Jatko-osa koodareiden palkoista
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 6 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Jos olet vain vuokrattava lihapala, vaadi osasi laskutuksesta.
Viime vuoden puolella tässäkin blogissa keskusteltiin koodareiden palkkatasosta, ja etenkin ”tähtikoodareiden” palkoista. Silloin päädyttiin yleisimmin siihen, että julkisuudessa esiintyneet väitteet viisinumeroisista palkoista olivat melko heikolla todistuspohjalla esitettyjä väitteitä.
Alan kovimmatkaan firmat kun eivät pysty mitä tahansa asiakkailta laskuttamaan, niin koodareiden palkkatasolla on väkisin rajansa.
Nyt tuoreessa Kauppalehti Option jutussa Frantic, Futurice ja Reaktor avaavat hieman omien koodareidensa palkkatasoja.*
Futurice:
”Futuricessa ohjelmistokehittäjien bruttopalkkojen haitari on kokemuksen ja työn vaativuuden mukaan kesätyöntekijöiden 2500:sta yli 7000 euroon.”
Frantic:
”Peruspalkka alkaa opiskelun ja taustan mukaan 2000-3000 eurosta ja kasvaa kokemuksen ja töiden vaativuuden perusteella yli 5000 euroon.”
Reaktor:
”Palkkahaitari alkaa vajaasta kolmesta tuhannesta eurosta. Kuuden ja seitsemän tuhannen euron kuukausipalkkoihin pääsevät erittäin kokeneet ja tärkeät syväosaajat.”
Nämä tiedot ovat täysin linjassa sen kanssa mitä tässäkin blogissa viime vuonna keskusteltiin. Yli 5000 euron palkkoihin tarvitaan todella vahvaa kokemusta ja kykyä myös ulosmitata se kokemus laskutuksena ja projekteina asiakkailta.
Suurin osa ohjelmistokehittäjien palkoista liikkunee 3000-5000 euron välissä, joten mitenkään yleisestä asiantuntijatehtävien tasosta poikkeavasta palkkauksesta ei voi puhua.
Ja kuten esimerkiksi Wunderin Joonas Kiminki kommentoi aiemman artikkelin kommenteissa, niin palkkatason yläreuna on myös hyvin riippuvainen valitun teknologian suosiosta ja yleisestä hintatasosta. Esimerkiksi Drupal-markkinassa palkat ovat varmasti jonkin verran WordPress-markkinaa kovemmat, koska markkinassa on enemmän pulaa hyvistä tekijöistä, ja tämä tilanne näkyy myös asiakkailta laskutettavassa hintatasossa.
Käytännössä keskiarvot erittäin kokeneillekin ohjelmistokehittäjille pääkaupunkiseudulla lienevät 4000 euron ympärillä olevia lukuja, vähän tilastosta riippuen. Aiemmassa blogijutussa näitä keskiarvotilastoja tarkasteltiin tarkemmin.
Pelkällä vahvalla kokemuksella ja osaamisella ei yli 5000 euron sarjaan todennäköisesti pääse. Kuten Reaktorinkin kommentissa todetaan, tavallista korkeampiin palkkoihin tarvitaan myös ”tärkeyttä” yritykselle, eli osaajan pitää pystyä esimerkiksi auttamaan myyntiä saamaan uusia isoja projekteja, tai sitten osaajan asema jossain isossa projektissa täytyy olla lähes korvaamaton.
Edellä viitatut esimerkit ovat myös tosiaan pääkaupunkiseudun palkkoja, ja mainitut toimistot ovat suosituimpia alan firmoja, joten mitenkään koko maan ja alan keskiarvotasosta ei tässä puhuta. Käytännössä esimerkit edustavat alan eliittiä tässä maassa.
Lisää avoimia työpaikkoja: Työpaikat-palsta – web-kehittäjä, web developer, verkkokauppapäällikkö ja monet muut
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
5 kommenttia on “Jatko-osa koodareiden palkoista”
Kommentointi on suljettu.
