YJA puhuttaa ja pelottaa valtionhallinnossa
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 8 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Nettiauto.com uudistui ja erillinen mobiiliversio jäi vihdoin historiaan.
Viimeisen vuoden aikana ei valtionhallinnon verkkoviestintäihmisten kanssa ole oikein voinut jutella ilman että ”YJA” – Yhteinen julkaisualusta — on tullut esiin. Alunperin muutaman ministeriön yhteisestä julkaisujärjestelmähankkeesta lähtenyt projekti on kasvanut kuin pullataikina, ja nyt sen piiriin ajetaan isoa osaa valtionhallinnon yksiköistä.
Ajatuksena on saada yhteinen julkaisujärjestelmäalusta valtion keskeisille virastoille, etenkin Valtorin asiakkaille. Vaikka YJA-nimi viittaa ”yhteiseen julkaisualustaan”, käytännössä kyse on erittäin laajasta Liferay-toteutuksesta, jonka käyttöpalveluista vastaa Tieto, ja sovelluskehityksestä vastaa Ambientia. Valtori toimii välissä koordinaattorina valtion yksiköiden suuntaan.
Ajatus on hyvä. Julkaistut lopputuloksetkin ovat olleet tähän mennessä varsin hyviä. Kustannukset ovat toki olleet jo tähän mennessä useita miljoonia, mutta periaatteessa koko homma on silti aivan oikeansuuntaista tekemistä. Valtionhallinnossa ei kannata kaikkien tehdä erillisratkaisuja joka asiaan.
Mutta. YJA-hankkeessa on muutamia kummallisuuksia.
Ensinnäkin koko projekti tapahtuu pitkälti suljettujen ovien takana. Tietoa on vaikea saada, vaikka siihen olisi hyvät syyt. (Disclaimer: North Patrol on auttanut valtionhallinnon yksiköitä YJA-ratkaisun arvioinnissa.) Valtori ei ole julkaissut projektista käytännössä mitään tietoa avoimesti. Imagen juttu viime joulukuussa on ollut arvokas tietolähde myös valtion virkamiehille.
- Image: Tieto voittaa eli suomalaisten julkisten it-hankkeiden surullinen tarina
- Tivi & Tiedon vastine juttuun: Tieto torjuu moitteet
Noh, Imagen jutussa on muutamia epätarkkuuksia, ja juttu käsittelee laajemminkin valtionhallinnon hankkeita, YJA-hanke on vain yksi esimerkki.
Verkkoviestinnän ja valtionhallinnon verkkopalvelukehityksen kannalta YJA on kuitenkin kenties merkittävin koskaan tehty hanke. Aiemmin valtionhallinnossa on tehty vain suuntaa-antavia laatukriteeristöjä ja erilaisia ohjeistuksia.
YJA on miljoonien eurojen hanke, jota vyörytetään valtionhallinnossa voimakkaasti eteenpäin.
YJA:aa myös ajetaan käyttöön johtotasolla hyvin suoraviivaisesti. Olennaista ei ole se, että mitä YJA tarjoaa, vaan YJA:n käyttöä halutaan laajentaa, koska näin on jossain päätetty. Sitä pidetään hyvässä uskossa kaikille ”yhteisenä julkaisualustana”, jolla julkaistaan oletusarvoisesti kaikki valtionhalllinnon verkkopalvelut. Monien valtion yksiköiden asiantuntijat ihmettelevät avoimesti, miten YJA:n käytöstä voidaan päättää ylätasolla ilman että yksiköiden omien verkkoviestinnän asiantuntijoiden kanssa edes keskustellaan.
Ylipäätään YJA on kummallisen läpinäkymätön hanke, koska käytännössähän YJA:n voi ostaa vain Valtorilta ja käytännössä toteuttajana on aina Ambientia. Valtori on käytännössä ulkoistanut kaiken käytännön työn Ambientialle ja Tiedolle.
