Ohjelmistoala väittelee koodareiden palkoista

Artikkeli

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 6 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Ohjelmistofirmojen tuntihinnat putoavat isossa kilpailutuksessa merkittävästi.

Talouselämä aloitti viimeisimmän palkkoihin liittyvän keskustelun otsikoimalla koodareiden palkkojen olevan jopa 15 000 euroa kuussa. Alan yrittäjät ja monet koodarit kyseenalaistivat nopeasti tämän väitteen, ja esimerkiksi Ohjelmistoyrittäjien Rasmus Roiha kirjoitti aiheesta yhteenvetoa eilen otsikolla “FAKE NEWS?”.

>> Lue Roihan blogaus: Rasmus Roiha: Fake news?

Koodareista on kieltämättä pulaa, tai ainakin rekrytointia tehdään paljon. Silti on vaikea allekirjoittaa palkkojen merkittävää nousua. Etenkin koodaustyötä palveluna myyvien firmojen palkkaluokat tuskin ovat nousussa, koska se edellyttäisi merkittävää tuntihintojen nostamista tai laskutusasteiden nostamista.

Voi olla, että pääosin koodareita ja/tai koodaustiimejä vuokraavat firmat, kuten vaikka Reaktor, on onnistunut ketterien menetelmien yleistyessä nostamaan laskutusastettaan alan keskiarvoja korkeammalle, mutta koko alan osalta tätä on vaikea uskoa.

Joitain piikkejä voivat aiheuttaa asiakkaiden in-house-tiimien rakentamiset, koska vaikkapa OP-konsernilla voi olla mahdollista hankkia koodareita myös palkkakilpailulla, mutta mitenkään laajamittaisesti ei in-house-koodaaminenkaan ole kasvamassa.

Erityisesti Tivian Mika Heleniuksen kommenttia Talouselämän jutussa on pidetty alalla melkoisena huuhaana:

“TIVIAn toiminnanjohtaja Mika Helenius kertoo liiketoiminnan superkoodareiden nauttivan Suomessakin 12 000–15 000 euron kuukausiansioista. Tavallistenkin superkoodareiden palkat liikkuvat hänen mukaansa 6 000–9 000 eurossa.”

[Jälkikommentti: Mika Helenius on kirjoittanut myös oman blogipostauksen aiheesta, jossa hän selventää omaa näkökulmaansa ja hänen lainauksensa kontekstia (joka kenties ollut aika erilainen kuin miten tuo lainaus on itse jutussa esitetty). Kannattaa lukea myös Heleniuksen blogaus, koska hän korostaa jutussa sitä, että on itse asiassa ihan hyvä, että meillä on tuollaisia palkkoja myös, vaikka ne eivät edustakaan koko kuvaa.]

Koodauksen ympärillä on viime aikoina ollut paljon hypeä, ja tämä palkkoihin liittyvä hype on luontevaa jatkoa. Melko pahasti “fake newsien” puolella kuitenkin taidetaan olla.

Etenkin web-alalla on vaikea kuvitella, että oltaisiin tilastojen yläreunoissa, koska alalla vaihdetaan teknologioita jatkuvasti, jolloin kokemuksen lisäarvo ei pääse nousemaan kovin korkeaksi. Avoimen koodin alustojen ja laajalti käytössä olevien frameworkkien käyttö myös helpottaa uusien tekijöiden tuloa alalle, ja ylipäätään kaikkien tekijöiden kykyä ottaa uusia asioita haltuun.

Osa alan firmoistahan välttelee teknologioihin erikoistumistakin osittain siitä syystä, että uusiin teknologioihin on aina helpompi rekrytoida junioreita tekijöitä, joille ei tarvitse maksaa kovia palkkoja.

Uskaltaisinkin väittää, että esimerkiksi web-alalla kokeneidenkin ohjelmistokehittäjien palkat alkavat tyypillisesti kolmosella, joskus nelosella, ja hyvin, hyvin harvoin viitosella. (Saa kommentoida ja olla eri mieltä!)

Roihan jutussa vertaillaan it-alan palkkoja myös yleisiin keskiarvotilastoihin.

Lieneekin totta, että kokeneet koodarit pääsevät yleisiä keskiarvoja korkeammille palkoille. Eli jos keskiansiot yleisesti ovat yksityisellä sektorilla luokkaa 3500 euroa kuukaudessa (3574e, 2015) ja korkeimmin ansaitseva kymmenys tienaa 5500 euroa kuukaudessa, niin todella osaavat ja kokeneet koodarit pääsevät epäilemättä nykymarkkinassa keskiarvon yläpuolelle. Arvokkaimpaan kymmenykseen pääseminen edellyttänee sitten jo jotain poikkeuksellista osaamista, joka tuottaa myös työnantajalle poikkeuksellista arvoa.

Korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden kohdalla (2016 tilasto) keskiarvot ovat vielä hieman kovemmat, ja esimerkiksi korkeimmin ansaitseva kymmenys tienaa 6376 euroa kuukaudessa. Tätä luokkaa voinee pitää jo hyvin harvinaisena ohjelmistokehittäjän palkkaluokkana, ja todennäköisesti vain pääkaupunkiseudun ilmiönä.

>> Lue Roihan blogaus: Rasmus Roiha: Fake news?

Perttu Tolvanen

Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka auttaa asiakkaita suunnittelemaan digitaalisia palveluita, valitsemaan sopivimmat teknologiat, kilpailuttamaan osaavimmat kumppanit ja varmistamaan budjetin ennustettavuuden. Ota yhteyttä!

4 kommenttia on “Ohjelmistoala väittelee koodareiden palkoista”

  1. Moikka,

    Ihan asiallinen kirjoitus, kiitos siitä. Yksi kohta jäi kuitenkin kummastuttamaan:

    “Osa alan firmoistahan välttelee teknologioihin erikoistumistakin osittain siitä syystä, että uusiin teknologioihin on aina helpompi rekrytoida junioreita tekijöitä, joille ei tarvitse maksaa kovia palkkoja.”

    Voiko jonkun tekkistrategia tosiaan muka olla “mitä vaan mihin saa halpoja junnuja”? Ei kuulosta kovin järkevältä.

    Palkkoihin alalla vaikuttaa oman kokemuksen mukaan 1) työntekijän kokemus ja muut henkilökohtaiset ominaisuudet ja 2) osaamisen kysyntä markkinassa. Drupal-osaajien kysyntä suhteessa tarjontaan on vuosia ollut korkea ja se näkyy (ja markkinatalouden puitteissa kuuluukin näkyä) palkoissa. WordPress-osaajat ovat usein kokemattomampia ja tarjontaa on paljon, mikä johtaa siihen että palkat (ja asiakashinnat) ovat merkittävästi matalampia. En silti usko, että firmat siirtyisivät pois WP:stä jos osaaminen, palkat ja tuntihinnat nousisivat.

    Osaatko valaista, missä tuollainen “teknologiaerikoistumattomuus” näkyy nimen omaan palkkojen mataluutena?

    Joonas Kiminki
    CEO
    Wunder

    PS. Musta on pääosin hyvä että firmat välttävät teknologioihin jumittumista. Se tarkoittaa, että niiden kilpailuvaltti ei ole jonkun yhden työkalun osaaminen, vaan jokin muu asia. Lisäksi tekki ei määrittele yritystä ja sen menestystä. Teknologioiden elinkaari on aina rajallinen, yritysten elinkaaren ei tarvitse olla.

  2. Kiitos kommentista, Joonas. Tuo on kyllä ihan asia, josta olen keskustellut useammankin toimarin ja tekkipomon kanssa, ja vaikka se ei tosiaan ole varmasti kenelläkään se ykkösasia, niin kyllä se on todettu kärkipään asioiksi siinä, että miksi on profiloiduttu “uusilla teknologioilla tekeväksi firmaksi”. On helpompi kasvaa, kun tekijöiden saatavuus ei ole pullonkaula ja merkittävä osa porukasta on järkevän kokoisilla liksoilla. Minusta se on ihan perusteltua, koska “uutuus myy”, ja kun profiloi itsensä hyvin “uusilla teknologioilla siistejä juttuja tekeväksi firmaksi”, niin silloin myös itse asiassa helpottaa omaa rekrytointiaan.

    Asiakkaillekin tuo kuulostaa usein hyvältä, vaikka itse näen aika paljon sitä, että tuosta profiilista innostuvat myös vähän vääränlaiset asiakkaat – eli sellaiset joiden projektit ja budjetit eivät ehkä ihan kestäisi hypen harjalla ratsastamista, vaan kannattaisi mieluummin investoida vähän kestävämmän elinkaaren teknologioihin ja kokeneempien tekijöiden suuntaan.

    Teknologioihin erikoistumisen osaltahan me varmaan ollaan sun kanssa aika samoilla linjoilla käytännössä, vaikka ilmaistaankin sitä asiaa aika eri tavalla johtuen näkökulmasta. Mun mielestä kun Suomessa aivan liiallisesti vältellään erikoistumista, ja yritetään myydä asiakkaille osaamista asioilla jotka eivät a) erottele muista firmoita mitenkään ja b) ole asiakkaan näkökulmasta millään tavalla todennettavissa tai arvioitavissa (kaikki puhuvat ketteristä menetelmistä, kaikki puhuvat hyvästä tiimityöstä, “rautaisesta testausosaamisesta”, jne jne.).

