Iso osa kotimaisesta ohjelmistoalasta on henkilöstövuokrausta

Perttu Tolvanen

Talouselämän keväinen juttu käsittelee tämän maan isoimpia henkilöstövuokrausyrityksiä ja vuokratyön monimuotoisuutta. Jutussa on yksi iso outous. Siinä ei ole listattuna yhtään puhdasta ohjelmistoalan yritystä, vaikka listalla on lukuisia erittäin samankaltaisia yrityksiä toisilta toimialoilta. Joukossa on jopa firmoja, jotka vuokraavat myös ohjelmistoasiantuntijoita, varsin laajastikin.

Silti listalta puuttuvat monet hyvin tunnetut ohjelmistoalan yritykset, kuten vaikkapa Gofore, Solita, Reaktor tai Futurice. Todella iso osa myös perinteisten jättiläisten, kuten Tieto ja CGI, toiminnasta on myös ihan puhdasta henkilöstövuokrausta. Listaa voisi jatkaa varmaan kymmeniin alan firmoihin, ehkä satoihin. Tämä ilmiö on varsin vahva julkishallinnossa, ja erityisesti valtionhallinnossa, mutta myös yksityisellä sektorilla.

Ohjelmistoala on nimittäin ottanut viimeisen kymmenen vuoden aikana todella suuren loikan kohti henkilöstövuokrausta.

Ilmiön huomaa erityisesti monien alan firmojen kanssa neuvotellessa. Vaikka toivomuksena olisi projektimainen käyttöönotto tai MVP-toteutus, kääntyy keskustelu usein nopeasti siihen millaisia asiantuntijoita yrityksellä olisi tarjota tähän projektiin tai millainen tiimi olisi saatavilla. Kustannusarvioiden kohdalla yritykset väistävät keskustelun päivähintoihin tai antavat erittäin suuntaa-antavia työmääräarvioita, joihin eivät tietenkään sopimuksellisesti sitoudu millään tavalla.

Kotimaisen ohjelmistoalan näkökulmasta muutos on merkittävä

Tämä muutos ei yksinään ole hyvä tai huono. Ohjelmistoasiantuntijoiden vuokraaminen on yksi erittäin toimiva malli tehdä vaativia tietojärjestelmäurakoita. Muutos on kuitenkin ohjelmistoalalla ollut viime vuosina niin iso, että sillä on aika isojakin vaikutuksia alan toimintaan.

Esimerkiksi asiakkaiden kannalta vaativien tietojärjestelmäurakoiden ostamisesta on tullut vaikeampaa, koska iso osa alasta ei halua ottaa minkäänlaista toimitusvastuuta. Sen sijaan toimittajat jättävät urakoiden johtamisen täysin asiakkaiden vastuulle laskuttaen vain asiantuntijoiden ajasta. Voisi jopa sanoa, että tietojärjestelmäprojektien johtamisvastuu on siirtynyt asiakkaille lähes täysin. Ja ei tarvitse olla kovinkaan kokenut ohjelmistoammattilainen tietääkseen, että asiakkaiden puolella ei olla oltu valmiita tähän muutokseen.

Alan asiantuntijoidenkin kannalta muutos on huomattava. Yhä useammin kiinnostava työpaikkailmoitus tunnetussa ohjelmistoyrityksessä paljastuu tarkemmissa keskusteluissa jonkun asiakasorganisaation sisällä tapahtuvaksi rooliksi, jossa asiantuntija voi istua jopa vuosia asiakasorganisaation tiloissa. Ala jakautuukin tällä hetkellä selvästi niihin yrityksiin, jotka tekevät projekteja omissa tiloissaan, ja niihin, jotka ensisijaisesti vuokraavat asiantuntijoita työskentelemään asiakkaiden tiloissa. Jälkimmäinen sektori vaikuttaa kasvavan tällä hetkellä huomattavasti ensimmäistä nopeammin. Esimerkiksi moni paljon julkisuutta pörssilistaumisen kautta saanut yritys rakentuu vahvasti juuri tämän asiantuntijoiden vuokrausaallon varaan. Esimerkiksi Gofore ja Netum ovat merkittäviä tämän aallon harjalla ratsastavia tuoreita pörssiyrityksiä.

