Ylen it-kupla.net-podcast tarjoilee nostalgiaa uusmedian hulluista vuosista
20 vuotta on selvästi riittävä aika siihen, että ainakin jotkut aikalaisista osaavat analysoida menneitä sekoiluja jonkinlaisella analyyttisyydellä. Ylen podcast haastattelee uusmedian hulluja vuosia eläneitä asiantuntijoita. Kovin analyyttinen podcast-sarja ei tosin ole kyseessä, enemmänkin nostalgia-henkinen muistelumatka.
Reetta Arvila ja Päivi Leino ovat haastatelleet aika laajan joukon erilaisia it-kuplan hulluudessa mukana olleita hahmoja. Mitään kovin yllättäviä valintoja ei ole tehty, mukana on lähinnä hahmoja, jotka ovat aiemminkin purkaneet tuntojaan ja kokemuksiaan aiheesta.
Podcastin jaksot ovat aika kevyttä muistelua siitä, millaista oli olla töissä, ja mitä musaa kuunneltiin ja millaisia kännyköitä käytettiin.
Ylen kuvaus sarjasta onkin aika korkealentoinen:
”On vuosituhannen vaihde ja internet on mullistanut maailman. Suomi on singahtanut teknologian kärkimaaksi, talous lähtenyt nousuun ja menestys synnyttänyt ennennäkemättömän yrityskulttuurin. Alan ympärille nousee yrityksiä kiihkeään tahtiin ja ne tahkoavat rahaa huikeilla ideoillaan. Markkoja palaa matkoihin, juhliin ja niiden jatkoihin. Pörssiin listautuu läjäpäin firmoja ja Suomeen syntyy uusia miljonäärejä. It-huuman symboliksi nousevat internet-operaattorillaan rikastuneet Rytsölän veljekset ja eritoten Jaakon keltainen Lamborghini.
Sitten kupla puhkeaa.
Miten Rytsölän veljekset muistavat vuosituhannen vaihteen? Miltä railakkaat ajat näyttivät muiden huumassa mukana olleiden silmissä? Mitä vauhtisokeudesta seurasi ja miten veljeksille lopulta kävi?
Antti ja Jaakko Rytsölän lisäksi sarjassa ovat äänessä Jani Halme, Mikko Hyppönen, Petteri Järvinen, Anu Koski, Sami Köykkä, Alex Nieminen, Martti Puohiniemi, Tuomas Vimma ja Tiina Zilliacus”
Ehkä isoin uuden sarjan arvo onkin juuri kuluneessa ajassa. Perspektiiviä on tullut, hulluudet näyttäytyvät vielä isompina sekoiluina, mutta myös Nokian asema maailmassa ja moni muukin aito edelläkävijyys saa ansaitsemansa kunnioituksen.
Tällaisten arvo on myös siinä, että ne aina muistuttavat siitä, miten hypet toimivat, etenkin teknologiasektorilla. Suurin osa asioista kuolee nopeasti, eikä jälkikäteenkään aina ole kovin selvää, miksi osa säilyy, ja miksi jotkut hyvätkin ideat kuolevat.
Kotimaisen uusmediakuplan erityispiirteet myös tulevat hyvin esille ohjelmassa. Suomessahan tehtiin paljon töitä Nokialle ja isoille puhelinoperaattoreille, ja aika iso osa hommasta oli erilaisten kampanjasivustojen tekemistä. Nämä eivät olleet kuitenkaan mitä tahansa minisivustoja, vaan jopa miljoonien eurojen tuotantoja, joihin koodattiin juttuja kymmenien ihmisten tiimeillä.
Bisnesihmisten kannattaa ehkä kuunnella podcastia myös ajallisesta näkökulmasta. Internetistä tuli aivan valtava mullistus 20 vuodessa. Täten voi sanoa, että moni ennustus toteutui, mutta aikajakso oli vain ihan jotain muuta.
Esimerkiksi jos tätä ajatusta soveltaa tekoälyhypeen tai metaversumeihin, voi todellinen mullistus olla näissäkin pidemmällä aikajänteellä.
Isot mullistukset tuntuvat yleensä paljon isommilta, kun ne ovat juuri alkamassa, ja todellisuudessa maailma muuttuukin vasta 10-20 vuoden kuluttua. Iso osahan uusmediakuplassakin tehdyistä asioista on myöhemmin toteutunut, tai niitä pusketaan vieläkin eteenpäin.
Uusmediakuplan isoin ongelma oli vain siinä, että muutoksen kuviteltiin tulevan muutaman kuukauden sisällä, eikä kenelläkään ollut rahaa odotella vuosikausia.
Tätä analyysiä podcastissa ei kuitenkaan tehdä, tai juuri mitään muutakaan. Jaksot ovat lähinnä teemoitettuja muisteluita, joissa asiantuntijat muistelevat sekoiluitaan. Jaksot eivät ole myöskään erityisen tiukasti käsikirjoitettuja, samoja aiheita sivutaan useissa jaksoissa.
Välillä punaisen langan puuttuminen häiritseekin kuuntelua, mutta ehkä se toisaalta kuvaa myös kohdetta, aikakausi oli aikamoista sekoilua. Ei sellaisesta ehkä kannata tehdäkään loogista podcastia.
Ehkä parasta analyysiä tarjoavat podcastissa Petteri Järvisen puheenvuorot, jotka muistuttavat siitä, että 2000-luvun alku oli Suomessa hyvin vahvan tulevaisuususkon aikaa. Teknologiaan ja tekniseen infraan investoitiin rajusti, verkkopankkeja rakennettiin ja monenlaisia kokeiluja tehtiin. Vastaavaa kunnianhimoa ei ole 2020-luvulla nähtävissä, ainakaan samalla tavalla. Edes valtio ei edistä mitään kovin kunnianhimoisia hankkeita nykyisin, vaikka paljon olisi edelleen tehtävää. Digitaalinen infrastruktuuri on kaikkea muuta kuin valmis, digitaalisista henkilökorteista ja helppokäyttöisistä asiointipalveluista puhumattakaan.
Ehkä vähän sitä uusmediahuumaa olisi mukava saada takaisin.
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