    Asiakkaat myös sitoutuvat niihin teknologioihin aina paljon tiukemmin kuin heidän ohjelmistotoimittajat, joten asiakkaiden intressissä on käyttää toimittajia jotka osaavat käyttämänsä teknologiat mahdollisimman hyvin. Asiakkaiden taas ei ole pakko sitoutua ohjelmistotoimittajiin pitkäksi aikaa, ja se onkin tietysti juuri se vahvojen teknologiavalintojen yksi lupaus asiakkaiden näkökulmasta.

    Ohjelmistotoimittajien kannalta tämä on tietysti tasapainottelua, eikä erikoistumisesta tosiaan aina ole hyötyä toimittajan näkökulmasta, vaikka asiakkaat sitä haluaisivatkin.

  3. Ohjelmistokehittäjien näkökulmasta kyllä ihmettelen jonkin verran sitä haluttomuutta erikoistua teknologioihin, koska se on yksi helpoimmista tavoista nostaa omaa palkkaluokkaa (ymmärrän, että maailmassa on muutakin kuin palkka, mutta tämän jutun aiheena on palkkaus). WordPressiinkin erikoistumalla jo varmasti nostaa omaa palkkaustaan tehokkaammin kuin pelkkänä yleis-php-jamppana, väittäisin. Ylipäätään minun tuntuma on, että koodarit juoksevat liikaa uusien teknologioiden perässä luullen että niiden osaaminen myös jotenkin parantaa heidän työmarkkina-asemaa. Voi olla, että mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa helpottuu, mutta palkkakehityksessä en usko sen olevan kovin hyvä taktiikka.

    Yleensäkin mitä suositumpi teknologia on, ja mitä selkeämmin yritykset siihen erikoistuvat, niin sitä paremmat mahdollisuudet myös ohjelmistokehittäjillä on nostaa palkkaluokkiaan. Kaikkein parasta tietysti on jos a) teknologialla on hankalaa koodata, mutta b) tietohallinto/asiakkaat silti rakastavat ko. teknologiaa. Näinhän oli esim. SharePointin kohdalla, ja tämän seurauksena tässä maassa on edelleen iso joukko koodareita, jotka eivät voi vaihtaa työpaikkaa, koska ovat nostaneet palkkansa yli yleisen markkinatason nykyisessä työpaikassaan. Juuri nyt Salesforce vaikuttaa olevan hyvää vauhtia menossa samankaltaiseen asemaan.

  4. Jutussa mainitun Mika Heleniuksen blogaus aiheesta: https://www.linkedin.com/pulse/big-bucks-madness-mika-helenius

    Helenius korostaa mielestäni sitä, että on ihan hyväkin asia, että meillä on myös tuo palkkahaitarin yläreuna, joka menee aika korkeallekin. Ja näinhän se on, kyllä 10 000 euron kuukausiansioihin voi päästä ohjelmistokehittäjänä, etenkin jos otetaan tulospalkkiot huomioon. Tulospalkkiothan voivat olla ihan huomattaviakin osuuksia tehdystä laskutuksesta. Kovin yleisiä tällaiset laskutuksesta suoraan laskettavat tulospalkkiot eivät ainakaan web-alalla tosin ole.

    Varmasti myös sellaiset teknologiajohtaja/koodari-yhdistelmät joissain nopean kasvun yhtiöissä voivat päästä koviin palkkoihin.

    Isompi pointti Heleniuksellakin tuntuu olevan se, että yhä useammissa projekteissa myös ohjelmistokehittäjiltä tarvitaan luovuutta ja kykyä ajatella liiketoiminnan vaatimuksia. Ja sitten kun koodari pystyy ajattelemaan liiketoiminnan vaatimuksia ja oma-aloitteisesti soveltamaan sitä omaan työhönsä, niin palkkaskaala nousee joissain tilanteissa isonkin askeleen ylöspäin. Tästähän on tietysti kyse myös teknologia/tuote-erikoistumisessa, eli nostaakseen omaa palkkaluokkaansa on sen WordPress/Drupal-koodarinkin pystyttävä miettimään miten sillä tuotteella ratkotaan asiakkaan liiketoiminnan haasteita mahdollisimman järkevällä tavalla.

Kommentointi on suljettu.


Vierityspalkki-blogi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset.
Lisätietoa blogista ja sen kävijöistä

  • 1150+ asiantuntija-artikkelia.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja.

  • 1300+ julkaistua referenssiä Julkaisut-palstalla.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.

  • 900+ aktiivista lukijaa blogin kuukausikirjeellä.

    Kerran kuukaudessa ilmestyvä kuukausikirje koostaa julkaistut artikkelit, uudet julkaisut, avoimet työpaikat ja ajankohtaiset linkkivinkit.

  • 30+ kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 900 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen.

Siirry takaisin sivun alkuun