Alan “työvoimapula” kohdistuu kokeneisiin asiantuntijoihin

Tällä kehityksellä voi olla myös merkittäviä vaikutuksia alalla työllistymiseen. Henkilöstövuokrauksessa kun preferoidaan yleensä kokeneita asiantuntijoita, jotka pystyvät itsenäiseen työhön. Junioreiden opastaminen ei ole kovin helppoa tällaisessa työskentelymallissa. Tämä näkyy erittäin hyvin isojen ohjelmistoyritysten työpaikkailmoittelussa. Erittäin kokeneita ohjelmistokehittäjiä haetaan todella paljon, junioreita ei lainkaan samalla tavalla.

Tästä ohjelmistoalan “työvoimapulasta” oli hiljattain osuva kirjoitus Helsingin Sanomissa, joka myös herätti Twitterissä keskustelua siitä kuinka todellinen alan työvoimapula on. Ala taistelee raivoisasti kokeneista tekijöistä, jotka ovat halukkaita työskentelemään asiakkaiden puolella vuokrattuina asiantuntijoina pitkiäkin aikoja, mutta junioreita kouluttavia ja kehittäviä organisaatioita on huomattavasti vähemmän.

Ilmiön yleistymiseen on useita syitä

Ilmiön taustalla ei ole mitään yksittäistä syytä. Kyse lienee useamman trendin yhteisvaikutuksesta. Ketterä vallankumous on varmasti ollut yksi iso tekijä, joka on tuonut uskoa siihen, että isoja kokonaisuuksia voidaan rakentaa myös pienissä palasissa ja ilman isoja ja kiinteitä urakkasopimuksia. Ketterän tekemisen malliin kuuluu myös vahva osallistuminen asiakkaalta, erityisesti työn johtamisessa. Tämä malli on taas hyvin sopinut ohjelmistoyrityksille, jotka ovat nähneet tässä mallissa mahdollisuuden irtautua kiinteistä urakkasopimuksista ja siirtyä laskuttamaan vain käytetystä ajasta, ilman riskiä myöhästymissanktioista tai työmäärien ylityksistä.

Etenkin julkishallinnossa on myös nähty positiivisena asiana se, että omassa johdossa olevista tietojärjestelmäprojekteista ei päädytä samalla tavalla julkisuuteen, vaikka projektit menisivät miljoonilla euroilla pitkäksi. Aina kun voi kilpailuttaa uuden puitesopimuksen tai jatkaa nykyistä sopimusta sopimusmuutoksella kaikessa hiljaisuudessa.

Julkishallinnossa asiantuntijoiden vuokraaminen nähdään myös helppona reittinä kilpailutukseen, koska puitesopimuksien avulla kilpailuttaminen on huomattavasti yksinkertaisempaa ja nopeampaa kuin jonkinlaisten urakkasopimusten kilpailuttaminen. Tämä lienee isoin syy siihen miksi tällainen asiantuntijoiden vuokraaminen edelleen vain kasvaa julkishallinnossa, vaikka puutteet omassa johtamisosaamisessa ovat hyvin tiedossa.

Tässä taas lienee se perussyy siihen miksi asiantuntijoita vuokraavat asiakkaat pyrkivät vuokraamaan mahdollisimman kokeneita asiantuntijoita. Kun omaa johtamisosaamista ei ole, ajatuksena on, että kokeneet tekijät kyllä osaavat johtaa itseään. Ohjelmistoyrityksiä ei siis kannata syyllistää siitä, että ne hakevat vain kokeneita tekijöitä. Kysyntä sanelee henkilöstövuokraajien rekrytointitarpeet.

Toinen syy kokeneiden tekijöiden ylikorostamiseen lienee se, että etenkin valtionhallinnossa asiantuntijoita lähdetään vuokraamaan hyvin aikaisessa vaiheessa. Paremmalla hankkeiden valmistelulla olisi mahdollista kilpailuttaa esimerkiksi kokonaisia tiimejä, jolloin myös junioreita olisi helpompi ottaa osaksi tiimejä. Tämä kuitenkin edellyttää aina sen, että hankkeet olisi valmisteltu sen verran pitkälle, että kilpailutuksessa pystyttäisiin arvioimaan laatua muillakin tavoilla kuin henkilöiden kokemusvuosien ja projektien perusteella. Ja tämä taas vaatisi työtä ja aikaa, ja johtaisi myös vaativampaan kilpailutukseen.

Asiakkaiden vastuu kasvaa myös alan menetelmien kehityksessä

Ohjelmistoyrityksiä ei kannata tästä ilmiöstä liikaa demonisoida, koska nämä kuitenkin vastaavat ensisijaisesti kysyntään, joka lähtee asiakkaista.

