Printtilehdet muuttuvat uutiskirjeiksi – case Sport Digi
Grand Onen parhaan digipalvelun finaalissa on erikoinen case. Helsingin Sanomat on mukana kisassa uutiskirjeen toteutuksella. Jos ensireaktio on huvittuneisuus, se on ymmärrettävää. Uutiskirjeet olivat trendikkäitä ehkä 90-luvulla, eivätkä juuri sen jälkeen ole huomiota herättäneet.
Nykyisin todellisuus on kuitenkin toinen. Uutiskirjeet ovat tehneet vakuuttavan comebackin viime vuosina. Moni maksullinen julkaisu esimerkiksi perustuu täysin uutiskirjeisiin. Tähän ovat heränneet etenkin mediatalot, jotka kehittävät yhä systemaattisemmin uutiskirjejulkaisujaan. Hyvin mietityt ja kohdennetut uutiskirjeet ovat tehokas tapa pitää tilaajat kiinnostuneina lehden sisällöistä, etenkin jos lehti kirjoittaa monenlaisista aiheista, eikä ole välttämättä kaikille automaattinen aamurutiini.
Esimerkiksi mobiilisovelluksethan eivät ole lunastaneet lupauksiaan kovin hyvin mediakentässä. Sovelluksista ei ole tullut sellaisia vetonauloja, joista asiakkaat mielellään maksaisivat ja jotka he muistaisivat myös avata päivittäin. Tähän on monia syitä. Yksi syy on varmasti se, että aika harva mobiilisovellus tekee mitään muuta kuin ne samat asiat kuin verkkosivustokin. Täten esimerkiksi printtilehtiin verrattuna, mobiilisovellukset ovat usein edelleen huonompi käyttökokemus. Sovellukset eivät muista mihin jäit, vanhan lehden pariin palaaminen on yleensä vaikeaa, jutun jakaminen perheenjäsenelle on haastava suoritus, ja niin edespäin.
Samat ongelmat vaivaavat myös sosiaalista mediaa jakelukanavana. Moni sosiaalisen median kanava toimii, kun kyse on jostain tuoreesta kohu-uutisesta, mutta jos media ei satu olemaan kohu-uutisointibisneksessä, eikä mainosrahoitteinen, voi sosiaalinen media olla hyvin vaikea kanava. Viime vuosina moni kanava on myös siirtynyt yhä maksullisempaan suuntaan, joten hyvienkin juttujen levityksestä voi joutua maksamaan kovaa hintaa.
Täten uutiskirjeet ovat itse asiassa monella tapaa järkevä ratkaisu mediatalojen jakeluhaasteisiin digitaalisessa maailmassa. Käyttäjien kannalta ne ovat tuttu ja turvallinen tekninen ratkaisu, joka ei vaadi koskaan kirjautumista, ei katoa jäljettömiin yllättäin, ja toimii varmasti samalla tavalla kaikissa päätelaitteissa.
Uutiskirjeet ovat myös turvallinen investointi, koska sähköpostiprotokollaa ei omista mikään yksittäinen yhtiö Kaliforniasta. Jos onnistuu keräämään hyvän jakelulistan ja pitämään yleisön tyytyväisenä, ei tarvitse olla koko ajan varpaillaan uusiempien some-trendien kanssa. Mediatalot voivat myös uutiskirjeiden kanssa kokeilla varsin vapaasti erilaisia toteutusmalleja. Joskushan uutiskirjeet toimivat vain linkkilistoina verkkosivustojen sisältöön, joskus uutiskirjeenä lähtee kokonaisia artikkeleita, yleensä ollaan näiden ulottuvuuksien välimaastossa.
Grand Onessa kilpaileva Sport Digin case on tästä ilmiöstä hyvä esimerkki. Aiemmin printtilehtenä toiminut julkaisu siirrettiin laadukkaaksi uutiskirjeeksi, joka ohjaa lukemaan juttuja Helsingin Sanomien sivustolta. Tiukasti kohdennettu uutiskirje on kerännyt varsin lyhyessä ajassa huomattavan yleisön. Case on hyvä tarina siitä, miten printtijulkaisu voi löytää uuden elämän digitaalisessa maailmassa uutiskirjeen muodossa.
