Kupla-podcast tilittää mediasta ja sen trendeistä
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 3 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Miltä mediatalojen evästelappujen pitäisi oikeasti näyttää?.
Tässä blogissa puhutaan ja on puhuttu paljon mediasta Suomessa, joten tuntuu sopivalta suositella myös kotimaista podcastia, jossa puhutaan vielä enemmän siitä miten kotimainen media makaa. Jani Halme ja Aurora Rämö pyrkivät selittämään sitä miten kotimainen media-ala toimii ja mitä kaikenlaisista uusista teknologiailmiöistä kannattaisi ajatella.
Podcast-sarja on jo pyörinyt alkuvuodesta asti, joten jaksoja on kuunneltavaksi reilusti. Uusi jakso tulee kerran viikossa.
Kokeneet median tekijät ja tarkkailijat Rämö ja Halme tuntevat hyvin kotimaista mediakenttää oman työhistoriansa kautta, mutta ymmärtävät myös korporaatioiden mielenelämää. Täten monissa jaksoissa on hyvää pohdintaa siitä, miksi jokin mediatalo tekee mitäkin.
Kovin syvällistä pohdintaa eri talojen liiketoimintamalleista ei ole vielä ohjelmaan eksynyt, mutta erittäin moni muu ajankohtainen ja kiinnostava ilmiö on päässyt tarkasteluun. Jaksot ovat käsitelleet muun muassa iltapäivälehtiä, paikallislehtiä, striimauspalveluita, televisiota, nuorison tavoittelua, yle-lakia, klikkijournalismia.
Yleä myös käsitellään rohkeasti ilman valkohansikkaita, silloin kun sille on ohjelman vetäjien mielestä aihetta. Yksi jakso käsittelee esimerkiksi Ylen varsin vahvaa suhdetta kirkolliseen ohjelmatuotantoon. Podcastin tyylistä kertoo myös se, että samaisessa jaksossa irvaillaan mehukkaasti myös Sanoma-konsernille siitä, että eivät ole sitten tästä jumalanpalvelusten striimaamisesta tehneet kantelua EU:lle.
Ohjelma on vahvasti viihteellinen myös, vaikeita asioita yritetään käsitellä kevyellä otteella. Usein tässä onnistutaan erinomaisesti, välillä vakavat aiheet jäävät hieman valitun tyylin alle. Kannattaakin kuunnella yksi jakso, ja testata että onko tyyli itselle sopivaa. Jos tyyli toimii, kannattaa kuunnella myös vanhemmat jaksot. Vaikka moni jakso on ajankohtaisella otteella tehty, on joukossa myös varsin ajattomia jaksoja, jotka käsittelevät vaikkapa journalistista juttuprosessia, maksumuureja tai paikallislehtien roolia yhteiskunnassa.
Podcastin vauhdikas tyyli varmasti jakaa kuulijakuntaa, ja on ehkä hieman epäselvää, että kenelle podcast on oikeastaan suunnattu. Joissain aiheissa ainakin toivoisi, että keskustelu olisi jatkunut vielä pidempään, jotta asioissa olisi oikeasti päästy syy-seuraussuhteisiin. Monessa asiassa jäädään tarkastelemaan ilmiöitä melko pinnallisesti, koska jaksot ovat varsin lyhyitä.
Esimerkiksi uusin jakso pohtii maksumuurien vaikutusta lehtien sisältöihin. Yhtenä väitteenä on, että lehdistä tulee aikakauslehtimäisempiä, kuten esimerkiksi Helsingin Sanomille on käynyt – tai ainakin Helsingin Sanomat on yhdistänyt itseensä saman konsernin aikakauslehtiä. Tässäkään ilmiössä ei mennä tosin kovin syvälle, vaan keskitytään havainnoimaan ilmiön laajuutta ja avaamaan lukijoille sitä miten kehitys vaikuttaa journalistien työhön. Tälläkin on epäilemättä paljon arvoa, mutta toimii hyvänä esimerkkinä siitä, että podcast ei käsittele liiketoimintamalleja, vaan enemmänkin journalistisen tekemisen muutosta.
Joka tapauksessa, podcast on erittäin hyvin tuotettu ja tärkeitä asioita käsittelevä tuotanto, jonka uusia jaksoja odottaa mielellään. Rohkeata median itsekritiikkiä ei ole tässäkään maassa liikaa, joten Kupla on tervetullut tuotanto Yleltä.