Mediapool tunnetaan jatkossa Alfons Digitalina

Digitoimistojen nimenvaihto- ja fuusioviikot jatkuvat. Nyt Mediapool Finland vaihtaa nimeään Alfons Digitaliksi. Mediapoolihan on ollut mukana Vierityspalkin Toimistot-hakemistossa jo vuodesta 2017 saakka ja takonut tähän maahan varsin paljon erilaisia verkkopalveluita WordPressiä hyödyntäen, mutta myös räätälisovelluksina.

Toimisto on pysynyt varsin boutique-henkisenä nämä vuodet, vaikka kasvuhaluja onkin ollut. Henkilöstömäärä on pysynyt kuudessa hengessä jo useamman vuoden. Rekrytointi ei ole ollut viime vuosina kovin helppoa alalla, joten vaikka projekteja olisi, ei kasvu aina ole mahdollista.

Taloustietojen valossa Mediapool on pärjännyt varsin hyvin, toimisto on yksi kannattavimmista alan toimistoista, jos katsotaan tulosprosentteja. Toimiston tulos on ollut positiivinen jo monta vuotta putkeen.

Verkkopalveluiden toteutusliiketoiminnan rinnalle on Mediapool rakentanut oman tuotteen, jota he myyvät Alfons Education nimellä. Tämä oppisympäristöratkaisu on nyt eriytetty omaksi yhtiökseen, ja samalla Mediapool vaihtaa nimeä Alfons Digitaliksi. Vierityspalkki käytti tilaisuutta hyväkseen ja kysyi toimistolta joukon kysymyksiä liittyen heidän tämän hetken toimintaansa.

Mediapoolihan tuli aikanaan Vierityspalkin Toimistot-hakemistoon varsin sisältöpainotteisena toimistona, mutta on vuosien varrella siirtynyt enemmän pieneksi ohjelmistokehitystoimistoksi, jolla on myös osaamista räätälöityjen ratkaisujen tekemisestä.

Mediapool on pysynyt sitkeästi Toimistot-hakemiston alimmassa, haastaja-sarjassa, vuosien ajan. Tällä hetkellä tässä pienimmässä sarjassa Mediapoolin kaverina on vain Wysiwyg. Referenssien näkökulmasta hieman samantyyppisiä toimistoja ovat muun muassa Digitoimisto Dude ja Iasy.

Alfons Digital profiloituu näin edelleen WordPress-kentän haastaja-sarjaan, joka on tyypillisesti kiinnostavin niille asiakkaille, joilla on rajalliset budjetit, mutta kuitenkin kohtuullisen vaativat uudistustarpeet. Tällaisten pienten toimistojen kohdalla kannattaa myös aina muistaa vanha sanonta, että asioita voi saada edullisesti, nopeasti tai laadukkaasti – ja parhaimmassakin tapauksessa vain kaksi näistä voi toteutua samanaikaisesti.

Vierityspalkin kysymyksiin vastasi toimitusjohtaja Rami Lappalainen.

1) Miksi nimenvaihdos? Mitä vikaa oli Mediapoolissa?

Kun alunperin perustimme firmaa, olimme suunnitelleet toimenkuvaksemme modernia digipainotteista viestintätoimistoa, joka kykenee toimimaan asiakkaiden markkinointiviestintäosastojen “oikeana kätenä”. Samalta luukulta siis digiajan osaaminen sekä monipuoliset sisällöt.

Melko nopeasti havaitsimme kuitenkin, että asiakkaamme olivat enemmän kiinnostuneita verkkosivustojen kehitystyöstä. Teimme vuosien varrella paljon myös sisällöntuotantoa ja digitaalisia markkinointitoimia. Tämä puoli kuitenkin on ollut meille enemmän rasite kuin järjellä perusteltavaa liiketoimintaa.

Nimenvaihdos on ollut vireillä jo pitkään, mutta asiakkaiden palvelu on aina vienyt valtaosan resursseistamme. Keväällä saimme uuden strategian valmiiksi ja pistettiin nimikilpailu käyntiin henkilöstölle. Tiimi itse valitsi uudeksi nimeksi Alfons Digitalin, joka juontuu tytäryhtiömme Alfons Educationin nimestä.

2) Millainen digitoimisto olette? Mitkä ovat vahvuutenne?

Uusi tähtäin meillä on keskittyä korkealaatuisiin käyttöliittymiin ja muotoiluun, joka yhdistyy korkean tason tekniseen toteutukseen. Eiköhän tuossa meille riitä puuhaa pitkäksi aikaa tulevaisuuteen.

Itse koemme, että vahvuutemme löytyy erityisen loogisesti rakennetuista käyttöliittymistä ja fiksusti mietityistä teknisistä ratkaisuista. Me emme tee koskaan designia tai koodia pelkästään siksi, että jokin asia on kivaa ja coolia. Muotoilulle ja teknisille ratkaisuille pitää löytyä järkevät perusteet ja niiden tulee kestää aikaa. Haluamme huolehtia sivuston loppukäyttäjästä ja palvella heitä.

