla tasolla. Esimerkiksi Vierityspalkin Toimistot-hakemistoon päässeillä toimistoilla täytyy olla jo pari vuotta toimintahistoriaa takanaan, ja huomattava määrä referenssiprojekteja alla, joten todennäköisesti projektinhallinta on keskiverto-freelanceria paremmalla tasolla. Todennäköisesti.

Täten jos oman sivuston julkaisuun on tiukka aikataulu, niin todennäköisesti kannattaa maksaa hieman enemmän ja ottaa astetta isompi toimisto tekemään, koska yleensä se korreloi paremman projektinhallinnan kanssa.

Automaattinen tämä korrelaatio ei kuitenkaan ole, joten asiakkaana kannattaa tutustua toimiston referensseihin, ja soitella muutamalle asiakkaalle ja tiedustella miten toimiston projektinhallinta on toiminut aiemmissa vastaavissa projekteissa.

7) Parempi tekninen laatu (ehkä)

Käytännössä lähes jokainen toimisto korosti teknistä laatua, joka on toimistojen mielestä ehdottomasti parempi räätälöidyissä toteutuksissa kuin vaikkapa halpojen valmisteemaratkaisujen kohdalla. Moni kuvasi teknisen laadun syntyvän muun muassa tarkkaan valituista lisäosista, joita on vain juuri se määrä mitä ehdottomasti tarvitaan. Osa korosti myös sivuston latautumisnopeutta, varmuuskopiointiratkaisuja ja monia muita teknisiä yksityiskohtia.

Tässä kohdassa on kuitenkin pakko todeta, että asiakkaiden näkökulmasta tämä ei välttämättä ole mitenkään yleistettävä väite. Jos asiakas tilaa kymppitonnin saittinsa paikalliselta mainostoimistolta, jonka tuore kesäharjoittelija räiskii kasaan, niin lopputulos voi olla hitaasti latautuva plugarikasa, jonka tietoturva-aukot voivat osoittautua kohtalokkaiksi jo ensimmäisen vuoden aikana.

Isompi kasa rahaa ja räätälöity toteutus ei mitenkään automaattisesti nosta teknisen toteutuksen tasoa, vaikka moni ohjelmistoammattilainen haluaakin näin ajatella.

Tämän jutun taustahaastatteluiden kohteena oli myös pelkästään Vierityspalkin Toimistot-hakemiston toimistoja, jotka ovat varmasti erikoistuneempia WordPressiin kuin keskiverto mainostoimisto, joten kunnianhimo teknisen laadun suhteen on varmasti keskiarvoa korkeammalla. Täten tekninen laatu lienee eniten tämän listan asioista sellainen joka voi toteutua kymppitonnin saitissa paremmin kuin valmisratkaisuissa, mutta joka ei mitenkään automaattisesti toteudu.

Hyvä esimerkki lienee esimerkiksi sivuston nopeus, joka on yksi ilmeinen laadun merkki, ja joka on usein heikolla tasolla valmisratkaisuissa, jotka ovat varsin usein varsin raskaita. Sivuston keveys ja suorituskyky pitää osata kuitenkin vaatia toteuttajalta. Hyvin harva digitoimisto automaattisesti tekee todella nopeita sivustoja, vaikka nopeudella on jo Googlen rankinginkin näkökulmasta suuri merkitys nykyisin.

Lisäksi valmisratkaisuissakin on alettu kiinnittämään nopeuteen enemmän huomiota, ja on täysin mahdollista, että joku valmisteema on paljon paremmin nopeusoptimoitu kuin jonkun pienen digitoimiston omin käsin optimoima sivupohja. Näin ei ehkä vielä yleisesti ottaen ole, mutta tällainen kehitys on täysin mahdollinen.

Myös esimerkiksi sivuston tietoturvan näkökulmasta todennäköisesti Squarespace, WordPress.com ja Wix voittaa jokaisen räätälöidyn WordPress-saitin mennen tullen.

Täten teknistä laatua on hyvin vaikea nostaa kymppitonnin saitin eduksi, mutta hyvin valitun toimiston kohdalla se voi olla todellisuutta.

Isoin riski kymppitonnin saitissa: heikko tekninen laatu

Asiakkaiden näkökulmasta voisi jopa sanoa, että heikko tekninen laatu on yksi merkittävimmistä riskeistä joka voi kymppitonnin saittiprojektissa laueta, jos ei valitse kumppaniaan huolella.

Heikko tekninen laatu kun voi johtaa esimerkiksi suurempiin jatkokehityksen kustannuksiin ja ongelmiin jatkokehityksessä.

Räätälöidyn saitin vuosikustannuksethan ovat yleensä selvästi valmisratkaisuja korkeampia. Tyypillisesti jos saitti on maksanut kymppitonnin, niin todennäköisesti sen vuosittainen ylläpito maksaa myös muutamia tuhansia euroja. Mikäli sivusto tarvitsee jatkuvia remontteja, voi toinen kymppitonni mennä jo parissa vuodessa.

Tästä johtuneekin se miksi moni digitoimisto painottaa tekevänsä teknisesti laadukkaita ja kestäviä sivustoja, koska moni kilpailee juuri satunnaisesti saitteja tekeviä mainostoimistoja vastaan, joiden tekninen osaaminen on yleensä selkeästi heikompaa.