Missä on monitoimittajamalli? Missä on yhteinen perusalusta tai ekosysteemi, jota voi hyödyntää omiin tarpeisiinsa? Missä ovat yhteisesti kehitettävät lisäosat? Missä on foorumi tai blogi, jossa yhteiskehittelyä voidaan ideoida?
Ruotsissa esimerkiksi Episerverin päällä on iso osa julkishallinnosta, ja lisäosia kehitetään laajalla rintamalla. Kehityskumppaneita on myös paljon, eikä megadiiliä ole annettu yhdelle integraattorikumppanille.
Esimerkiksi THL on jo vuosia käyttänyt Liferayta ja julkaissut samalla tekemäänsä kehitystyötä avoimesti muiden käyttöön. THL:n avoin wiki-ympäristö on hyvä malli siihen miten kaikkien valtionhallinnon yksiköiden tulisi suhtautua verkkokehitykseensä.
- THL:n wiki-ympäristön Liferay-osio*
YJA-hankkeen alussa vielä puhuttiin myös avoimesta lähdekoodista. Nyt kun Liferay:ssa on siirrytty EE-versioon, niin sekin puhe on lopetettu. Käytännössä EE:n käyttö ei kuitenkaan estä mitenkään sitä, etteikö tuloksia voitaisi jakaa avoimesti ja etteikö mukaan voisi ottaa muitakin integraattoreita.
Ruotsin Episerver-malli ei varmasti ole mitenkään täydellinen, mutta on hyvä todiste siitä, että avointa jakamista ja yhteistyötä voi tehdä muutenkin kuin avoimen koodin tuotteiden kautta. Tärkeintä on itse jakaminen ja yhteistyö.
Liferay-integraattoreita on Suomessa kymmenittäin, ja kilpailu projekteista on yksityisellä puolella kovaa. Miksi valtionhallinnon isoin Liferay-hanke ei hyödynnä tätä mahdollisuutta? Miten YJAn kehittäminen on voinut päätyä pelkästään Ambientian tehtäväksi?
(Huom. En tässä kyseenalaista Ambientian työn laatua tai motivaatioita mitenkään. Ambientia toimii täysin Valtorin ohjauksessa, ja Valtorin vastuulla on toimittajamalli.)
Noh, on hankkeessa paljon hyvääkin. Valtori ja Ambientia kyllä esittelevät projektiaan niille joilla on hyvät syyt saada tietoa. Projektissa on myös tehty paljon järkeviä asioita. Etenkin ministeriöiden yhteiset konseptit, yhteiset toimintamallit ja monelta osin täysin jaettu julkaisualusta on järkevä kokonaisuus.
Silti yksi keskeinen ongelma on, että YJAn verkkopalvelumalli ja peruskonsepti on luotu muutaman ministeriön tarpeisiin. Se ei toimi kaikille ministeriöille eikä etenkään kaikille virastoille ja kymmenille valtionhallinnon yksiköille. Tulli, Poliisi tai Ulkoministeriö eivät julkaise, viesti ja palvele verkossa samalla tavalla kuin Senaatintorin laitamilla sijaitsevat hallintoministeriöt. Jos kaikki pakotetaan kuitenkin samaan kokonaisuuteen, niin lopputulos lienee vain helvetinkone, joka ei tyydytä ketään – ja jonka kehittäminen on todennäköisesti hidasta ja vaikeata.
Miksi YJA:sta ei tarjota pelkkää peruspohjaa, jonka päälle eri yksiköt voisivat itse rakentaa omat erikoisratkaisunsa? Miksi YJA-ratkaisuja voi kehittää vain Valtorin (eli Ambientian) kanssa? Miksei Valtori toimi vain koordinaattorina ja yhteiskehityksen omistajana? Miksi Valtorin pitää omistaa myös kaikki käyttöönottoprojektit? Nyt Valtori itse muistuttaa IT-mammuttia, joka haluaa kaikkien yksiköiden ostavan palvelut Valtorilta, oli se järkevää tai ei.