Ohjelmistoalan kannalta on kuitenkin huomattava muutos siinä, että jos suuri osa alan firmoista on muuttunut henkilöstövuokrausyrityksiksi, jotka toimittavat asiakkaille asiantuntijoita heidän tilauksiensa perusteella, tämän seurauksena alan menetelmäosaamisen kehittyminen siirtyy pitkälti asiakkaiden puolelle.

Tämä ilmiöhän on myös jo tällä hetkellä varsin pitkällä. Isojen ohjelmistoyritysten jopa julkilausutut markkinointipuheet ovat usein sellaisia, joissa he korostavat koodaavansa millä teknologialla tahansa ja millaisia tietojärjestelmiä tahansa. Enää ei käydä väittelyitä siitä millä teknologialla pitäisi tehdä, millä menetelmällä syntyy parasta laatua tai millä testausmenetelmillä varmistetaan järjestelmien bugittomuus. Isoille ohjelmistoyrityksille näillä asioilla ei ole yksinkertaisesti enää niin paljon merkitystä kuin aiemmin, kun vielä tehtiin pääosin kiinteitä urakkasopimuksia. Nyt kun bisnes on henkilöstövuokrausta, niin kaikki kukat voivat kukkia, ja asiakkaalle toimitetaan juuri sitä mitä asiakas haluaa. Ei ole enää vääriä tapoja koodata tai vääriä tapoja johtaa projekteja. Kaikki käy.

Asiakkailla onkin nykyisin valtavasti enemmän vastuuta, ja asiakkaiden pitäisi verkostoitua keskenään todella paljon enemmän. Ohjelmistoyritysten näkemyksiä alan parhaista menetelmistä kannattaisi myös ehkä kuunnella hieman kriittisemmin, koska vaikka heillä voi olla parhaat asiantuntijat palkkalistoillaan, ei monilla heillä ole enää liiketoiminnallista intressiä pyrkiä parhaisiin käytänteisiin.

Inhorealistisesti ajatellen voisi jopa sanoa, että liiketoiminnallinen intressi on lähinnä pyrkiä menetelmiin ja malleihin, jotka ovat mahdollisimman työläitä, koska laskutus perustuu käytettyyn aikaan.

Asiantuntijoiden vuokraaminen omaan johtoon on hyvä malli kehittää vaativia tietojärjestelmiä

Henkilöstövuokrauksen kaltaisessa asiantuntijoiden ostamisessa ei tietysti ole mitään pahaa sellaisenaan. Edellä kuvatut haasteet ovat lieveilmiöitä, jotka syntyvät sen yleisyydestä ilmiönä ja asiakkaiden heikosta johtamisosaamisesta.

Jos omaa johtamisosaamista löytyy, asiantuntijoiden vuokraaminen on todella hyvä malli tehdä asioita – erityisesti jos rekrytointi on vaikeata omassa organisaatiossa mutta silti pitäisi saada aikaiseksi huippulaadukasta jälkeä.

Esimerkiksi Yle tekee erittäin paljon kohdennettua erikoisasiantuntijoiden vuokraamista, ja tästä on tässäkin blogissa kirjoitettu. Ylen tapauksessa nämä vuokratut asiantuntijat jopa kirjoittavat blogiartikkeleita tekemistään asioista Ylen sivustolla, kuten esimerkiksi tässä artikkelissa Reaktorin asiantuntija kirjoittaa Ylen uusimmista teknologisista toteutuksista.

Vastaavaa avointa toimintaa näkisi myös julkishallinnossa mieluusti enemmän. Erityisesti isoissa julkishallinnon virastoissa kun on paljon pitkäkestoisia ohjelmistokehityshankkeita, joihin voi olla mahdotonta rekrytoida omia työntekijöitä, mutta joihin itse johdettu, alan firmoista vuokrattu, kehitystiimi sopii hyvin. Tällöin asiantuntijoiden vuokraaminen on erittäin hyvä malli kehittää tietojärjestelmiä.

Kokemattomille ostajille tämä ilmiö vain on melko hämmentävä ja vaikeakin. Alan yritykset kun näkevät paljon vaivaa luodakseen illuusiota projektitoimituksista ja vastuunkantamisesta ja avaimet käteen -toimituksista, vaikka usein todellisuus on puhdasta henkilöstövuokrausta, jossa asiakkaan tehtävä on johtaa toimintaa.

