Turun kaupunki julkaisee Drupal-alustansa avoimena koodina

Vierityspalkissa on kirjoitettu avoimesta koodista paljon, mutta kaikesta puheesta huolimatta hyvin harva asiakas on lopulta päätynyt julkaisemaan tekemiään koodeja avoimesti. Sitra haaveili tästä Drupal-uudistuksensa kanssa vuosia sitten, mutta ei lopulta onnistunut tavoitteessaan. Sittemmin Drupalia on tässä maassa käytetty monenlaisten isojen kokonaisuuksien alustana. Esimerkiksi monet mediatalot ovat tehneet omia monistettavia Drupal-alustojaan, mutta eivät ole näitä kuitenkaan julkaisseet avoimesti kaikkien käyttöön – ei edes YLE. Mediatalojen lisäksi isoja Drupal-käyttäjiä ovat mm. Kuntien Tiera, Helsingin yliopisto. Yksityisen puolen megakonserneista viimeisimpiä Drupal-käännynnäisiä lienee Neste.

Nyt Turun kaupunki on ilmoittanut, että se valmistelee kaupungin laajan Drupal-alustan julkaisua vuodenvaihteessa.

Heidän kolme kumppaniaan (Wunderkraut, Druid, Citrus) ovat jo kuulemma kesästä asti tehneet valmistelutöitä julkaisun edistämiseksi. Julkaisun kohteena on Turku.fi-sivustopohja ja tapahtumakalenteri. Hankkeen blogissa avataan työtä hieman tarkemmin kuin varsinaisessa julkistusuutisessa.*

Tämä on merkittävä uutinen etenkin isojen kaupunkien ja kuntien näkökulmasta. Etenkin nyt kun Kuntien Tiera on päättänyt lopettaa oman Drupal-alustansa tarjoamisen ja jatkokehityksen.

Ehkä merkittävintä tässä on kuitenkin se, että Turku näyttää esimerkkiä siinä miksi julkishallinnossa avoimen koodin valinta ei tarvitse erityisiä perusteluita. Jos koodi vapautetaan oman projektin jälkeen muiden käyttöön, hyödyt voivat olla huomattavia – sekä vapauttajan että jatkojalostajien näkökulmasta.

Tätä aiemmin koodin laajamittaista vapautusta on tapahtunut vain muutamissa räätälitoteutushankkeissa. Turku.fi-sivustopohjan hyödynnettävyys on aivan omassa luokassaan, koska isoja kaupunkeja on tässä maassa useita kymmeniä, joilla on hyvin samankaltaiset tarpeet.

Ilman jonkinmoista räätälöintiä tuskin kukaan pystyy vuodenvaihteessa julkaistavaa pohjaa ottamaan käyttöön, mutta varmasti pohjasta on hyötyä oman projektin pohjana. Jotkut moduulit tai osat voidaan ehkä jopa ottaa käyttöön sellaisenaan. Tämä tarkentunee ensi vuoden alussa, kun vapautettavan pohjan laajuutta ja sisältöä päästään oikeasti tutkimaan.

Julkistusuutisessa korostetaan toiminnan hyötyjä erityisesti pienille ja keskisuurille kunnille. Tämän väitteen tueksi ei kuitenkaan vielä ole oikein todistusaineistoa. Esimerkiksi Tieran Drupal-hankkeen kokemukset puhuvat oikeastaan jopa väitettä vastaan. Saman mallin ajaminen pienille ja suurille kunnille ei ole välttämättä realistista. Kuntalehden haastattelussa Tieran toimitusjohtaja Jyrki Halttunen jopa kommentoi varsin suorasanaisesti*, että ”ei yhden firman kannata yrittää tehdä kaikkien Suomen kuntien verkkosivuja”.

Todennäköisintä onkin, että Turun koodipohjasta kiinnostuvat ensisijaisesti muut suuret kaupungit ja kunnat, joilla on edes samansuuntaiset budjettivarat kuin Turun kaupungilla. Aivan pienimpien kuntien verkkosivustoalustaksi Turun kaupungin mallipohjasta tuskin on. Pienillä kunnilla kun ei ole verkkosivustouudistuksiinsa kuin muutamia kymmeniä tuhansia euroja laitettavaksi, jos sitäkään. Olisikin hienoa, jos esimerkiksi WordPressiä käyttävistä kunnista joku tekisi vastaavan tempun kuin mitä Turku suunnittelee.

Kaikkein hienointa asiassa on kuitenkin Turun näyttämä esimerkki. Julkishallinnon kannattaa hyödyntää verkkopalveluissaan avoimen koodin alustoja, ja niiden tarjoamaa mahdollisuutta tehdyn työn julkistukseen avoimesti muiden käyttöön. Ihanteellista olisikin, että jo tarjouspyynnöissä yleistyisi vaatimus toteutuksen julkaisusta projektin jälkeen muiden hyödynnettäväksi.

Lue lisää: Web-sovellukset ja räätälöidyt tietojärjestelmät – kaikki artikkelit Vierityspalkissa

*toim. huom. linkkejä poistettu toimimattomina*