Vielä ei ole myöhäistä vaihtaa kurssia. YJA:sta voi tulla vielä hyvä juttu. Jotain pitää kuitenkin muuttaa.
Lue lisää: Web-sovellukset ja räätälöidyt tietojärjestelmät – kaikki artikkelit Vierityspalkissa
PS. Kuvitus by kuvittaja Pirita Tolvanen
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
1 kommentti “YJA puhuttaa ja pelottaa valtionhallinnossa”
Kommentointi on suljettu.
Ulla-Maija Seppänen Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori
YJA kurkistaa kaapista
Perttu Tolvasen kirjoituksessa “YJA puhuttaa ja pelottaa valtionhallinnossa” https://vierityspalkki.fi/2016/06/21/yja-puhuttaa-pelottaa-valtionhallinnossa/ avattiin hienosti keskustelu valtionhallinnon hankkeiden avoimuudesta ja kyvystä hyödyntää ekosysteemiä sovelluskehittämisessä. Tällä kirjoituksella raotetaan hieman ovia ja ikkunoita yhteisen julkaisualustan maailmaan ja hyödynnetään epävirallisempaa viestintää. Muutoksentekijät-verkoston blogi tarjosi sopivan paikan kokeilla tätä avoimempaa viestintää.
Valtionhallinnon yhteinen julkaisualustan historia alkoi valtiovarainministeriön Yhteinen julkaisujärjestelmä -hankeen kautta, joka käynnistyi vuonna 2011 esiselvityksellä. Esiselvityksessä oli mukana 19 eri organisaatiota ja tavoitteena oli kartoittaa muun muassa julkaisujärjestelmiin liittyvä kustannuksia. Esiselvityksen perusteella päätettiin aloittaa valtioneuvoston verkkoviestinnän kehittämishanke sekä Yhteisen julkaisualustan rakentamisen hanke.
Yhteisen ratkaisun toteutus käynnistyi vuonna 2013. Projektipäällikkö hankittiin palveluna Valtiokonttorissa toimineesta Valtion IT-palvelukeskuksesta ja alustan pohjaversiona Aluehallinnon tietopalvelukeskuksen (AHTI) tuottama julkaisujärjestelmä. Sillä oli tarkoitus pilotoida yhteistä julkaisujärjestelmäalustaa toteuttamalla sen päälle pilottiministeriöiden (valtiovarainministeriö ja valtioneuvoston kanslia) sivustot. Hankkeen alkuperäinen toteutusaikataulu oli 25.1.2013–31.3.2014. Toteutushanke päättyi lopulta 31.8.2015, mutta yhteisen alustan kehittämistöitä tehtiin vielä vuoden 2015 loppuun saakka valtiovarainministeriön ohjauksessa.
Hankkeen aikana perustettiin valtion toimialariippumattomia ICT-palveluita tarjoava virasto Valtori, jonka tehtäviin kirjattiin myös mahdollisuus tarjota internet- ja intranet-ratkaisuja. Laki ei kuitenkaan velvoita ministeriöitä tai virastoja hankkimaan internetsivujaan Valtorilta. Itse julkaisualusta, jota valtiovarainministeriön hankkeessa oli rakennettu, siirtyi Valtorin omistukseen 1.9.2015 ja vuoden 2016 aikana julkaisualustapalvelu on tuotteistettu ja tarjottu Valtorin asiakkaille palveluna.
Yhden vai monen sovellustoimittajan ympäristö?
Yhtenä tavoitteena yhteiselle julkaisualustalle oli hankkeen alussa mahdollistaa sovelluskehittäminen toimittajariippumattomasti. Tätä tavoitetta puolsi myös alustaksi valittu avoimen lähdekoodin tuote Liferay. Tavoite kuitenkin jäi järjestelmäkehittämisestä irralliseksi, eikä alustan rakentamisen yhteydessä otettu huomioon avointa kehittämistä, vaan alustan kehittäminen ajautui jatkuvasti enemmän ja enemmän suljetun ratkaisun suuntaan.