Olli Mahlamäki
Puhtaasti omasta kokemuksesta perustuen nykyiseen työhön Woltilla ja viime kevään työnhakuun, jossa sain myös kaksi muuta työtarjousta:
Tässä artikkelissa esitetyt palkat on kaikki konsulttifirmoista, joissa työntekijän palkan rajoitteena on laskutus – palkka voi olla vain tietyn osuuden kuukausilaskutuksesta, jotta firma saa maksettua myyjien ja tukitoimintojen palkat ja vielä jää voittoakin. Palkkoja saadaan nostettua kovilla laskutushinnoilla (case Reaktor) tai ohuella organisaatiolla (case Siili yms.).
Tuotefirmoissa tätä rajoitetta ei ole, vaan järkevän palkan ylärajan määrittää se, kuinka hyödyllistä työn tulos on firmalle. Oma kokemus ja (ex-)työkavereilta kuullut tiedot sanovat, että tuotefirmat ovat menneet palkoissa konsulttifirmojen ohi – kaikki tarjoukset, jotka sain viime keväänä, olivat selvästi korkeampia kuin mitä tienasin Reaktorilla tai sitä ennen Futulla.
Perttu Tolvanen
Erittäin hyvä näkökulma! Kiitos jakamisesta. Tuohan on täysin mahdollista, ja varmasti monessa paikassa todellisuutta. Tuotefirma jonka tuote skaalaa laajasti (vaikka F-Secure tai MariaDB) pystyy maksamaan erittäin tärkeälle asiantuntijalle teoriassa mitä tahansa, kunhan pystyy omistajilleen sen perustelemaan.
Esimerkiksi Microsoft-maailmassa monen kokeneen arkkitehdin urasiirtona on integraattoreiden jälkeen siirtyä suoraan Microsoftille myynnin tuki -konsultiksi, koska Microsoft on ainut joka pystyy maksamaan kovempia palkkoja kuin mitä integraattorit voivat.
Kiinnostavaa kuulla, että samaa ilmiötä on muillakin alueilla, ja etenkin jos se tosiaan koskettaa laajemminkin tuotefirmoja, ja nimenomaan tuotteiden kehitystä. Microsoftin kohdalla on ollut useimmiten kysymys siitä, että kokenut arkkitehti siirtyy lähinnä kovapalkkaiseksi myyntikonsultiksi (ja sama ilmiö löytyy Oracle-, IBM-, Salesforce- jne. -maailmoista).
Silloin viime vuonna Talouselämästä lähtenyt keskustelu käytti esimerkkinä nimenomaan ”konsulttikoodareita”, ja väitteenä oli, että liiketoimintaosaaminen&koodaaminen yhdessä nostaisi palkan ”superkoodaritasolle”. On paljon mahdollista, että tuo ilmiö toteutuu käytännössä lähinnä tuotefirmoissa, jotka kehittävät yksittäistä, skaalattavaa tuotetta ja siten pystyvät perustelemaan kovemmat palkat tärkeimmille tekijöille.
Juho Saari
Erittäin hyvää ajattelua aiheesta.
En täysin allekirjoita ajatusta, että tuoteorganisaatio olisi oletusarvoisesti se kovempi palkanmaksaja.
Tuoteorganisaatioissa haasteena on tietenkin hallinto, markkinointi- ja myyntikoneiston kulut jotka syövät sitä arvoa jota kehittäjä työllään tuottaa. Tämä tuo kuluja jota puhtaasti konsultointia myyvällä yrityksellä ei ainakaan samassa mittakaavassa ole.
Tämä toki korjautuu skaalalla. Samaan aikaan tuoteorganisaatiossa korostuu ”kokeilun kulttuuri”, eli paljon kehittäjän työstä valuu roskikseen epäonnistuneina tuotteina. Tämä edelleen asettaa isot paineet saada kova kate niistä tuotteista joita putken päästä lopulta markkinoille saadaan. Lopputuloksena on mielestäni samanlaiset palkkahaasteet kuin konsulttipuolellakin.
