Asiakas: Ota selvää toimiston kehityskäytänteistä
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 7 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Rajasoft osti Buorren kehitystiimin.
Evermaden Jaakko Alajoki julkaisi tällä viikolla kiinnostavan katsauksen tämän WordPress-digitoimiston käyttämiin teknologioihin ja kehityskäytänteisiin.
>> State of development at Evermade 2017*
Jaakon artikkeli esimerkiksi avaa heidän käyttämiään tuotteita (mm. WordPress, HubSpot), ohjelmistokehyksiä (mm. Laravel), ohjelmistotuotannon menetelmiä (kuten versionhallintaa), eniten käytettyjä WordPressin lisäosia sekä front-end-kehityksen käytänteitä.
On itse asiassa melko omituista, että Suomessa harva toimisto julkaisee samalla tavalla avoimesti tietoa käytänteistään. Maailmalla tämänkaltainen ”oman stackin” avaaminen tuntuu paljon yleisemmältä, ja etenkin liitetään usein parhaiden toimistojen toimintatapoihin. Johonkin alueeseen erikoistuneilla toimistoilla, kun käytännössä lähes aina on jonkinlainen ”talon tapa” tehdä asioita, ja siitä ollaan myös valmiita keskustelemaan.
Itse olen ostajan roolissa huomannut, että mitä vaativampi tekninen toteutus on edessä, niin sitä tärkeämpää on kysellä toimistoilta myös heidän kehityskäytänteistään ja -menetelmistään.
Vastauksissa voi olla myös yllättäviä eroja. Ja joskus tuntuu, että toimistot ovat suorastaan yllättyneitä, kun heiltä näistä asioista kysellään.
On tietysti totta, että näistä asioista on vaikea kysellä, koska ”oikeita vastauksia” ei välttämättä ole olemassa. Silti voi olla hyvin hyödyllistä kysyä siitä miten toimisto esimerkiksi hallinnoi ylläpitämiensä verkkopalveluiden tietoturvapäivityksiä, lisäosien päivityksiä, pienkehitystä tai vaikkapa räätälöityjen sovelluksien ylläpitoa. Jos toimisto osaa vastata kysymyksiin kertomalla ”talon tavasta”, niin yleensä tämä jo kertoo siitä, että asioita on mietitty, ja tilanne on keskivertoa parempi.
Jos ”talon tapa” ylipäätään on olemassa, niin yleensä siitä osataan myös helpommin poiketa, jos projekti sitä vaatii.
Huolestuttavintahan on se, jos toimisto vastaa tyyliin ”me valitsemme aina projektikohtaisesti parhaat mahdolliset toimintamallit”. Tämä kun tarkoittaa käytännössä jompaakumpaa seuraavista: a) vedämme lonkalta ja toivomme parasta tai b) riippuu täysin siitä kehittäjästä/tiimistä, jonka satutte saamaan. On mahdotonta sanoa, että kumpi on parempi malli. Kummassakin tapauksessa asiakas todennäköisesti saa täysin uniikin ratkaisun – eikä välttämättä hyvällä tavalla uniikin.
Isoilla toimistoilla on myös joskus tapana ohittaa koko tämä alue vetoamalla erikoistuneeseen ylläpitotiimiin ja sen tiimin prosesseihin. Onkin todella hyvää kehitystä, että moni isompi toimisto on ryhtynyt viime vuosina panostamaan systemaattisemmin palveluidensa ylläpitoon ja pienkehitykseen, mutta silti kannattaa yrittää kysyä myös tarkemmista käytänteistä. Isojen toimistojen ylläpitomallit kun eivät välttämättä ole pieniä toimistoja parempia, vaikka jengiä olisikin enemmän. Jatkuvan päivystystiimin perustaminen on myös voinut johtua siitä, että tulipaloja syntyy toimiston tekemissä verkkopalveluissa säännöllisesti.
On myös alueita, joissa on aivan hyväksyttävää olla vielä sormi suussa. Esimerkiksi Evermaden Jaakko tunnustaa artikkelissa suoraan, että heillä jatkuva integrointi ja automaattinen testaus on kyllä kovasti pohdinnassa, mutta vielä siihen alueeseen ei ole esittää ”talon tapaa”. Tämä on ihailtavaa rehellisyyttä, ja heijastanee monen muunkin toimiston tilannetta tällä hetkellä.
Toimistojen käyttämiä työkaluja ja menetelmiä on vaikea laittaa järjestykseen, koska yksi malli voi toimia toiselle, toinen malli taas kolmannelle. Asiakkaan kannalta on kaikkein tärkeintä se, että on joku malli, jota toimisto noudattaa, ja jota kehitetään systemaattisesti.
Suoraviivaista verkkosivustoprojektia ostaessa ei toimiston kehityskäytänteistä välttämättä tarvitse paljon kysellä, mutta mitä vaativammasta verkkokaupasta tai integraatioita sisältävästä verkkopalvelusta on kysymys, niin sitä enemmän kannattaa tästä alueesta kysellä. Evermaden Jaakon juttu on hyvä benchmark siihen minkätyyppisiä vastauksia olisi hyvä toimistoilta saada.
Lue lisää: Hyvä tarjouspyyntö – asiantuntijan vinkit asiakkaille
PS. Jos kaipaat riippumatonta asiantuntijan näkemystä mobiili- tai verkkopalvelun jatkokehitykseen, uudistukseen tai teknologian vaihtamiseen, kannattaa tutustua North Patrolin konsultointipalveluihin. North Patrol tuntee web- ja mobiilikehityksen teknologiat ja auttaa lukuisia asiakkaitaan uudistuksissa ja erilaisten digipalveluiden jatkokehityksen suunnittelussa.