Asiakkaiden puolella ei myöskään ole herätty siihen, että kun yhä useammasta ohjelmistoyrityksestä on tullut henkilöstövuokraaja, yrityksillä ei ole enää samalla tavalla kiinnostusta koodin laatuun, käytettyjen menetelmien sopivuuteen tai ylipäätään projektien onnistumiseen.

Vastuu on asiakkaalla, ja on asiakkaan tehtävä osata vaatia yrityksiltä ja asiantuntijoilta itselleen sopivia asioita.

PS. Tilaa Vierityspalkin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, joka koostaa artikkelit, linkkivinkit, työpaikat ja julkaisut (uutiskirjeellä on jo yli 800 tilaajaa).

Aiemmin kotimaisesta ohjelmistoalasta ja kilpailuttamisesta kirjoitettua:

Kommentit

  1. Timo Ruohomäki says:

    Yksi tekijä tässä suuntauksessa voi olla sekin, että tarjottu osaaminen määrittyy tosiaan juuri sen kautta mitä kieliä hallitaan tai missä ympäristöissä toimitaan. Kuitenkin asiakas saattaa olla enemmän kiinnostunut kokemuksesta joka liittyy vaikka SÄHKE2 -vaatimusten hahmottamiseen, data meshiin tai Apache Kafkan rooliin järjestelmässä koska ei sekään ole kestävää että asiakkaan pitäisi bisnesvaatimusten lisäksi ohjata myös avainteknologioiden soveltamista kädestä pitäen. Se toteutetaanko homma lopulta millä kielellä ja frameworkillä on isossa kuvassa vähemmän merkityksellistä.

    Henkilöstövuokrausmallia ruokkii sekin, että jos ja kun yrityksillä ei ole tarjolla vaikka tuota SÄHKE2 -kokemusta, silloin asiakkaan pitää varautua projektiin perehdyttämisen lisäksi myös investoimaan vuokratun asiantuntijan koulutukseen. Tästä seuraa se, että mielellään halutaan pitää teknologiaan perehdytetty asiantuntija kiinni organisaatiossa senkin jälkeen kun ensimmäinen MVP on valmis.

  2. Asko Kauppinen says:

    Kiitos, paljon keskustelua eri foorumeilla herättänyt kirjoitus.

  3. Perttu Tolvanen says:

    Kiitos Teemu blogauksesta! Aina hienoa, kun vastataan oikealla artikkelilla.

    Kuten jo Linkkarissa totesinkin, en ole eri mieltä kanssasi, vaan katson vain, että sinun näkökulmasi on vain osatotuus. On tärkeätä, että monelle organisaatiolle on saatavilla osaavaa konsulttivoimaa, joilla voivat omaa tekemistään kiihdyttää, mutta tällainen malli ei suinkaan sovi kaikille.

    Minun pointtihan on vain se, että henkilöstövuokraus on mallina ehkä levinnyt liian isoon osaan alan tekemistä, ei niinkään se, että se olisi jotenkin huono malli (en pidä sitä ollenkaan huonona mallina).

    Ehkä jonkinlainen näkemysero on toki meillä siinä, että kuka heiluttaa sitä kuuluisaa koiran häntää. Itse ainakin ajattelen, että markkinat ovat aina erilaisten intressien taistelukenttä, tai vähintäänkin jatkuva neuvotteluprosessi, jossa ostajien ja myyjien näkemykset kilpailevat. Täten vaikka tässä trendissä on ollut ehdottomasti iso vaikutus asiakkailla, niin on toimittajillakin oma roolinsa ollut – ja ei vähiten sen takia, että toimittajien liiketoiminnan kannalta on houkuttelevaa tehdä henkilöstövuokrausta, ainakin niin kauan kuin hintataso pysyy kohtuullisena.

    Ja vaikka uskon ja tiedän, että monessa konsulttifirmassa kehitetään sisäisiä prosesseja ja puhutaan paljonkin koodin laadusta ja vaikka mistä, niin jos yrityksellä ei ole kokonaisuutena intressiä tehdä parempaa laatua tiukemmassa aikataulussa ja pienemmillä kustannuksilla, niin se kehitys jää helposti vain puheen tasolle, tai etenee hyvin hitaasti.

    Konsulttifirmojen intressi on kehittää yksilöitä, ei kokonaisuutta, eli ne ovat vähänkuin joku farmisarjan joukkue urheilumaailmassa. Yhteistoiminnan ja toimintamallien kehitys kuuluu asiakkaille, kuten siellä urheilumaailmassa se kuuluu sille pääsarjajoukkueen valmentajalle.

Jätä kommentti