Perttu Tolvanen
Hyvä näkökulma, Juho. Tuotepuolen kyky maksaa parempaa palkkaa lienee enemmänkin markkinatilanteesta johtuva jonkinasteinen ”markkinahäiriö”, koska siihen todennäköisesti päädytään vain tilanteissa joissa on armoton kilpailu todella kovista osaajista. Olen siis taipuvainen ajattelemaan samalla tavalla, että mitenkään automaattisesti eivät tuoteorganisaatiot ole kovempia palkanmaksajia, vaan kyse on nyt enemmän ylikuumentuneesta IT-markkinasta.
Aika harvalla tuotefirmalla nimittäin lienee pysyvää tarvetta jollekin erittäin erikoistuneelle osaamiselle. Yleensähän konsulttifirmat juuri ovat syntyneet siihen, että erikoistunut osaaminen gravitoituu näihin, jotta osaamista voidaan myydä useammalle asiakkaalle. Tuotefirmoissa tarvitaan yleensä enemmän pitkäjänteisyyttä ja kiinnostusta myös tuotteen käyttäjiä kohtaan ja ylipäätään siihen alueeseen mihin tuote keskittyy.
Aika harvaa tuotetta kehitetään jatkuvasti isolla liekillä, vaan yleensä konsultteja käytetään kun pitää päästä johonkin isoon etappiin. Sitten omalla jengillä pienkehitetään ja ylläpidetään kun siirrytään maltillisemman kehityksen vaiheeseen. Ja siksi en usko, että tuotefirmojen oma rekry kasvaa kovin paljon isossa kuvassa.
Hieman oma lukunsa ovat tietysti startuppi-firmat jotka ”palkkaavat konsultteja”, eli jotka kovilla palkoilla houkuttelevat hyviä osaajia vuoden tai korkeintaan kahden pituisiin suhteisiin, ja näin toimivat jossain konsulttiostamisen ja ”tavallisen rekrymarkkinan” välissä. Ehkä Ollinkin tarina kertoo jostain tämänsuuntaisesta.
Selkeästihän Helsinkiin on alkanut syntymään tätä porukkaa, joka vaihtaa startupista toiseen vuoden välein ja näin pyrkii nostamaan omaa palkkakehitystään yleisen tason yläpuolelle. En tosin usko, että kyse on kovin isosta ilmiöstä, vaikka joitakin kymmeniä tällaisia hahmoja itsekin pystyn tunnistamaan. Ja tässähän on oikeastaan kyse juuri siitä, että mennään Futuricen ja Reaktorin ym ”tähtien vuokrausfirmojen” ohi, ja siirretään osa niille maksettavasta preemiosta sitten työntekijöiden palkkoihin, ja yleensä kokonaisdiili on tällaisessa työnantajallekin edullisempi.
Ja mitä enemmän tuotefirmat ja muut tahot ryhtyvät johtamaan omaa tuotekehitystään, esim. ketterien menetelmien periaatteiden mukaisesti, niin sitä enemmän erilaisten yhdistelmämallien pitäisi kiinnostaa (ja sitä vähemmän koko tiimin ostaminen yksittäisestä konsulttifirmasta). Eli kyllähän tämä kehitys jonkin verran lupaa ihan hyvää yksittäisille koodaristaroille, jotka ovat valmiita liikkumaan firmasta toiseen vuoden-parin välein.
Antti Tolamo
Konsultti firmoissa on kyllä monesti ihan tasainen palkka. Osassa on kyllä laskutusosiin liittyviä lisiä. Riippuu missä olet ja mitä teet.
Tuotefirmoista puhutaan paljon että niissä on hyvä palkka mutta minun kokemukseni on monesti päinvastainen. Luulen että se palkka on hyvä sille ensimmäiselle tai parille seuraavalla tosi hyvälle mutta monesti tuntuu että tekemisen määrä kasvaa jolloinka jää aika vähän hyvin maksavia positioita kun tekijöitä lisätään.
Ylläpito on monesti kallista mutta vähän tuottavaa jos perusteet on kunnossa.
Veikkaisin että eniten rahaa saat konsulttina joka pystyy auttamaan bisnestä sekä puskemaan projekteja eteenpäin.
Jos tsäkä käy ja olet ensimmäisiä tuotefirman koodaajia voi tulla kivasti kyllä rahaa kun on ainakin jonkin aikaa korvaamaton kun on sellaista osaamista mitä ei helposti korjata.