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
3 kommenttia on “Asiakas: Ota selvää toimiston kehityskäytänteistä”
Kommentointi on suljettu.
Minna Mäntymäki
Järjestelmällinen lähestymistapa tekemiseen tuntunee joistakin ketteryyden tappajalta, vaikka se on oikeasti toisin päin. Laatuongelmat, kokonaiskuvan puute ja hyvien käytäntöjen piilottelu yksittäisen henkilön päässä jne. hidastavat ja kangistavat toimintaa. Kun mokaillaan, virheensä joutuu korjaamaan ja hyvässä lykyssä moni muukin tekee töitään uudelleen sen takia – tämä luo hitautta ja epävarmuutta lopputulokseen, puhumattakaan siitä, mitä asiakas tuumii, jos huomaa virheet.
Nämä kaikki ovat korjattavissa, jos on vain halua ja uskallusta. Toisaalta aika paradoksaalisesti joku joskus sanoo, ettei me keritä sellaisia parannustoimia tekemään..
Yksi keino osoittaa helposti julkisuuteen, että laatuasiat ovat yrityksessä järjestelmällisesti hoidossa, on ISO 9001 -laatusertifikaatti. Se käydään virallisen auditoijan toimesta arvioimassa yrityksessä kolmen vuoden välein. Kuvake kotisivuille ja asiakas heti tietää, että tässä on firma, joka ottaa nämä asiat vakavasti.
Teppo Koivula
Ensinnäkin pakko sanoa, että hieno avaus Evermaden suunnalta. Hatunnosto täältä!
Omalle kohdalle on tullut eteen useampikin argumentti sille, miksi näin nimenomaan ei pitäisi tehdä — esimerkiksi näin:
1) Vetoaminen liikesalaisuuteen kulmalla ”jos me kerrotaan miten homma toimii, niin kilpailijathan kopioi meidän vaivalla kehittämät ratkaisut”. Eihän se toki (ihan) noin suoraviivaista ole, mutta vanhoista ajatusmalleista ei aina pääse kovin helpolla eroon.
2) Vetoaminen liikesalaisuuteen kulmalla ”eihän meillä ole mitään positiivista sanottavaa, joten parempi pysyä ihan hiljaa vaan.” Synkkää, mutta valitettavan yleistä tuntuu olevan tämäkin.
3) Vetoaminen asiakasystävällisyyteen. Joskus takavuosina oli ihan tyypillistä, että web-talojen sivuilta löytyi myös ns. teknistä jargonia, kunnes viestintä-/markkinointigurut päättivät, että tekniikasta puhuminen vain hämmentää asiakkaita.
Kaikkiin näistä on olemassa pitkä liuta vasta-argumentteja, mutta kuten sanottu, muutos ei tapahdu hetkessä. Henkilökohtaisesti kokisin kuitenkin, että avoimuus (myös) tällä saralla olisi, etenkin pitkässä juoksussa, positiivinen asia kaikille osapuolille.
Omalla kohdalla se, että ostopäätöstä tekevä asiakas ihan oikeasti kyselee tekniikkaan liittyviä asioita, on toistaiseksi ollut suhteellisen harvinaista herkkua.
Perttu Tolvanen
Kiitos kommentista, Teppo.
Allekirjoitan hyvin, että liikesalaisuuteen vedotaan todella usein, vaikka siinä ei olisi mitään järkeä. Esimerkiksi julkisissa kilpailutuksissahan lähes kaikki toimistot merkkaavat nykyisin *kaiken* liikesalaisuuksiksi, jotta kilpailijat eivät näkisi tarjouksien yksityiskohtia. Tämä on ihan koomista monissa tapauksissa (ja vaikka hankintayksiköt voisivat julkaista asioita siitä huolimatta, niin eihän yksittäisen hankintayksikön kannata lähteä tällaisessa asiassa riitelemään toimistojen kanssa).
Minusta markkinointi-ihmiset ovat tosin ihan oikeassa siinä, että tällä hetkellä useimmat ostajat tuntuvat olevan ei-teknisiä ihmisiä, ja sen seurauksena esimerkiksi IT-talojen verkkosaittien perusrakenteen ja -sisällön kannattaa puhutella myös ei-teknisiä ihmisiä. Sen ei kuitenkaan mitenkään pitäisi viedä johtopäätökseen, että ne tekniset asiat pitäisi ottaa sieltä saitilta pois.
Käytännössähän niiden ei-teknisten ihmisten takana on usein teknisiä ihmisiä, jotka vaikuttavat ostopäätöksiin myös. Väitän myös, että mitä kokeneempi ostaja, niin sitä enemmän ostaja kiinnittää huomiota myös teknisiin asioihin (jos on kerran ostamassa teknistä toteutusta!).
Evermaden mallihan on aika tyypillinen malli sikäli, että Evermaden pääsaitti suurinpiirtein juuri ja juuri mainitsee jonkun teknologian, mutta sitten Jaakon blogista pystyy kyllä lukemaan teknisiä yksityiskohtia paljonkin. Sama malli on esim. meillä North Patrolissa, jossa firmasaitti on tehty ostajille ja sitten asiantuntijoiden kirjoittamat blogisaitit ovat enemmän ostajien takana oleville asiantuntijoille. Vincittikin käytti jossain vaiheessa eri saittia ostajille ja eri saittia rekrykandidaateille. Tämänkaltaisen kerroksellisuuden toivoisi yleistyvän, koska mitä enemmän ostajat oppivat, niin sitä enemmän niistä teknisistä asioista tullaan kyselemään (ainakin niissä tilanteissa, joissa on useampia toimistoja tarjoamassa samaa teknologiaa).