Teknisestä laadusta puhuminen on myös oikeasti tärkeätä, koska hyvin tehty sivusto voi kestää jopa kymmenen vuotta ilman isoja remontteja. Ulkoasu voi toki mennä matkan varrella uusiksi lukuisia kertoja, mutta konepellin alla moni asia kestää ja kehittyy vain tasaisesti eteenpäin.

Huonosti kasattu sivusto voi vaatia täydellisen sivupohjauudistuksen jo parin vuoden jälkeen. Valmisratkaisujen teematkin vanhenevat ajoittain ja uusien ominaisuuksien saamiseksi voi ulkoasuremontti olla pakollinen.

Teknistä laatua on kuitenkin hyvin vaikea absoluuttisesti mitata. Paras asiakkaiden käytössä oleva mittari on kokemuksen arviointi: kuinka erikoistunut toimisto on kyseessä? kuinka paljon julkisia referenssejä toimistolla on vastaavista toteutuksista?

Älä osta sivustoa johon rahasi riittävät juuri ja juuri

Kymppitonnin saitin ostamisessa kaikkein tärkein sääntö on, että budjettia pitää olla oikeasti enemmän kuin se kymppitonni. Sitä ei välttämättä tarvitse olla heti enemmän, mutta vähintään tulevina vuosina pitää olla valmis laittamaan sivuston kehitykseen enemmän rahaa. Silloin investointi omassa hallinnassa olevaan räätälöityyn sivustoon yleensä kannattaa.

Lopuksi: Kannattaako vuonna 2022 enää maksaa 10 000 euroa verkkosivustosta?

Monen ammattilaisen mielessähän on jo vuosia ollut kysymys, että kehittyvätkö Squarespace ja kumppanit tulevina vuosina niin hyviksi, että kenenkään ei kannata enää maksaa omasta sivupohjasta ja räätälöidystä saitista?

Noh, ainakin ykköskohta, eli brändin mukainen design lienee asia, jonka eteen Squarespace ja monet muut tahot työskentelevät kovaa vauhtia. Ero onkin kaventunut vuosien varrella todella paljon. Mobiili on myös kaventanut merkittävästi niitä mahdollisuuksia, joita verkkosivustoilla aiemmin oli, ja tämä on osaltaan tehnyt valmisteemojen käytöstä houkuttelevampaa monelle, etenkin pienille yrityksille.

Isojen sisältömäärien hallinta on myös tasaisesti kehittynyt. Esimerkiksi Shopifyn tyyppiset valmisratkaisut pystyvät pyörittämään jo kohtuullisen laajojakin verkkokauppoja.

Integraatioidenkin saralla tapahtuu kehitystä. Monia tunnettuja SaaS-työkaluja saa kytkettyä myös valmisratkaisuihin. Esimerkiksi Google Analyticsin saa jo nykyisin kiinni moniin valmisratkaisuihin. Samoin markkinoinnin automaatiotyökaluja ja erilaisia lomakeratkaisuja saa upotettua monien valmisratkaisujen sivupohjiin. Eksoottisia integraatioita ei kylläkään saa juuri mihinkään valmisratkaisuun tehtyä, eli esimerkiksi tuotetietojen automaattinen tuonti saitille harvoin onnistuu, yleensä ei edes verkkokauppajärjestelmiin.

Laajennettavuus ja tulevaisuuden kasvunvara ovat myös asioita, joita ei kannata valmisratkaisuihin odottaa lähivuosina. Nämä ovat usein täysin ristiriidassa niiden asioiden kanssa, jotka tekevät valmisratkaisuista liiketoiminnallisesti kannattavia.

Esimerkiksi Squarespacen kohdalla täytyy punnita hyvin tarkkaan etukäteen, että riittävätkö sen kyvykkyydet oman saitin tarpeisiin nyt ja jatkossa. WordPress.comista on sentään kohtuullinen siirtymäreitti omalle palvelimelle asennettavaan WordPress-versioon, mutta käytännössä tällöinkin yleensä koodataan täysin uusi sivusto. Täten omien tarpeiden kasvaessa, on valmisratkaisusta iso hyppäys omaan asennukseen. Tässä lieneekin se suurin syy siihen miksi kymppitonnin saitteja tehdään niin paljon, nyt ja jatkossa.

Tulevaisuudessa lienee vain tyypillisempää se, että samalla asiakkaalla on joitakin sivustoja jotka on tehty valmisratkaisuilla ja joitakin sivustoja jotka ovat asiakaskohtaisesti räätälöityjä toteutuksia. Erilaiset tarpeet kun vaativat erilaisia ratkaisuja.

PS. Jos kaipaat riippumatonta asiantuntijan näkemystä verkkopalvelun jatkokehitykseen, uudistukseen tai teknologian vaihtamiseen, kannattaa tutustua North Patrolin konsultointipalveluihin. North Patrol tuntee web- ja mobiilikehityksen teknologiat ja auttaa lukuisia asiakkaitaan uudistuksissa ja erilaisten digipalveluiden jatkokehityksen suunnittelussa.