Keskiarvodataa koodareiden palkkauksesta – case Gofore

Perttu Tolvanen

Viime vuoden puolella julkaistu koodareiden palkkoja ja kuumentunutta rekrykilpailua käsittelevä juttu tuotti kohtuullisesti palautetta, ja yksi allekirjoittaneeseen yhteydessä ollut toimitusjohtaja oli Goforen Timur Kärki.

Kärjen viesti oli, että rekrykilpailu ei ole aivan niin kuumaa kuin mitä jutussa annettiin ymmärtää. Kärki myös avasi Goforen palkkausta hieman tarkemmin, ja viittasi myös aiemmin julkaistuihin tietoihin palkkauksesta Goforella.

Verrattuna muuhun palautteeseen, erottui Goforen näkökulma joukosta, koska moni pienempi digitoimisto ja IT-firma kyllä tuntuu kärsivän kovasta rekrykilpailusta varsin aktiivisesti. Ilmiö tosin vaikuttaa tämän otannan perusteella keskittyvän pääkaupunkiseudulle. Goforekin edustaa yritystä, jonka työvoimasta merkittävä osa on pääkaupunkiseudun ulkopuolella (hieman alle puolet Goforen henkilöstöstä on Helsingissä).

Toinen asia jossa Gofore erottuu joukosta, on avoimuus palkkausta kohtaan. Täten Goforen toimitusjohtajan näkökulman voi jokainen suhteuttaa ainakin eurojen kautta omaan todellisuuteensa.

Seuraavassa muutamia faktoja Goforelta:

  • Goforen palkkauksesta on julkaistu viime keväänä Helsingin Sanomissa artikkeli, jossa kerrotaan yrityksen työntekijöiden palkkojen keskiarvon olevan Suomessa noin 4400 euroa. Tässä luvussa on Kärjen mukaan sisällä Goforen tulospalkkaus, joka perustuu mm. yhtiön kvartaalitulokseen. Tämä heidän “Flex-palkkaus” ei ole Kärjen mukaan käytössä kuin osalla henkilöstöä, ja ei muodosta kovin suurta lisää peruspalkkoihin (mitä vahvistaakin seuraava kohta, vaikka otanta ei ole aivan sama).
  • Viime vuonna Timur Kärki on itse jakanut LinkedInissä dataa keskiarvopalkoista, jolloin Suomen emoyhtiön asiantuntijoiden keskipalkat olivat 4223 euroa (naiset, otanta 97) ja 4248 euroa (miehet, otanta 306 asiantuntijaa).
  • Mainittujen keskiarvopalkkojen päälle voi Goforella tulla vielä monenlaisia suoritusperusteisia palkanlisiä (rekrybonukset, blogikirjoituspalkkiot, mediaesiintymispalkkiot, open source kontribuutiopalkkiot, jne.), mutta näidenkään Timur Kärki ei näe vaikuttavan kovin paljon keskiarvopalkkoihin. Kärjen arvion mukaan tällaisia suoritusperusteisia palkkoja on maksettu Goforella vuoden 2018 aikana noin 200 000 euron arvosta, joten jaettuna esimerkiksi 403:n työntekijän mukaan kyse on noin 500 eurosta per työntekijä vuositasolla (ja vuoden lopussa oleva henkilöluku on ollut Goforella jo selkeästi isompi).

Kärki päivitti ensimmäisen kohdan luvut Vierityspalkille tammikuussa, ja uudet tämän vuoden tammikuun luvut ovat 4650 euroa (keskipalkka, koko henkilöstö) ja asiantuntijoilla 4400 euroa. Edellisen datapisteen ollessa vuoden takainen, ja koska Gofore on tässä välissä kasvanut, myös yritysostojen kautta, niin nousua ei voi vielä pitää kovin suurena, eikä se liene aivan vertailukelpoinenkaan edellisiin lukuihin.

Asiantuntijoiden palkkatasoissa on huomattavia eroja

Kiinnostavampia ovat oikeastaan Kärjen Vierityspalkille raportoimat 100 alimman ja 100 ylimmän asiantuntijan keskiarvot. Goforessa sadan alimman asiantuntijapalkan keskiarvo on 3300 euroa. Sadan ylimmän asiantuntijapalkan keskiarvo on taas 5500 euroa. Nämä datapisteet alleviivaavat sitä, että mitenkään yhtenäisestä joukosta ei ole kysymys Goforenkaan tapauksessa.

Nämä datapisteet vahvistavat sitä näkemystä, että palkkaerot ovat IT-alalla kohtuullisen isoja, koska eri asiantuntijalajien kysyntä ja asiantuntijoiden kokemus vaihtelevat alalla paljon.

Kaikkein korkeimmat alan palkat eivät myöskään ole yleensä toimittajapuolen firmoissa, koska asiakkaiden maksamat tuntihinnat asettavat luonnollista kattoa kovimmille asiantuntijapalkoille. Tästä huolimatta erot junioreiden ja kokeneiden erikoisasiantuntijoiden välillä ovat helposti huomattavat.

Goforessa keski-ikä on 37 vuotta, joten aivan alan junioreista ei myöskään ole kysymys. Todennäköisesti monilla alan firmoilla on keski-ikä jopa selkeästi alhaisempi.

Goforen kohdalla on myös hyvä muistaa, että kyse ei ole pelkästään ohjelmistokehittäjien palkoista, koska Goforekin työllistää varsin laajan kirjon asiantuntijoita. Joukossa on täten käyttöliittymäsuunnittelijoita, visuaalisia suunnittelijoita, projektipäälliköitä ja monenlaisia erikoisasiantuntijoita. Ohjelmistokehittäjät ja ohjelmistokehittäjätaustaiset henkilöt muodostavat toki selkeän enemmistön yrityksen henkilöstöstä.