3) Mitkä toimistot näette kilpailijoinanne?

Lähtökohtaisesti emme koe asetelmaa toimistojen välillä kilpailuna. Pikemmin ajattelemme voisivatko pienet ja keskisuuret toimijat tehdä tulevaisuudessa laajemmin yhteistyötä.

Seuraamme kuitenkin Karhu Helsingin, Redlandin, Red & Bluen ja Duden toimintaa sekä keskisuurista myös Geniemiä ja Evermadea. Loppuviimein kaikilla on melko samankaltaisia asiakkuuksia, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän.

4) Mikä on teille tyypillinen projektien kokoluokka?

Teemme pääosin noin 15 – 30t€ projekteja. Joukossa on myös alle 10k€ kokonaisuuksia, joita hoidamme jos saadaan aikaan hyvä fitti aikataulun ja tarpeen osalta. Iso osa asiakkuuksistamme on jatkuvan kehityksen palvelua, joka sitoo useamman henkilön miltei kokoaikaisesti.

5) Millaisessa asemassa WordPress on teidän toiminnassa? Oletteko osallistuneet yhteisön toimintaan tai julkaisseet jotain koodia avoimesti?

WordPress-yhteisössä toimiminen on meillä aika minimaalista. WordPress-Slackissa ja WP-yhteisön tapahtumissa ollaan vaihtelevan (epä-)aktiivisesti mukana. Tekosyynä meillä on sen verran pienet resurssit, että omat open source -julkaisut vaatisi käsiä pitämään huolta Githubin yhteisöllisyydestä ja niitä ei ole löytynyt.

6) Mitä työkaluja/sovelluskehyksiä käytätte räätälöityjen osuuksien toteutuksessa, esim. osana WordPress-sivustoja?

Meidän starttiteeman stackissa vakioplugareina on ACF + ACF Blocks sisällönhallinnan rakentamiseen, Timber sivupohjien järkevään tekemiseen, Yoast SEO-hommiin ja Polylang käännöspuolelle. Projektista riippuen otamme sitten muita plugareita ja composer- paketteja oman koodin tueksi. Fronttipuolen vaativammat erikoiskomponentit teemme Vue 2:lla. Myös css:n modernit ominaisuudet on meillä paljon tutkinnassa ja koko ajan enemmän käytössä.

Olemme melko maltillisia uusien työkalujen ja tekniikoiden tuomisessa omaan stackiimme, jotta projektien ylläpito olisi suoraviivaista useamman vuoden haarukassa. Tämä myös takaa asiakkaillemme varmatoimisuutta ja pitkää elinkaarta koodille.

7) Kuinka monta ohjelmistokehittäjää teillä on?

Tällä hetkellä meillä on neljä henkilöä ohjelmointipuolella ja kaksi suunnittelijaa sekä toimari talousasioita pyörittämässä.

8) Millaisia ovat ohjelmistokehityskäytänteenne tyypillisessä hieman laajemmassa, räätälöintejä sisältävässä projektissa?

Kaikki lähtee projektin ja kokonaisuuden määrittelystä, jossa koodarit ovat vahvasti mukana. Siinä mietitään asiakkaan ongelmiin tekniset suuntaviivat, joiden toimivuus todennetaan kevyillä testeillä. Huomioitavaa tosin on, että lähes aina määrittely on meillä osa projektia ja sopimuksissa nimet valmiina.

Varsinainen työnteko alkaa lähes aina admin-puolen rakentamisesta, eli katsomme tarvittavat plugarit ja konffaamme ACF:n avulla tarvittavat blokit ja asetukset sisällön järkevään hallintaan. Tämän jälkeen siirrytään sitten asiakasnäkymien tekemiseen.

Suurin osa projekteistamme on 1-2 koodarin projekteja, joissa päävastuussa oleva koodari rakentaa melkein kaiken. Jos lisäkäsiä tarvitaan, tiimi hoitaa työnjaon itsenäisesti ja pitää projektipäällikön ajan tasalla etenemisestä. Meillä on melko tarkka sisäinen protokolla versionhallinnan kanssa, uudet featuret ja bugifiksit viedään pääbranchiin Pull requestien ja code reviewn kautta.

Kun koodari on saanut projektin mielestään valmiiksi, projektista vastaava designer ja koodari ottavat yhteisistuntoja joiden aikana ulkoasu viilataan lopulliseen kuntoon ja toimivuus testataan. Tämän jälkeen saitti siirretään asiakkaan nähtäville stagingiin. Staging-ympäristöinä käytämme joko omaa palvelinympäristöämme tai Seravon varjo- ympäristöä. Stagingista tuotantoon vienti on tämän jälkeen helppo homma, tarvittaessa hoidamme myös DNS:ään liittyvät muutokset.