”Sport Digi on kerran viikossa sähköpostiin toimitettava digitaalinen aikakauslehti, joka saa lukijan voimaan hyvin. Se ei ole perinteinen uutiskirje linkkilistauksineen, vaan kulutettava mediatuote itsessään. Se on käsin kuratoitu ja näyttävästi graafisesti toteutettu.
Olisiko kukaan uskonut, että printtiaikkarin tilaajakannan voisi konvertoida digitaalisen uutismedian tilaajiksi? Näin kuitenkin tehtiin, asiakaslähtöisesti ja kuluttajatutkimukseen pohjautuen, luotiin aidosti asiakaslähtöinen uusi mediakonsepti, mietittiin asiakasviestintä ja tuotelanseeraus – ja ylitettiin kaikki tavoitteet!
Sport Digillä on jo yli nelinkertaisesti tilaajia verrattuna printtilehteen ja se kasvaa joka viikko. Hesari on saanut suuren ja kasvavan joukon uusia maksavia tilaajia tavoitellusta kohderyhmästä, joiden tilaajapitoon ja asiakasuskollisuuteen Sport Digillä on mitattavissa oleva huomattavan positiivinen vaikutus.”
Case-tarina kertoo projektin läpiviennistä 2022 vuoden aikana. Konseptoinnin jälkeen malleja testattiin valituilla ryhmillä, ja tämän pohjalta viimeisteltiin uutiskirjeen lopullinen konsepti. Sisältöjä ja teknistä toteutusta aloitettiin tekemään puoli vuotta projektin aloituksen jälkeen.
Lopputuloksena syntynyt uutiskirje onkin huolella tuotettu ja visuaalisesti viimeistelty kokonaisuus, kyse ei ole vain linkeistä artikkeleihin.
”SPORT DIGI ei ole vain sähköposti: se on käyttäjänsä tarpeisiin taipuva multimedia. Uusi tuote on aikakauslehtimäinen, käsintehty ja visuaalisesti näyttävä tuote, jonka käyttöliittymä on toimiva ja selkeä.
Joka viikko ilmestyvä tuote tarjoaa itsenäistä, sellaisenaan kulutettavaa sisältöä, jota lukija ei löydä muualta.
Toisin kuin jatkuvasti päivittyvä uutissivusto, sähköpostissa odottava Sport Digi säilyttää kiinnostavat artikkelit, reseptit ja vinkit helposti saavutettavassa muodossa.”
Tästä casesta voi moni muukin media-alan toimija ottaa oppia, ja kyllä tässä on aineksia myös muille aloille mietintään, mikä voisi olla se oman organisaation tapa tavoittaa yleisönsä kohdennetulla uutiskirjeellä.
Grand Onea tällainen järkevä, hyvin suunniteltu ja hyvin perusteltu case tuskin voittaa, mutta inspiraationa case voi toimia monelle.
Lue lisää aiheesta: Markkinoinnin automaation järjestelmät Suomessa
1 kommentti “Printtilehdet muuttuvat uutiskirjeiksi – case Sport Digi”
Kommentointi on suljettu.
Jukka
Tässä olisi myös innovaatioiden paikka suomalaisille mediataloille ja kustannusyrityksille. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Substack on ollut suuri menestys, mikä on sinällään myös hyvä asia, koska kyseissä maassa mediakenttä on rapautunut pahasti, ja tällä on ollut tunnettuja seurauksia demokratiaan.
Itse en tosin henkilökohtaisesti pidä Substackistä, koska sen uutiskirjeet tulevat sähköpostitse. Erilaisia seurantaviritelmiä vuosia kokeilleena, olen päätynyt siihen, että perinteiset RSS-syötteet ovat edelleen paras tapa seurata uutisia ja tiedotteita.