Goforen palkat edustanevat alan ylempää palkkatasoa

On vaikea sanoa, että voiko Goforen tarjoaman datapisteen perusteella tehdä vielä mitään johtopäätöksiä liittyen alan tilanteeseen laajemmin. Kyse on yksittäisen, joskin varsin suuren, yrityksen tiedoista.

Jos jotain, niin datapiste tuo vahvistusta sille väitteelle, että eivät ohjelmistokehittäjät mitenkään palkkakuopassa ole, jos verrataan muihin samalla koulutuksella oleviin asiantuntijoihin, ehkä enemmänkin toiseen suuntaan (kuten on tässäkin blogissa aiemminkin havainnoitu).

Goforen palkkausta voinee pitää varsin kilpailukykyisenä alalla, ja Goforen vahva tuloskyky yrityksenä selittynee täten enemmänkin tehokkaalla asiantuntijoiden laskutusasteella, joka taas heijastanee vahvaa myyntikykyä ja projektinhallintaa. Täten aiemmassa jutussa esitetty väite siitä, että isot ohjelmistoyritykset tekisivät tuloksensa osittain (nuorten) ohjelmistokehittäjien matalan palkkatason kautta ei ainakaan Goforen kohdalla näyttäisi toteutuvan.

Goforessa palkkatietoa on sisäisesti paljon avoimena

Timur Kärki kommentoi mm. Aamulehden artikkelissa viime vuonna syitä siihen miksi Goforella palkat ovat avoimesti intranetissa (vapaaehtoinen ilmoittaminen, alle puolet henkilöstöstä on ilmoittanut) ja miksi mm. palkkojen keskiarvotietoja kerrotaan avoimesti:

“Törkeimmät henkilökohtaiset vedätykset putoavat pois. Aina on ihmisiä, jotka arvioivat olevansa firmalle tärkeämpiä kuin ovat tai jotka osaavat muutoin hyödyntää systeemiä. Palkka-avoimuus asettaa palkat kohdilleen ja hillitsee röyhkeyttä – myös työnantajan puolelta.”

On kiinnostavaa, mahtaako Goforen esimerkkiä seurata muut alan firmat. Moni kun kilpailee rekryistään yhä enemmän kulttuurilla, ja avoin palkkakulttuuri on yksi hyvin konkreettinen tapa todistaa avoimesta yrityskulttuurista. Samoin Timur Kärjen kommentti törkeimpien vedätysten karsiutumisesta lienee hyvin osuva. Kun palkkatiedot ovat avoimempia, niin houkutukset yksittäisiin palkkavedätyksiin varmasti vähenevät – molemmilla puolilla neuvottelupöytää.

Voiko noususuhdanne jatkua?

Yleisemmin alan tilannetta kun katsoo, niin on selvää, että alan palkkataso on lievässä noususuunnassa, ja etenkin pääkaupunkiseudulla. Tätä yleisen tason tasaista nousua kommentoivat myös Goforen johtajat viimeisimmässä tilinpäätöskatsauksessaan.

Alan toimistojen kannalta palkkojen nousepaine korostaa laskutusasteen ja asiakkaalta laskutettavien hintojen roolia. Ja koska asiakkaiden maksamat hinnat eivät ole viime aikoina olleet juurikaan noususuhdanteessa, niin todennäköisesti monessa alan firmassa kiinnitetään yhä enemmän huomiota sisäiseen tehokkuuteen ja asiantuntijoiden laskutusasteisiin.

Mitenkään automaationa ei palkkojen nousua kuitenkaan tällä alueella voine pitää, koska suurin osa työllistyy firmoihin, jotka myyvät työtä asiakkaille, ja palkat eivät voi nousta elleivät asiakkaiden maksamat hinnat nouse myös. Asiakkaat taas katsovat aihetta aika raadollisesti syntyvien tuloksien kautta, eikä tällä alueella ole mitään merkittäviä hyppyjä tapahtunut viime vuosina.

Suunta on ehkä joillain alueilla jopa päinvastainen, kun etenkin maailmalla paljastuu tasaisesti erilaisia tietovuotoja ja ohjelmistojen tietoturva-aukkoja. Jotta asiakkaat kokisivat, että heidän kannattaa maksaa kovempia tuntihintoja, pitäisi laatulupauksen olla myös korkeammalla.

Varovaisesti voi siis ehkä toivoa, että koventuva rekrykilpailu myös toisi lisää huomiota työn laatuun, koska pidemmällä aikajänteellä laadun ja työn tuloksien parantaminen on ainut tapa kestävästi nostaa alan palkkatasoja ja asiakkaiden maksamia tuntihintoja.

PS. Tilaa Vierityspalkin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, joka koostaa artikkelit, linkkivinkit, työpaikat ja julkaisut (uutiskirjeellä on jo yli 700 tilaajaa).

Aiemmin blogissa kirjoitettua ohjelmistokehittäjien palkkauksesta:

  1. Alan Halfin says:

    Ei paha, voin antaa toisen datapisteen Turun suunnalta. Jätän tämän pienehkön firman nimen mainitsematta, mutta esim. PHP:tä ja WordPressiä löytyy paketista. Koodaaja 2400€/kk ellei jostain satu löytymään halvemmalla. Viimeisimmät kollegat kevytyrittäjä, TES minimi -30% ja työkkärin lähettämä ilmaisduunari palkkatuella. Noiden ollessa hommissa onkin hyvä lomauttaa vakihenkilöstöä…