Deadlinet ja työaikavaraukset pyritään aina sopimaan järkeviksi, jotta projektit saadaan vietyä fiksusti loppuun. Pidämme asiakkaamme aina tietoisena edellisen viikon tapahtumista automatisoitujen tuntiraporttien avulla.

9) Miten huolehditte tietoturvasta asiakkaidenne sivustoille?

Yksi olennaisin tietoturvaan liittyvä asia on hyvin kriittinen suhtautuminen lisäosiin. Emme käytä kuin suosittuja ja vahvasti ylläpidettyjä lisäosia, ilman todella pakottavaa syytä. Hosting-ympäristönä käytämme Seravoa, jonka tietoturvaominaisuudet ovat erinomaisen hyvät.

Myös 2FA-autentikoinnit hallintapaneelissa, turhien REST-rajapintojen ja muiden avoimien endpointtien blokkaus ovat aina mukana omassa aloitusteemassamme.

Ylläpitosopimukseemme kuuluu aina mahdollisten haavoittuvuuksien tarkkailu. Jos jokin vihamielinen taho pääsisi kaikesta huolimatta läpi muureista, meillä on toimivaksi havaittu protokolla saitin nopeaan palauttamiseen ja tietoturva-aukkojen tukkimiseen.

10) Millaista ylläpitoa ja jatkuvaa kehityspalvelua tarjoatte asiakkaillenne?

Projektien valmistuttua asiakkaat voivat hankkia meiltä sovellusylläpitosopimuksen, joka pitää sisällään kuukausittaiset sivustojen läpikäynnit, backupit sekä vasteajallisen (4h.) support-palvelun. Näiden sopimuksien hinnat riippuvat palvelun laajuudesta ja niiden hinnat vaihtelevat 100-300€/kk. välillä.

Hosting-kumppanina käytämme ainoastaan Seravoa, johon voimme luottaa kaikissa tilanteissa. Suosittelemme asiakkaillemme aina suoran sopimuksen tekemistä hostingiin sekä domain-nimiin. Meidän ylläpito toimii linkkinä myös hosting-kumppanin suuntaan yhden luukun periaatteella.

Osassa laajemmista tai monimutkaisemmista palveluista sijaitsee meidän oman pilvipalvelu-konfiguroinnin takana ja silloin ylläpitosopimus pitää sisällään kaiken.

11) Mikä on teidän tyypillinen päivähintanne ohjelmistokehitykseen?

Meillä toistaiseksi on pystytty tekemään järkevää liiketoimintaa ja työtä 100€/h. veloituksella. Inflaatiopaine on alalla kova, mutta meidän valinta toistaiseksi oli jättää korotukset sikseen. Tietyille yhdistyksille ja organisaatioille on meillä olemassa kevennetty hinnoittelu, jos katsomme yhteiskuntavastuun velvoittavan meitä. Tuntihinta ei kuitenkaan merkitse paljoa ohjelmistokehityksessä, vaan ne fiksut ratkaisut mitä kumppani tuo mukanaan pöytään.

12) Millaista on tehdä projektia teidän kanssanne asiakkaan näkökulmasta? 

Hyvä kysymys! Tästä olikin pakko ottaa välipuhelu eräälle meiltä usein töitä tilaavalle asiakkaalle.

Heille on kuulemma ollut huojentavaa työskennellä kanssamme, koska kun asiasta on kanssamme sovittu, työ tehdään aikataulussa ja budjetin raameissa, jolloin asiakas voi keskittyä omiin töihinsä ja luottaa meihin. Tämä oikeastaan on se meidän suurin palvelulupaus – teemme sen mitä lupaamme.

13) Millaisia digitaalisen markkinoinnin palveluita tarjoatte asiakkaillenne sivustoprojektien ohessa?

Tarjosimme aikaisemmin digimarkkinoinnin palveluita, mutta nyt keskitymme ydinosaamiseemme.

14) Mistä referenssiprojektista olette olleet viime aikoina erityisen ylpeitä? Miksi?

Forum Virium Helsinki oli meille sopivan laaja sekä osittain myös varsin haastava projekti. Mietimme runsaasti käyttöliittymän rakennetta suhteessa sisältöihin sekä design- näkökulmaan. Keskityimme erityisen paljon sisällönhallinnan selkeyteen (Gutenberg+ACF combolla), jotta sisällöntuotanto laajallekin sivustolle olisi asiakkaalle mahdollisimman helppoa. Projektiin toi sopivaa lisähaastetta erittäin laajan artikkeli-arkiston integrointi osaksi uutta sivustoa. Teimme myös paljon kehitystä sivuston latausnopeuksiin. Peukkua tuli tähänkin asiakkaalta ja yhteistyö sujui ilman ongelmia.

Lue lisää: Löydä kokenut digitoimisto – Helsinki, Oulu, Jyväskylä, Tampere. Turku