Nyt käytössä olevan ratkaisun muuttaminen vastaamaan avoimen kehittämisen tarpeita sellaisenaan tarkoittaisi koko alustan uudelleensuunnittelua ja rakentamista. On tehty paljon hyvää työtä, vaikkei lopputulos olekaan yhtä avoin kuin esimerkiksi Tolvasen mainitsemat THL:n tai Ruotsin käyttämä ratkaisu. Tuotteistettua palvelua kehitetään muun muassa perkaamalla palveluun aiemmin rakennettuja toiminnallisuuksia ja viilaamalla kaikki ylimääräinen räätälöinti pois. Näin voidaan parantaa rakennettujen toiminnallisuuksien hyödyntämistä kaikkien nykyisten ja tulevien palvelua käyttävien organisaatioiden kesken.
Jos kyseessä olisi avoin järjestelmä ja siinä olisi useita toimittajia, käytännön tason vastuu järjestelmän eheydestä pitäisi kuitenkin antaa yhdelle toimittajalle. Näin ollen ulkopuolisen kehitystyön mukanaan tuomat säästöt sulaisivat todennäköisesti integrointi- ja paketointikustannuksiin. YJA:ssa on kuitenkin jo nyt mahdollista ottaa käyttöön toiminnallisuuksia, joita jokin muu taho on kehittänyt yleisesti Liferaylle. Lähdekoodin omistaa Valtori ja toteutuksessa huomioidaan jatkuvasti se, että palvelua tarjoava toimittaja saattaa vaihtua.
Valtionhallinnon käyttö- ja kapasiteettipalvelut tuotetaan keskitetysti ja kilpailutetaan hankintalain mukaisesti Valtorissa. Valtori tarjoaa palveluille valtionhallinnon ympäristöjen vaatimat jatkuvuuteen, hallittavuuteen ja tietoturvaan liittyvät asiat. Kaikki toimittajasopimukset perustuvat kilpailutukseen ja johtavat määräaikaisiin sopimuksiin.
Muutos toiminnassa vai tekniikassa?
Asiakkaat ovat saaneet toteuttaa alustalla hyvin yksilöllisiä ratkaisuja ja saavat jatkossakin. Yhteisen hyvän eteen tulee kuitenkin usein luopua jostain.
Hankkeen kunnianhimoisena tavoitteena oli tuottaa organisaation oman mieltymyksen mukaiset verkkosivut yhteisellä alustalla. Jotta yhteinen ratkaisu olisi tehokas, on tehtävä kompromisseja ja hyödynnettävä standardien hyvää tekevä voima. Tämä ei kuitenkaan tarkoita huonon tai tylsän ratkaisun käyttämistä, vaan yhteistyön kulttuuria ja muun muassa ohjauksen kehittämistä.
Valtionhallinnossa on totuttu määrittelemään ja saamaan määritysten mukaista tuotosta. YJA:n myötä verkkopalveluiden kehitystä pyritään viemään suuntaan, jossa palvelua hankkiva organisaatio voi valita yhteisistä vaihtoehdoista omansa, säästyä suurelta hallinto- ja määrittelytyöltä, hyötyä aikaisemmista kokemuksista ja huoletta keskittyä omaan ydintoimintaansa. Yhteiseen ja ohjattuun toimintaan on helpompi tuottaa myös tarpeita palvelevia ICT-ratkaisuja.
Tiina Willman
Työskentelee Valtorin julkaisualustojen tuotevastaavana. Aloitti elokuussa 2015 vastaanottamalla julkaisualustan, aloittamalla tuotteistuksen ja huolehtimalla resursseista sekä prosesseista.